Tiedot perustuvat TNS Gallupin marraskuiseen kyselytutkimukseen, johon vastasi 990 henkeä.

– Elintarviketeollisuus on jouluvalmisteluiden oiva helpottaja. Sujuvaa ruoanlaittoa kaipaaville on kehitetty pelkän kypsennyksen tarvitsevia ja suoraan joulupöytään nostettavia herkkuja. Joulupöydän kattaminen käy niillä kätevästi ja aikaa jää myös muille mukaville joulupuuhille, toimialapäällikkö Elisa Piesala toteaa.

Laatikot, rosolli ja joulukinkku kuuluvat perinteisesti suomalaiseen joulupöytään. Puolet (51 %) rosollia tarjoavista kodeista ja yli puolet (57 %) peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa tarjoavaista kodeista ostaa tuotteet valmiina tai puolivalmiina. Kinkkua tarjoavista kodeista 62 prosenttia paistaa valmiiksi suolatun kinkun omassa uunissa ja 14 prosenttia ostaa kinkun tai muun sianlihatuotteen valmiina. Omassa uunissa paistettu kinkku on erityisen tärkeä perheissä, joissa on alle 6-vuotiaita.

Jälkiruokapöydän suosikkeja ovat piparkakut ja joulutortut. Joulutorttuja tarjoavista kodeista 59 prosenttia paistaa tortut valmiista pakastetaikinasta. Valmistaikinaa hyödynnetään erityisesti lapsiperheissä sekä pienikokoisissa talouksissa. Piparkakkuja tarjoavista kodeista 28 prosenttia leipoo valmistaikinasta ja 27 prosenttia ostaa piparkakut valmiina.

Anna lupaus – Syö Suomi kasvuun!

Ruokaostoksilla kotimaisuus on kuluttajille tärkeätä. Jouluisin kotimaisuuden merkitys korostuu, koska jouluna nautitaan perinteisistä mauista. Kotimaisuus merkitsee kuluttajille ennen kaikkea turvallisuutta ja Suomen luonnosta peräisin olevaa puhtautta.   Elintarviketeollisuusliitto haastaa kaikki suosimaan suomalaista tulevissa ruokahankinnoissa. Ruoan valmistuksen läheisyys tarkoittaa, että etu jää kotimaahan. Jos jokainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla kotimaassa valmistettuja elintarvikkeita, maahamme syntyy vuosittain 1500 uutta työpaikkaa. Lupauksen ostaa enemmän kotimaista voi antaa allekirjoittamalla Syö Suomi kasvuun -adressin osoitteessa www.etl.fi. Nimiä kerätään 5.12.2012 saakka.

Professori Mikko Salaspuron asetaldehyditutkimuksen uutisointi antaa tarpeettomasti huolestuttavan kuvan elintarvikkeiden terveellisyydestä.

Asetaldehydi on luonnossa esiintyvä, monille hedelmille kypsymisessä muodostuva ainesosa, joka on maultaan ja tuoksultaan hedelmäinen. Kyse ei siis ole tutkijoille tuntemattomasta uudesta aineesta, eikä se aiheuta elintarvikkeissa uutta riskiä ihmisille.

Asetaldehydin saantikanavia on useita. Asetaldehydiä syntyy luontaisesti suuria määriä ihmisen elimistössä alkoholin palamisen seurauksena. Näin syntynyt asetaldehydi muuttuu terveillä elimistössä nopeasti vaarattomaan muotoon.

Elimistössä voi syntyä pieniä määriä asetaldehydiä myös suussa olevien mikrobien aiheuttamassa käymisessä tai entsyymitoiminnassa. Huono suuhygienia lisää asetaldehydin muodostusta. Asetaldehydiä syntyy myös suolistossa. Tällöin aineen syntyy vaikuttaa ruokavalio ja paksusuolessa vallitseva mikrobifloora. Elintarvikkeisiin asetaldehydiä voi tulla esimerkiksi maitohappobakteerien ja hiivojen käymisprosessin aikana. Kuumakäsittelyssä kuten paistaessa osa siitä haihtuu jo alhaisessa 20 asteen lämpötilassa.

Professori Mikko Salaspuron tutkimuksessa yhtenä saantilähteenä korostuvat turhaan lastenruoat. Lastenruokien valmistuksessa käytetään puhtaita tutkittuja raaka-aineita. Valmistuksessa ei käytetä käymisprosesseja eikä asetaldehydiä aromiaineena. Hedelmäsoseissa oleva asetaldehydi on hedelmien luontaisesti sisältämää. Halutessa soseenkin voi lämmittää, siirtää lautaselle ja jäähdyttää sekoittamalla ennen tarjoamista.

Toisessa Salaspuron tutkimuksessa tarpeettomasti esille nostetussa elintarvikeryhmässä, jogurteissa, oleva asetaldehydi puolestaan on hapatebakteerien aineenvaihdunnasta ja osin hedelmäjogurtteihin lisätystä hedelmästä. Tässäkään tapauksessa kyse ei ole uudesta ilmiöstä, sillä maitotuotteiden valmistuksessa on vuosisatoja käytetty hapattamista.

Asetaldehydin mahdolliset haitat liitetään ennen kaikkea tupakansavusta ja alkoholin suurkulutuksesta tulevaan altistukseen. Elintarvikkeiden sisältämän asetaldehydin ja syövän välille ei ole esitetty syy-seuraussuhdetta.

Elintarviketeollisuus seuraa kansainvälisen tutkimustiedon kertymistä ja korostaa, että monipuolinen ruokavalio on tulevaisuudessakin terveellinen.

Elintarviketeollisuusliitto luo jäsenyrityksilleen kilpailukykyiset toimintaedellytykset Suomessa. Liiton 300 jäsenyritystä ja kaksi järjestöjäsentä kattaa yli 90 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotannosta Suomessa. Elintarviketeollisuus on Euroopan suurin teollisuudenala. Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala työllistäen 35 000 henkeä.

Tiedote ETL.