Umami muualla Facebook

Luonto

Tähän aiheeseen liittyy 69 artikkelia.

Tuoreimmat artikkelit

  1. Kuikka, mystinen alkulintu

    Julkaistu 22. 6. 2017 Teksti Jyrki Leskinen 2 kommenttia Luonto ja vapaa-aika

    Kuikka on sulavalinjainen, vesielämään sopeutunut lintu, joka pikkukalojen, useimmiten ahventen, lisäksi syö jonkin verran äyriäisiä ja muita vesistöjen pohjaeläimiä. Pesimäjärven veden puhtaus ja kirkkaus onkin linnulle elinehto.

  2. Lintumaailman iloisia perhetapahtumia

    Julkaistu 19. 6. 2017 Teksti Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

    Sorsa- tai telkkäpesueen juuri kuoriutuneet poikaset ovat kuin pieniä korkkeja veden pinnalla, ja seuraavat emoaan tiiviissä muodostelmassa. Ne napsivat syötävää veden pinnalta ja tekevät lyhyitä sukelluksia hakien ravintoa myös pinnan alta. Nokikanavanhemmat (Fulica atra) syöttävät alkuun poikasiaan, ja ojentavat välillä liian hanakasti kerjäävää jälkeläistään, muistuttaen tasapuolisuudesta syöttövuoroissa.

  3. Mökin arka kesävieras

    Julkaistu 12. 6. 2017 Teksti Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

    Jänis jättää poikasensa usein koko päiväksi yksikseen lähtiessään etsimään itselleen ravintoa. Aivan pienet poikaset eivät vielä kasviravintoa syö, vaan odottelevat emoaan, jolta sitten saavat erittäin ravinteikasta ja energiapitoista maitoa.

  4. Vuokot, äitienpäivän luonnonkukat

    Julkaistu 8. 5. 2017 Teksti Jyrki Leskinen Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

    Äitienpäivä kolkuttelee jo ovella, ja mitkäpä äitienpäivään niin perinteisesti liittyvät kuin vuokot, varsinkin valkovuokot.

  5. Pajunkissat tuovat kevään

    Julkaistu 2. 4. 2017 Teksti Jyrki Leskinen Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

    Pajujen kukinnot houkuttelevat sankoin joukoin hyönteisiä medellään. Päivisin kukinnoilla vierailevien kimalaisten ja keväisten päiväperhosten lisäksi käy yöaikaan pajuilla varsinainen kuhina.

  6. Kärpät ovat rautaa!

    Julkaistu 22. 2. 2017 Teksti Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

    Kärpän ruumiinrakenne on pitkänomainen ja solakka, mikä sopii hyvin erilaisissa koloissa ja käytävissä kulkemiseen. Kärppää seuratessa tuntuu välillä, että niitä on useampia samassa paikassa.

  7. Vihattu ja kunnioitettu kyy

    Julkaistu 12. 4. 2016 Teksti Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

    Kyyn nimi juontaa juurensa vanhaan suomalaiseen, raidallista eläintä tarkoittavaan sanaan “kyyttö”. Käärmeen tunnetuin tunnusmerkki onkin sen selän sahalaitakuvio. On kuitenkin olemassa myös täysin mustia kyitä, joten muitakin tuntomerkkejä tarvitaan.

  8. Koskikara, hyisten virtojen talvinen asukki

    Julkaistu 29. 2. 2016 Teksti Jyrki Leskinen 3 kommenttia Luonto ja vapaa-aika

    Koskikara on erikoinen muuttolintu. Kun suuri osa muista muuttolinnuistamme suuntaavat talveksi etelän lämpöön, muuttaa koskikara kaukaa pohjoisesta keskelle talvista Suomea. Oleellista sille on löytää talvella sulana pysyvää virtaavaa vettä.

  9. Mikä ihmeen viiksitimali?

    Julkaistu 21. 1. 2016 Teksti Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

    Katso viiksitimalia (Panurus biarmicus), se on täydellisesti sopeutunut elämään elinympäristössään, laajoissa järviruokokasvustoissa.

  10. Yöperhosten salattu maailma

    Julkaistu 18. 12. 2015 Teksti Jyrki Leskinen Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

    Tiedekeskus Heurekan planetaarioon tulee lauantaina 19.12. 2015 ensi-iltaan huikaiseva kotimaista tuotantoa oleva koko perheen planetaarioelokuva yöperhosista. Elokuvan tarina, visuaalinen toteutus, samoin kuin kerronta ja musiikki ovat parasta A-luokkaa ja tuovat elämyksen, joka ei hevin unohdu.

    Heurekan planetaarion puolipallon muotoiselle valkokankaalle heijastettuna elokuva välittää mielenkiintoista, helposti omaksuttavaa asiatietoa vähemmälle huomiolle jääneistä yöperhosista, antaa katselunautinnon, joka sopii kaiken ikäisille ja herättää kiinnostuksen yöperhosiin ja luonnon uskomattomaan monimuotoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

    yöperhonen3

    Kuva Tammikehrääjänaaras (Lasiocampa quercus) on houkutellut paikalle koiraita, joista yksi pääsee jatkamaan sukua. Tätäkään melko yleistä ja isokokoista lajia ei moni ole luonnossa nähnyt sen piilottelevan elämäntavan vuoksi.

    Yöllä käy kuhina

    Valtaosa Suomenkin luonnossa tavatuista vajaasta 2600 perhoslajista on yöperhosia, varsinaisia päiväperhosia lajistostamme on alle viisi prosenttia. Useimmat yöperhoset ovat mestareita piiloutumaan päiväsaikaan, jolloin niiden löytäminen on liki mahdotonta. Siinä varmaan on syy, miksi useimmat meistä eivät niistä paljon tiedä, ja harvoin ovat niitä nähneet. Elokuva tuo eteemme tuon mystisen maailman häikäisevällä tavalla, aivan kuin olisimme itse keskellä tapahtumia. Jos lentävien päiväperhosten lähikuvaaminen on haasteellista, kertautuu vaikeusaste lentäviä yöperhosia kuvatessa. Elokuva näyttää juuriperhosnaaraan munintalennollaan, kukilla ruokailemassa vierailevan kiitäjän sekä juuri kuoriutuneen kehrääjän oikomassa siipiään, muutamia mainitakseni.

    pohjankonna_secret_world_of_moths_press_01

    Kuva Yöperhosten balettia kuvattuna kolmiulotteisen röntgentomografian avulla. Valmis kuva koostetaan jopa tuhansista viipalekuvista kuvapinoamistekniikalla, jolloin sitä voidaan tarkastella eri puolilta kolmiulotteisena. Vasemmanpuoleisella naaraalla on koko takaruumis täynnä munia.

    Hämmästyttävä luonnon monimuotoisuus

    Elokuva tuo hienosti esille lajien erilaiset sopeumat elinympäristöihinsä, saalistajien ja saaliiden väliset vuorovaikutukset sekä luonnon rikkauden ja monimuotoisuuden. Kuvauksia on tehty päiväntasaajalta napapiirille, kolmella mantereella.

    Perhoset ovat eliöryhmänä kahdellakin tavalla kiinnostavia. Niillä on täydellinen muodonmuutos, metamorfoosi, eli niiden jokainen kehitysaste on erikoistunut omaan tehtäväänsä. Aikuinen perhonen munii hedelmöittyneitä munia. Näiden kypsyttyä niistä kuoriutuu toukkia, joiden tehtävä on syödä mahdollisimman paljon. Toukan nahka ei riitä venymään kasvun tahtiin, joten se luo nahkansa useampaan kertaan suuremmaksi. Lopulta toukka valmistautuu koteloitumaan. Kotelo on lepovaihe, jossa solut järjestyvät uudelleen, ja aikanaan kotelosta kuoriutuu aikuinen perhonen.

    Toinen mielenkiintoinen seikka on perhosten valtava monimuotoisuus ja taito suojautua saalistajilta, joista elokuva tuo hienosti esimerkkejä yöperhosmaailmasta. Moni yöperhostoukka näyttää pienenä linnunkakalta, ja kasvettuaan riittävän isoksi, ulkonäkö muuttuu joko ympäristöön naamioituvaksi, esimerkiksi lehden osaksi, tai räikeän varoitusväriseksi kertoen saalistajalle herkkupalan myrkyllisyydestä.

    yöperhonen1

    Kuva Läpivalaistun yöperhosen tuijottava katse.

    Useimpien yöperhosten hajuaisti on myös todella hyvä. Olemme tottuneet pitämään koiraa hajuaistinsa osalta mestarina, mutta mitäpä sanot vaikka Suomessakin yleisesti tavattavasta nastakehrääjästä (Aglia tau), jonka koiras pystyy aistimaan paritteluvalmiin naaraan sen erittämän sukupuolihormonin, eli feromonin tuoksun perusteella kilometrien päästä. Koiraan tarvitsee havaita vain muutama ilmassa leijuva hajumolekyyli, kun se lähtee siksakkia lentäen suunnistamaan naaraan luokse tarkentaen koko ajan suunnistustaan.

    Heureka_ulkoa_planetaario_05

    Kuva Pohjankonna Oy:n Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Yöperhosten salattu maailma – The Secret World of Moths -planetaarioelokuva on tehty yhteistyössä tiedekeskus Heurekan kanssa, jossa esitykset siis alkavat lauantaina 19.12. Jos joulukiireiltä suinkin ennättää, niin kannattaa käydä katsomassa tuoreeltaan.

    Edistyksellistä tekniikkaa

    Elokuvassa on sovellettu kolmiulotteista röntgentomografiaa, jolla hyönteisiä päästään tarkastelemaan mikroskooppisella tasolla. Näin on päästy kirjaimellisesti pintaa syvemmälle, vaikkapa kuvantamaan perhosen hengityselimiä kolmiulotteisesti.