Granadassa syntynyt Estrella Morente aloitti uransa jo 7-vuotiaana esiintyessään isänsä rinnalla. Sittemmin hän on julkaissut useita kultaa ja platinaa myyneitä albumeita, voittanut lukuisia arvostettuja palkintoja ja antanut äänensä Pedro Almodóvarin Volver-elokuvaan, jota tähdittää Penelope Cruz.  Estrella Morente laulaa elokuvan dramaattisen tunnuskappaleen.

30-vuotiaan Morenten persoonallinen tyyli on kietonyt yleisöjä pauloihinsa ympäri maailmaa, myös flamenco-piirien ulkopuolella. Hän yhdistelee musiikissaan rohkeasti perinteisiä flamenco-sävyjä modernimpaan tulkintaan ja esiintymiskutsuja satelee konserttisaleilta ympäri maailmaa. Hänet tunnetaan espanjalaisen flamenco-kulttuurin lahjakkaana lähettiläänä, joka nuoresta iästään huolimatta hallitsee vangitsevan lavaesiintymisen ja laulun muotoon paketoidun pakahduttavan tulkinnan. Hänet nähtiin Suomessa edellisen kerran vuonna 2008 Helsingin Juhlaviikoilla Huvilateltassa.

EMI julkaisi Morenten tuotannosta kattavan, 3cd levyä ja dvd;n sisältävän kokoelman Antologia juuri ennen Suomen konserttia.

KONSERTTI:

Pe 18.3.2011 klo 19.30 Finlandia-talo, Helsinki

www.estrellamorente.es

Tiedotteen välitti Livenation.

Kuuluisa elokuvaohjaaja Guido Contini (Daniel Day-Lewis) on yhtä aikaa ammatillisen ja henkilö-kohtaisen kriisin kourissa. Hänen elämässään on yksinkertaisesti liikaa naisia ja uuden elokuvan viimeistely polkee paikallaan. Continin naisina nähdään Hollywoodin upeimmat naistähdet. Nine perustuu Federico Fellinin rakastettuun elokuvaklassikkoon 8 1/2.

Ohjaus Rob Marshall

Käsikirjoitus Michael Tolkin, Anthony Minghella

Näyttelijät Daniel Day-Lewis, Penélope Cruz, Nicole Kidman, Judi Dench, Kate Hudson, Sophia Loren, Stacy Ferguson aka Fergie (Black Eyed Peas)

Ensi-ilta 19.02.2010

Pituus 2 h

Ikäraja S

Katso traileri

Video

Katso Nicole Kidmanin haastattelu

Video

Tiedot ja kuva Filmikamari.

Elokuvaohjaaja (Lluís Homar) kirjoittaa, elää ja rakastaa pimeydessä. Neljätoista vuotta aiemmin hän menetti näkönsä auto-onnettomuudessa Lanzarotella. Mutta hän menetti muutakin: elämänsä rakkauden Lenan (Penélope Cruz). Miehellä on kaksi nimeä: Harry Caine, jolla hän signeeraa kirjalliset työnsä, ja oikea nimensä Mateo Blanco, jolla hän ohjaa elokuvansa. Onnettomuuden jälkeen hän on painanut unholaan identiteettinsä elokuvaohjaajana mutta palaa ystävänsä pyynnöstä  muistelemaan, kuinka Lena ja hän kohtasivat.

Särkyneet syleilyt on Almódovaria parhaimmillaan. Se on myös todellinen elokuvahullun aarreaitta. Eritoten film noir -perinteestä ammentava teos vilisee viittauksia elokuvantekoon, elokuvan historiaan ja Almodóvarin omaan tuotantoon. (Synopsiksen teksti Antti Suonio.)

Ensi-ilta 14.8.2009

Kesto 2 h 15 min

Ikäraja K 11

Ohjaus Pedro Almodóvar

Käsikirjoitus Pedro Almodóvar

Näyttelijät Penélope Cruz, Lluís Homar, Rubén Ochandiano, Lola Dueñas, Ángela Molina, Rossy de Palma, Blanca Portillo

Elokuvan voi nähdä ennen ensi-iltaa KesäKino Engelissä 7.8. – 13.8. Café Engelin sisäpihalla (Aleksanterinkatu 26), katso tarkemmat tiedot www.cinemamondo.fi.

http://www.losabrazosrotos.com/

Traileri

Video

Almodóvar

Video

Allen rakentaa filmin upeasti. Barcelonan ja sen lähiympäristön yltäkylläisyys ja elämänsyke tempaa täysin mukaansa jo visuaalisesti, ja sisältö kulkee siinä mukana melkein huomaamatta. Filmin selostajan ääni ei ole Allenin, kuten useissa hänen filmeissään. Hänen äänensä kuuluu kuitenkin hyvin narisevissa kommenteissa kuten esim. rakastelukohtauksen yhteydessä: “tällä kertaa Cristinan ruoka pysyi sisällä”. Tyypillistä Woodya, tuttua hänen NYC-filmeistään ja sitä on välillä oikein päässyt kaipaamaan.

Kahden amerikkalaistytön Vickyn (Rebecca Hall) ja Cristinan (Scarlett Johansson) kesä Espanjassa muuttaa ainakin toista vähäsen. Lopun kohtaus alas rullaportaita laskeutuvasta kolmesta USA:an palaajasta herättää kysymyksen, muuttuiko kukaan kokemuksiensa pohjalta vähääkään? Ja tuntuu siltä, että Vickyssä muutos kytee, kun taas Cristina jatkanee päämäärätöntä elämäänsä mottona: – En tiedä mitä haluan, mutta tiedän, mitä en halua.

Tarinan pääosan esittäjä Javier Bardem, taidemaalari Juan Antoniona, tekee hienon roolisuorituksen Välimeren miehen edustajana. Hän on uskottava olematta nilkki. Juan Antonio on taiteilijaluonne, halujensa avoimesti viemä ja täydellisen, kestävän rakastumisenkokemuksen etsijä hänkin. Kaikki filmin naiset etsivät, myös tyttöjen keski-ikäinen amerikkalainen emäntä Barcelonassa, hullaannuttavan ihanaa, pysyvää rakastumisen tunnetilaa “pelkän” rakastamisen ja kiintymisen sijaan. Intohimon ja romanttisen rakkauden edustajia on molempia tarjolla niin kuin elämässä yleensäkin. Mutta tekeekö hormonitoimintamme meistä tällaisia muka ikuisesti kestävän rakastumisen tunteen perään ryntäileviä hölmöjä? Näin ainakin Allenin lempeästi ymmärtävässä otteessa.

Kolmio: mies ja kaksi naista toimii filmissä kauniisti jonkin aikaa. Mm. Guy de Maupassantin, kirjassaan Ihmissydän, hienosti kuvaama, ihanteelliselta miehelle vaikuttava asetelma on lopulta vaikea. Kun jo yhden kanssa on ihmissuhteessa aina myös vaikeuksia, miten sitten kahden? Ja kuka ensimmäisenä kyllästyy ja haluaa pelistä pois?

Lähinnä puhdas hullu ja aito hurjimus on miehen ex-vaimo Maria Elena (Penelope Cruz), jonka jalkoja Juan Antonio on yrittänyt ja yrittää edelleen pitää maassa. Juuri hänen suustaan tipahtelee viiltäviä totuuksia raivoamisen väliin. Vickyn mielestä jo mies on hullu, Cristinasta sitä ainoastaan mielenkiintoisesti spontaanisuudessaan ja luovuudessaan. Vicky edustaa tyypillistä analysoivaa, luokittelevaa, kritisoivaa nuorta jenkkinaista. Hänkin kiinnostaa raikkaudessaan kaikkiruokaista miestä.

Miehen isä vilahtaa kuvaan mielenkiintoisena hahmona, erakoituvana runoilijana. Hän vihaa ihmistä, joka ei ole oppinut rakastamaan oikealla tavalla. Tästä syystä hän ei edes halua julkaista runojaan tällaisen ihmisen edustajille.

Golden Globella USA:ssa palkittu filmi (sarjassa paras komedia/musikaali) sisältää kaikki hyvän komedian ainesosat tragiikkaa unohtamatta. Näennäinen pinnallisuus ja rento ote ihmissuhdekohelluksessa on todella vain pintaa. Ei tarvitse kuin pikkuisen raapaista – kuten filmissä luoti kämmentä – niin näemme, että ihminen on yhä itse rakentamiensa suojamuurien vanki.

Kulkijalta * * * * +

* * * * * loistava        * * * * mainio        * * * kelvollinen        * *  heikko        * tarpeeton