Umami muualla Facebook

Julkaistu 18. 4. 2013 Teksti Anni Lappalainen Ei kommentteja Ajankohtaista

Haloo Pohjola on apuna pohjoismaalaisille – nyt myös Färsaarilla ja Ahvenanmaalla

Haloo Pohjola on jo 15 vuoden ajan vastannut kysymyksiin Pohjoismaista pohjoismaalaisille. Tapasimme projektipäällikkö Anna Leinon aurinkoisena talviaamuna Pohjola-Nordenin toimistolla osoitteessa Fredrikinkatu 61 A. Liikenteen melu Kampin ympärillä kaikkosi, kun astuimme Pohjola-Nordenin valoisaan ja hiljaiseen toimistoon.

Anna Leino on työskennellyt toimistossa jo kolme ja puoli vuotta. Montako henkilöä työskentelee Haloo Pohjolan parissa kaiken

Suomen Haloo Pohjolan projektipäällikkö Anna Leino

kaikkiaan?
– Yhdestä puoleentoista henkeä per maa, nauraa Leino.
Kuulostaa ehkä vähältä, mutta käytännössä Haloo Pohjolan työntekijöitä on kymmenisen, sillä toimistoja voi löytää jokaisesta Pohjoismaasta. Viimeisimmät mukaantulijat ovat Färsaaret ja Ahvenanmaa. Leinon tietojen mukaan Suomen Haloo Pohjolaan tuli viime vuonna lähes 600 kysymystä. Ketkä sitten kysyvät ja mitä? Leino tiivistää:
– Ihmiset jotka haluavat muuttaa, opiskella, tehdä töitä Pohjoismaissa ja liikkuvat maiden välillä tarvitsevat neuvoja ja kääntyvät silloin meidän puoleemme.

Suomen Haloo Pohjola auttaa lähinnä Suomesta muualle lähteviä mutta vastaa myös kysymyksiin Suomesta, esimerkiksi maan lainsäädännöstä. Usein Haloo Pohjola auttaa neuvomalla oikean tahon puoleen, mikä auttaa hyvin paljon asiakkaita, jotka ovat vieraassa maassa. Apua ja neuvoja välitetään asiakkaille enimmäkseen Haloo Pohjolan nettisivujen kautta, mutta toimistoon saa olla yhteydessä myös puhelimitse, nettilomakkeen tai sähköpostin välityksellä. Nettisivut ovat kaikilla pohjoismaisilla kielillä ja jokaisesta Pohjoismaasta kerrotaan erikseen. Saa myös tulla käymään, Leino muistuttaa, mutta käytännössä heillä käy “vain yksi asiakas vuodessa”.

Miltä sitten näyttävät eri maiden Haloo Pohjola -palvelut? Onko suuria eroja asiakkaiden tai kysymysten välillä? Leinon mukaan lähes kaikki toimistot saavat kysymyksiä opiskelusta, työnteosta ja verotuksesta, mutta esimerkiksi Islannin toimisto eroaa merkittävästi Suomen vastaavasta. 

- Kun meillä vierailee yksi asiakas vuodessa niin Islannin toimistolla ovi käy lähes päivittäin, Leino kertoo. Etelä-Ruotsin ja Tanskan välillä on puolestaan hyvin paljon liikennettä, mikä johtaa moninaisiin kysymyksiin. Sama tilanne on Tornion ja Haaparannan tienoilla, missä koko ajan liikutaan aktiivisesti rajan yli.

Ruotsin ja Norjan raja. Kuva: Karin Beate Nøsterud/norden.org

Työnteon kannalta eniten kiinnostusta herättää Norja, minkä ymmärtää hyvin kun ottaa huomioon Norjan työpaikkatilanteen ja palkkatason. Leinon mukaan Norjaa pidetään kiinnostavana kohteena ja se on tietenkin kielellisesti helpompi maa kuin Suomi. Suomalaisten opiskelijoiden suosituimmat kohteet ovat perinteisesti olleet Ruotsi ja Englanti, joten Suomen toimistolle tulee hyvin paljon kysymyksiä Ruotsista.

Eri maiden Haloo Pohjola -toimistoilla on päivittäin yhteistyötä keskenään, kertoo Leino. Kyseessä voivat olla yhteiset projektit tai vaan erilaiset vinkit, joita jaetaan muille Haloo Pohjolalaisille.

– Avustamme kollegoitamme usein erilaisissa kysymyksissä, jotka ajoittain voivat olla laajojakin ja sisältää monia eri asioita, joita täytyy huomioida.

Reykjavik. Kuva: Johannes Jansson/norden.org

Minkälaisiin kysymyksiin Haloo Pohjola ei sitten pysty vastaamaan – onko esimerkkejä?

– Neuvomme pelkästään yksityshenkilöitä, sillä meillä ei ole asiantuntemusta esimerkiksi yritysten liikkuvuudesta. Toivon mukaan olisi rahoitusta tulossa ja mahdollisuus myös yritysneuvontaan myöhemmin, sillä sen tapaiset kysymykset ovat lisääntyneet viime aikoina.

Leino muistuttaa hymyillen, ettei Haloo Pohjola ole mikään viranomainen, kuten monet erehtyvät luulemaan.

– Emme tee asiakkaitten sosiaaliturvatunnuksilla mitään.

Kööpenhaminan katuvilinää. Kuva: Johannes Jansson/norden.org

Näkymä Visbystä. Kuva: Johannes Jansson/norden.org

Eri alojen työmahdollisuuksista ei ole myöskään kovin paljon tietoa, sama koskee koulutusohjelmia. Lähinnä voimme vastata arkielämän sujumiseen ja eri maiden yleisiin käytäntöihin liittyviin kysymyksiin, Leino selventää.

Yhteistyötä eri maiden toimistojen kesken on siis päivittäin jossain muodossa. Fyysisiä tapaamisia työntekijöillä on noin neljä kertaa vuodessa. Mutta millä kielellä yhteistyö sujuu muiden maiden toimistojen kanssa?

– Sekakielellä, riippuen tietenkin omasta äidinkielestä. Enimmäkseen ehkä ruotsin ja tanskan sekoituksella, Leino naurahtaa. Mutta lähinnä tietenkin skandinaavisilla kielillä.

Haloo Pohjola Suomi

Postiosoite
Fredrikinkatu 61 A 11, (Fredriksgatan)
00100 Helsinki
Suomi
Puhelin
+358 201 98 00 88
Sähköposti
haloo(at)pohjola-norden.fi
Sivusto
http://www.norden.org/fi/sinun-pohjolasi

Aiheet: , , ,

Kirjoita kommentti