Umami muualla Facebook

Julkaistu 24. 11. 2010 Teksti Tiedotteet Ei kommentteja Ajankohtaista

Sofi Oksanen: Aikakauslehdet mediafoorumi naisten selviytymistarinoille

Suomalaisnainen on vahva ja työssäkäyvä, mutta myös naisellinen. Aikakauslehdillä on merkittävä vaikutus siihen, mitä suomalaisista naisista ajatellaan. Lehdet myös toimivat kanavana naisten arkeen sekä foorumina aroillekin aiheille.

Suomalainen nainen on tehnyt aina töitä. Mitä lähemmäs ollaan tultu nykyaikaa, sitä useammin työpaikka on löytynyt kodin ulkopuolelta. Kirjailija Sofi Oksasen mukaan työnteko pitkälti määrittelee suomalaisnaista.

– Suomalaisen naisen katsotaan yleisesti ottaen olevan taloudellisesti itsenäinen, töissä käyvä, hyvin koulutettu. Kotirouvuutta ei edes nähdä ammattina. Näyttää siis siltä, että suomalainen nainen on tasa-arvoinen.

Tasa-arvon kanssa voimakkaassa ristiriidassa on kuitenkin aika moni naisen elämään liittyvä asia, joista Oksanen nostaa esimerkiksi perheväkivaltaan ja seksuaalirikoksiin liittyvät kysymykset. Näistä asioista ei puhuta julkisesti kovinkaan paljon.

– Suomessa on vain vähän julkisia selviytymistarinoita väkivallan uhreille. Aikakauslehdet, erityisesti naistenlehdet, ovat ainoa mediafoorumi näille tarinoille, Oksanen sanoo.

Mitä aikakauslehdissä saa kirjoittaa?

Aikakausmedian tripod research oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan mitä koulutetumpi vastaaja on, sitä enemmän hän hyväksyy kaikentyyppisiä aiheita lehtien sisällöiksi. Nämä vastaajat hyväksyvät useammin vaikeita ja kipeitä aiheita, kuten esimerkiksi prostituutio ja perheväkivalta.

Suomalaisten naistenlehtien päätoimittajat ovat sitä mieltä, että aikakauslehtien aihekirjossa ei juurikaan ole enää tabuja. Niin kauan kuin esimerkiksi naisten kohtaamasta väkivallasta puhutaan nimettömänä, se on tabu. Mutta kun aiheelle annetaan nimi ja kasvot, ei voida enää puhua tabusta.

Aikakauslehtien tekijät pitävät tärkeänä myös sitä, että ei juututa pitämään tabuina aiheita, jotka eivät sitä ole. Esimerkiksi aroiksi aiheiksi mielletyistä seksuaalisuudesta tai lapsiperheiden tiukasta taloudesta puhutaan nykyään hyvinkin avoimesti.

Naisten ja miesten työt – onko niitä?

Puolet suomalaisista yli 18-vuotiaista naisista ja neljännes miehistä on sitä mieltä, että työntekijän sukupuoli ei vaikuta eri ammattien arvostukseen. Yleinen suomalainen mielipide on kuitenkin, että sairaanhoitajan, toimistosihteerin ja lastenhoitajan tehtävät ovat naisten hoitamina arvostetumpia.

Perinteet jylläävät asenteissa, kun kysytään, kenen töitä ovat muun muassa lastenhoito, pyykinpesu, siivoaminen tai ruuanlaitto. Suomalaisten mielestä ne ovat naisten töitä. Miesten juttuja ovat enemmän harrastukset, oma aika ja vaikkapa auton ostamisesta päättäminen.

”Naisten töistä” kirjoitetaan paljon myös aikakauslehdissä, jotka kuvaavat sekä todellista arkea että ihannemaailmaa. Uusin trendi kotitöiden saralla on homing, jossa arjen elämyksiä ja nautintoja haetaan kodin askareista.

Aikakauslehtien luomasta kuvasta ja naisten asemaa käsittelevistä tutkimustuloksista keskusteltiin Aikakausmedian järjestelmässä paneelikeskustelussa 24.11. Paneeliin osallistuivat kirjailija Sofi Oksanen, Kotivinkin päätoimittaja Outi Gyldén, Olivian päätoimittaja Niina Leino, Demin päätoimittaja Jenni Lieto, Sanoma Magazines Finlandin sisältöjohtaja Riitta Pollari sekä Ellen päätoimittaja Mirva Saukkola. Paneelin juontaa toimittaja Päivi Storgård.

Tutkimuksen toteutti Aikakausmedian toimeksiannosta marraskuun 2010 alussa tripod research oy. Vastaajina oli yhteensä kolmesataa 18–69-vuotiasta suomalaista.

Tiedon ja kuvan välitti Deski.


Aiheet: , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti