Umami muualla Facebook

Julkaistu 22. 10. 2011 Teksti Tiedotteet, kuvat /kuva Umami.fi Ei kommentteja Ajankohtaista

Tietääkö pomosi ja työkaverisi, kuinka hyviä ideoita sinulla onkaan?

Ei ole suinkaan samantekevää, kuunnellaanko kaikkia työntekijöitä silloin, kun pohditaan uusia ideoita liiketoimintaan tai johonkin muuhun työpaikan asiaan. Työntekijät ovat nimittäin niitä, joilta parhaat ideat yleensä tulevat, ja moni innovaatio onkin saanut alkunsa työntekijän aloitteesta. Esimiesten ja johtajien olisi luotava aikaa ideoinnille ja pidettävä huolta, että ideoita kohdellaan kullanarvoisesti.

Työpaikalla yhdessä ideointi on perusteltua monesta syystä. Nykypäivänä ei enää riitä, että vain johto ja esimiehet ideoivat uutta. Esimerkiksi asiakaspalvelutyötä tekevillä on arvokasta tietoa siitä, miten tuotteita ja palveluita voisi kehittää paremmiksi. Miksi heitä ei sitten kuunneltaisi?

– Kysyimme julkisen sektorin työntekijöiltä ja johdolta kehittämisen esteitä Inno-Vointi-hankkeessamme. He mainitsivat esteiksi useimmiten ajanpuutteen sekä jäykät toimintatavat. Jos näille asioille voidaan tehdä jotakin, uskon, että innovointimahdollisuudet paranevat, kertoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Eveliina Saari.

Kuva: Anna ideoiden roihuta!

Inspiroidu kollegasi ideoista!

Ideoinnissa on tärkeää vapaaehtoisuus. Johdon ja esimiesten tulisi järjestää ideoinnille aikaa, tilaa sekä sellaisia foorumeita, joissa erilaiset ideat kohtaavat. Jos aikaa ei työn lomassa löydy, se jää helposti tekemättä.

– Kun ideoidaan yhdessä, saadaan jokaisen arvokas osaaminen käyttöön, ja inspiroidumme toistemme ideoista, Saari painottaa.

Yksi keino ideointitalkoisiin on esimerkiksi kiinnittää ratkaisua vaativa kysymys seinätaululle sellaiseen paikkaan, josta kaikki ihmiset kulkevat ohi. Esimerkiksi yhteinen kahvitila tai aula voivat olla hyviä paikkoja. Tälle taululle sitten jokainen työntekijä voi kiinnittää muistilappuja, joille on kirjoittanut ajatuksensa.

– Työntekijöille on annettava tarpeeksi haastavia ongelmia ratkottavaksi. Esille tulleet ideat arvioidaan, ryhmitellään ja jalostetaan, ja niistä valitaan ne, jotka voidaan viedä käytäntöön. Ideat ovat ikään kuin rakennusainetta uusien toimintatapojen ja työn kehittämiseen, jopa uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Ideoita kannattaa kokeilla mahdollisimman pian käytännössä, jotta niiden toimivuus huomataan.

– Ideointia ei kannata tehdä vain ideoinnin vuoksi vaan siksi, että ideoita tullaan myöhemmin jalostamaan ja viemään käytäntöön. On muistettava, että ideoiden vieminen käytäntöön vaatii sinnikästä työtä sekä johdon ja esimiesten tukea. Jäljelle jääneet ideat voi tallettaa esimerkiksi ideapankkiin odottamaan myöhempää käyttöä, Saari opastaa.

Organisaatiolle syntyy luovuttaa tukeva maine

Jokaiselle työntekijälle on tärkeää se, että hän saa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Sillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin keskeisiin tekijöihin eli työn mielekkyyden kokemiseen ja työhön sitoutumiseen.

– Koemme arvostuksen osoituksena sen, että saamme äänemme kuuluviin, ja että meillä on mahdollisuus vaikuttaa itseämme koskeviin muutoksiin sekä työmme tavoitteisiin, Eveliina Saari toteaa.

– Työntekijöiden innostus on ikään kuin organisaation sykkivä sydän. Kun ideat virtaavat ihmisten välillä, voi syntyä hyvinvointia ja uudistuksia samanaikaisesti. Ideamyönteiselle ja työntekijöitään kuuntelevalle organisaatiolle syntyy myös uusia työntekijöitä houkutteleva maine.

Kainolojuttu: Älä arvostele toisen ideaa vaan kehitä sitä

Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Tommi Laitio kertoo, että innovointiin on monenlaisia työvälineitä, joista yleisimpiä ovat erilaiset työpajametodit ja verkkokyselyt. Yhtä keskeistä keinoa kuitenkin hänen mukaansa hyödynnetään aivan liian vähän.

– Esimerkiksi lounas- ja kahvitauot ovat paikkoja, joissa ideat usein pursuavat helposti, koska ihmiset ovat rennommillaan. Haasteena onkin, miten epävirallisissa tilanteissa esille tulleet ideat saataisiin talteen ja hyödynnettyä, Laitio sanoo.

Laition mukaan juuri ”tarralappu-ideoinnilla” on monta hyvää puolta, vaikka usein ihmisten ensireaktio siihen saattaakin olla hiukan kyyninen. On kuitenkin tärkeää, että koko työyhteisö osallistuisi ideointitalkoisiin, eikä idean esittäjää tai hänen asemaansa arvosteltaisi.

– Kun ideansa on kirjoittanut ensin ylös, on se sitten helpompi esitellä muille ymmärrettävästi. Kaikkien samaan aikaan näkyvillä olevista ideoista tulee yhteistä omaisuutta. Kun ideoita sitten kommentoidaan, kritisoidaan ja jalostetaan, ei käsitellä henkilöä vaan sitä yhteistä ideaa.

Laitio kertoo, että tarralappujen avulla on heidän omassa työssään syntynyt monia uusia ideoita, kun rima on asetettu tarpeeksi matalalle.
– Silloin edessä on monta ideaa, joita sitten joku kokoaa yhteen, jotta niitä voidaan läpikäydä taas uudelleen porukalla. Sen jälkeen niitä taas tiivistetään. Jos yritettäisiin heti etsiä parasta ideaa, ajatustyö jäisi jumiin.

Arvoristiriita työssä

Laition mukaan suomalaisessa työhyvinvoinnissa ovat parantuneet sellaiset perinteisinä pidetyt asiat kuten johtaminen, tasa-arvo ja kohtuullisemmat työajat. Sen sijaan työn mielekkyyden kokemus ei ole juurikaan parantunut, vaan se on jopa huonontunut monilla aloilla.

– Käsitykseni mukaan ihmiset kokevat, ettei heitä kohdella kokonaisina ihmisinä eivätkä he voi elää arvojensa mukaan omassa työssään. Keskeinen voimavara yrityksille onkin pohtia sitä, millä tavalla ihmiset pääsevät toteuttamaan omia arvojaan ja näkemään omien arvojensa vaikutuksen koko työyhteisön hyvinvointiin, tutkija Laitio sanoo.

Faktalaatikko: Näin järjestät ideointitalkoot!

– Hanki kyniä ja kasa muistilappuja.
– Etsi työpaikaltasi seinä, jonka ohi väki väistämättä kulkee: onko se ruokalassa, eteisaulassa vai käytävällä?
– Aseta riittävän haasteellinen kysymys, johon kaivataan ideoita.
– Tiedota koko henkilökunnalle, että nyt sana on vapaa. Innosta ja kannusta ihmisiä liimaamaan ideoitaan seinälle kaikkien nähtäville. Muistilaput saavat olla nimettömiä.
– Kokoa porukka, joka käy laput läpi ajatuksella. Nouseeko niistä jokin tietty asia ylitse muiden? Voiko jotkin ideat ottaa heti käyttöön?
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoa vietetään 24.–28.10.2011.
– Ideointitalkoot ovat Työterveyslaitoksen järjestämä tempaus, jonka jokainen voi viedä omalle työpaikalleen.
– Lisätietoja: www.ttl.fi/unelmatyopaikka
– Lisätietoja Inno-Vointi-hankkeesta www.ttl.fi/inno-vointi

Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos.


Aiheet: , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti