[Yllä Helene Schjerfbeckin teos Elegantti nainen (Dora Estlander). N. 1928. Öljy kankaalle. 38 x 39 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.]

Poikkeuksellinen teemallinen kokonaisuus syventyy henkisyyteen

Villa Gyllenbergin isäntä, kauppaneuvos Ane Gyllenberg oli antroposofi ja intohimoinen taiteenkeräilijä. Helene Schjerfbeck -juhlavuoden ensimmäinen näyttely esittelee ennennäkemättömän teemallisen kokonaisuuden taiteilijan teoksia liittyen henkisyyteen, joka oli lähellä Ane Gyllenbergin sydäntä.

Helene Schjerfbeckin maalausten ilmaisu on ajatonta, “puhdasta maalausta”.  Hänen muotokuvansa ja maisemansa henkivät meditatiivista rauhaa: kuvissa yksinäiset, levolliset naiset ompelevat, lukevat tai lepäävät yksiväristä taustaa vasten. Maisemat tuovat mieleen unikuvat ja ne kutsuvat mietiskelyyn. Schjerfbeck poistaa kuvasta tarpeettoman, yksinkertaistaa aiheen ja pehmentää värit.

Katkelma. N. 1904. Öljy kankaalle. 32 x 35 cm. Villa Gyllenberg/ Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Näyttelyssä nähdään huolellisesti koottu, tiivis valikoima Schjerfbeckin teoksia, jotka ovat peräisin sekä Gyllenbergin omista kokoelmista että muista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Kokonaisuudessa on mukana kymmenen taiteilijan omakuvaa ensimmäisestä viimeiseen. Esillä on myös lukuisia töitä Schjerfbeckin viimeisiltä vuosilta, sisältäen muun muassa näkymiä Saltsjöbadenin kylpylähotellista Ruotsista, jossa taiteilija kuoli.

Ane Gyllenberg oli taiteilijan suurimpia tukijoita hänen elinaikanaan. Villa Gyllenbergin kokoelma on suurin yksityisomistuksessa oleva Schjerfbeck-kokoelma Suomessa.

Helene Schjerfbeck 150 vuotta 2012

Taidemaalari Helene Schjerfbeck (1862-1946) kuuluu Suomen merkittävimpiin taiteilijoihin. Schjerfbeckin vuosisadanvaihteen jälkeisille töille ominaista oli ilmaisun äärimmäinen pelkistäminen sekä pintojen, viivojen ja sävyjen eheys, jota oli tapana verrata musiikin harmoniaan.  Vaikka teosten lähtökohtana oli konkreettinen todellisuus – henkilöaihe tai asetelma – olivat ne tyylittelevän moderneja.  Schjerfbeck tavoitteli maalauksissaan henkisyyttä: esimerkiksi muotokuvissaan hän pyrki kuvaamaan ihmisen kokonaisuutena pelkän ulkokuoren sijaan.

Juhlavuoden aikana Schjerfbeckin teoksia nähdään Villa Gyllenbergin lisäksi muun muassa Ateneumin taidemuseossa, Pohjanmaan museossa Vaasassa sekä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa Raaseporissa.

Tutkielma teokseen Perhekoru. 1915. Öljy kankaalle. 39,5 x 38 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Oheisohjelmassa mm. Kuhmon Kamarimusiikin huippukonsertteja

Näyttelyn oheisohjelmassa Villa Gyllebergissä  kuullaan kaksi Kuhmon Kamarimusiikin tuottamaa konserttia: Mostly Mozart 15.3.2012 ja Ludwig van Beethoven 22.3.2012.  Molemmat konsertit ovat lahjakkaiden nuorten pianistien esiinmarssi: pianistit esiintyvät yhdessä muiden nuorten muusikoiden kanssa. 12 nuoren muusikon ohella Beethoven-konsertissa kuullaan myös Kuhmon kamarimusiikin taiteellista johtajaa, alttoviulisti Vladimir Mendelssohnia.

Nuorten konserttien ohella Kuhmon Kamarimusiikki järjestää myös perinteisen kevään pääkaupunkiseudun konserttinsa Villa Gyllenbergissä. 3. toukokuuta järjestettävässä konsertissa kuullaan Franckin jousikvartetto ja Mozartin jousikvintetto g-molli KV 516. Konsertissa esiintyvät festivaalin residenssikvartetti, Suomi-palkittu Meta4 sekä Vladimir Mendelssohn, alttoviulu.

Kaikkina konserttipäivinä taidenäyttelyyn voi tutustua klo 18 alkaen. Konsertit alkavat klo 19. Liput kahteen ensimmäiseen konserttiin maksavat 15,50 / 11,50 euroa ja viimeiseen 23 / 17,50 euroa (alempi hinta opiskelijoille, alle 20-vuotiaille ja työttömille). Lippuja voi ostaa ennakkoon Kuhmon Kamarimusiikilta, puh. (08) 652 0936 tai paikan päältä konserttipäivinä klo 18 alkaen. Taidenäyttely sisältyy konserttilipun hintaan.

Lisäksi näyttelyn ohessa järjestetään maalis-huhtikuussa Schjerfbeckin taidetta eri näkökulmista tarkastelevia luentoja sekä omakuva-työpajoja. Tarkemmat tiedot oheisohjelmasta löytyvät lähempänä näyttelyn ajankohtaa Villa Gyllenbergin verkkosivuilta www.villagyllenberg.fi.

Viimeinen omakuva. 1945. Hiili paperille. 18,5 x 17,5 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Kotimuseon taidekokoelma on pysyvästi esillä

Villa Gyllenberg on Ane Gyllenbergin ja hänen puolisonsa Signe Gyllenbergin entinen, upea kotitalo, joka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kuusisaaren lounaisrannalla. Alkuperäisen huvilan piirsi Matti Finell vuonna 1938 ja museon laajennusosan vuonna 1977 arkkitehtitoimisto Ålander-Packalén-Korsström. Yleisölle Villa Gyllenberg avattiin vuonna 1980. Koti huonekaluineen ja tauluineen museon vanhassa osassa on säilytetty ennallaan kuten se oli parin elinaikana. Kaikkiaan Villa Gyllenbergin taidekokoelma sisältää noin 250 työtä, jotka ovat aina nähtävillä museossa.

Villa Gyllenberg ja huvilaa ympäröivä luonto muodostavat harmonisen kontrastin kaupungin hälinälle. Lähellä Villa Gyllenbergiä sijaitsevat myös Didrichsenin taidemuseo, Gallen-Kallelan museo ja Helsingin Taidemuseo Meilahti.

*****

Henkisyys taiteessa – Helene Schjerfbeck -juhlanäyttely

29.2.-20.5.2012

Aukioloajat:

Villa Gyllenbergin Helsingin Kuusisaaressa on suunnitellut arkkitehti Matti Finell vuonna 1938.

Ke klo 16-20
La klo 12-16
Su klo 12-16

Osoite:
Villa Gyllenberg, Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki
Puh. 09-481 333 (museon aukioloaikoina)
Puh. 09-647 390 (kanslia)

Verkkosivut:
www.villagyllenberg.fi

Liput:
8 € Aikuiset
5 € Eläkeläiset, opiskelijat ja lapset

Tässä  poimittuna muutama vinkki parhaillaan esillä olevista näyttelyistä:

Galleria G

Pieni Roobertinkatu 10, 00120 Helsinki

Ipi Kärki: VALO MERKITSEE VÄRIÄ
Maalauksia
25.1.-12.2.2012

ti, to, pe 11-17
ke 11-18
la-su 12-16

Ipi Kärki

Galleria DUETTO

Kalevankatu 15, 00100 Helsinki

Maija Albrecht:
PIENI KOKOELMA
Grafiikkaa ja muuta

9.2.-4.3.2012

ti-pe 11-17
la-su 12-16

Maija Albrecht

Maija Albrecht

Artists´ Studio

Pietarinkatu 10, 00140 Helsinki

Veera Pajulahti: SWEET HARMONY
Maalauksia

25.1.-12.2.2012

ti-pe 12-17
la-su 12-16

Veera Pajulahti

Malmitalon galleria

Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki

Eija Kylliäinen: MAALAUKSIA

26.1. – 18.2.2012

ma-pe 10-20
la 10-16
su suljettu

Eija Kylliäinen

Galleria JANGVA

Uudenmaankatu 4-6 sisäpiha, 00120 Helsinki

Ville Kylätasku:
METAPHYSICAL MUTATION
Maalauksia

2.-19.2.2012

ti-pe  11–19
la-su  11–17

Ville Kylätasku

Stoan Galleria, Itä-Helsingin kulttuurikeskus

Turunlinnantie 1, Itäkeskus , 00900 Helsinki

Stefan Bremer: HELSINKI – valokuvia

2.2.-11.3.2012

ma-to 9-20
pe 9-18
la-su 10-16

Stefan Bremer

Kirjagalleria Laterna Magica

Rauhankatu 7, 00170 Helsinki

KATRI LASSILA
JOUTEN
Valokuvia

TERHI HULKKO
LONTOO
Maalauksia

SANNA MAJANDER & ULLA SINKKONEN
Tekstiiliteoksia

10.2.-3.3.2012

ma–pe 11–13.30, 14–17.30
la 12–16

Lassila

Sanna Majander

Galleria KATARIINA

Kalevankatu 16, 00100 Helsinki
Helsingin Taiteilijaseuran galleria

Siiri Haarla:
ROTES HAUSE
Maalauksia

1.-19.2.2012

ti-pe 11-17
la-su  12-16

Taiteilijatapaaminen su 19.2. klo 14–16

Siiri Haarla

Galleria TOVE, Hanasaari

Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo / Esbo
Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

OLLE MAGNUSSON & BARBRO FAGERLIND
RE: ART IKUISTA JA KATOAVAISTA
Taidetta kierrätysmateriaalista

19.1.-3.3.2012

ma-su  10-20

Barbro Fagerlind

Stenberg kertoo: ”Maalauksissani pyrin unenomaiseen ja muistojen sävyttämään tunnelmaan. Yhdistelen hyvinkin  erilaisia elementtejä, joista teosten tarinat ja kertomukset rakentuvat. Työskennellessäni lisään ja poistan osia, kunnes saavutan haluamani tunnelman. Muuttamalla mittakaavoja ja järjestämällä yllättäviä kohtaamisia rakennan tarinoista eräänlaisia tilannekuvia. Jätän tarinat tietoisesti avoimiksi siten että katsoja ei voi tietää, mitä oikeastaan on juuri tapahtunut tai mihin tilanne johtaa. Maalausten sisältö voi vaihdella kepeästä leikillisyydestä vakavamieliseen kannanottoon. Saman maalauksen voi tulkita saduksi tai todeksi kuten esimerkiksi teoksessa Pilvi, jossa on mahdollista nähdä saastepilvi tai höyhenenkevyt enkelipilvi. Maalauksessa Odotus lapset istuvat viidakossa kärsivällisesti odottamassa munan kuoriutumista. Viidakon kasvit ovat kuitenkin tavallisia huonekasveja, ja leikin ja toden raja hämärtyy.”

Moln/Pilvi, 2011, akryyli mdf-levylle, 80x155 cm

Svansäng/Joutsensänky, 2011, akryyli mdf-levylle, 58x82 cm (yksityiskokoelma)

Martin Stenbergin (s. 1976) maalaukset ovat esittäviä, useimmiten  isokokoisia seinän peittäviä installaatioita. Teoksen osat on maalattu levylle ja sahattu ääriviivoja  myöten erillisiksi kappaleiksi. Niitä on mahdollista installoida tilan mukaan vaihtelevasti. Sahaamalla Stenberg häivyttää teoksista taustan. Kuvakoosteiden tapahtumapaikka on anonyymi ja katsojalle jää vapaus luoda oma tulkintansa tilanteista.

Väntan/Odotus, 2011, akryyli mdf-levylle, 100x210 cm

Norrtäljessä asuva ja työskentelevä Martin Stenberg on valmistunut Tukholman Kungliga Konsthögskolanista 2005 ja pitänyt edellisen yksityisnäyttelynsä Norrtäljen taidehallissa vuosi sitten. Hän on tehnyt viime vuosina pari laajaa julkista tilausteosta ja hänen teoksiaan on useissa julkisissa kokoelmissa Ruotsissa.

Tornado, 2011, akryyli mdf-levylle, 275x200 cm

Lisätietoja:  http://www.ama.fi ja galleriasta: Virpi Wuori-Valtaoja 040 596 1943 ja
Birgit Onniselkä 050 589 4969, galleria@ama.fi

Galleria AMAn tulevat näyttelyt:

2.-25.3.2012 Raija Malka: Lisbon Story,  maalauksia
31.3.-22.4.2012 Nanna Hänninen, valokuvia
Verkkogalleriassa www.amagallery.net Inari Krohnin grafiikkaa 29.2. saakka.

Mari Petäjä on taltioinut ADHD:lle kasvot antavien naisten elämää vuoden 2011 ajan. Kuvista välittyvät ADHD:n oireet; keskittymiskyvyttömyys, lyhytjänteisyys, impulsiivisuus, vireystilan vaihtelut, ongelmat ajankäytön kanssa. Harrastukset jäävät kesken, koti ajautuu kaaokseen, tavarat ovat hukassa ja aikataulut pettävät. Toisaalta kuvat tuovat esille myös ADHD-aikuisia parhaimmillaan; luovina, idearikkaina, riskejä pelkäämättöminä ja energisinä ihmisinä.

Taiteilija kertoo: “Miksi projektissa on mukana vain naisia? Aika yleisesti ADHD mielletään edelleen ylivilkkaiden pikkupoikien vaivaksi. Haluan murtaa siihen liittyviä ennakkokäsityksiä ja tuoda esille, mitä se tuo mukanaan arkeen. Tämän projektin tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta ja tuoda esille niitä ongelmia, joita ADHD:n kanssa elämisessä on. Yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista on, että edes yksi henkilö saisi apua ongelmiin ADHD:n kanssa. Se voi olla henkilö joka epäilee, että hänellä on ADHD ja uskaltautuu viimein menemään lääkäriin. Tai joku ADHD-henkilön lähimmäinen. Tai vaikka esimies, joka älyää, että toimintatapoja muuttamalla ADHD-henkilö pärjää vielä paremmin työssään.”

Mari Petäjän ajatuksena oli löytää kolmesta kuuteen täysi-ikäistä naista, jotka suostuisivat kuvattaviksi. Ja hän löysikin Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n forumin ja omien tuttaviensa kautta viisi naista kuvattaviksi. ADHD:n kasvoina ovat Emmili Kananen Toivakasta, Heli Myllylä Laukaasta, Päivi Hakala Nokialta, Madeline Lehtoniemi Sastamalasta ja Mitte Vesterbacka Humppilasta.

Emmili on kotiäiti, jolla on neljä lasta.  ADHD-diagnoosin hän on saanut keväällä 2010. Hän pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. Hän kertoo: “Olen aina tuntenut olevani erilainen kuin muut, jotenkin ristiriitainen. Tunteeni menevät ääripäästä toiseen. Mieheni on todennut minun ylireagoivan ja esikoiseni ihmettelee, olenko tarkoituksella tällainen. Toisaalta en koskaan tahtoisikaan tulla niin aikuiseksi, ettenkö voisi kiivetä puuhun.”

Heli opiskelee sisustusakatemiassa. Sisustaminen on hänelle henki ja elämä ja hän on muutenkin aina ollut luova ihminen. Hänellä on kaksi lasta. Diagnoosin Heli sai viime kesänä, kun hänen pojallaan oli ensin diagnosoitu ADHD. Heli piirtää sarjakuvaa Adimama.  Hän kertoo: “Siirrän pienten asioiden tekemistä: kaapin siivoamista saatan miettiä pari vuotta, Kelan lomakkeiden täyttäminen venyy. Isot päätökset sen sijaan teen usein hetkessä: viimeksi ostin asunnon netistä katsomieni kuvien perusteella. ADHD näkyy minulla myös impulsiivisuutena ja äkkipikaisuutena. Pojallani on sama oireyhtymä ja otamme usein yhteen.”

Päivi on sisustussuunnittelija ja hänelläkin on kaksi lasta. Päivi on saanut ADHD-diagnoosin syksyllä 2009. Hän on luullut itseään aina laiskaksi  ja saamattomaksi, diagnoosin myötä sai tämäkin mielikuva muuttua. “Jonottaminen on minulle yhtä tuskaa, olin sitten kaupan kassajonossa tai auton ratissa. En kerta kaikkiaan malttaisi odottaa ja olla paikallani toisten takia. Sen sijaan saatan istua tietokoneella kahdeksan tuntia putkeen pelaamassa nettipeliä. Luovuutta ja ideoita minulla riittää vaikka muille jakaa, mutta niiden toteutus jää usein puolitiehen.”

Madelinen perheeseen kuuluu aviomies, tytär ja neljä koiraa.  Hän on saanut diagnoosin tammikuussa 2010. Madeline innostuu helposti asioista. Kerran hän päätti ruveta maalaaman keittiön kaappeja, mutta kyllästyttyään hommaan se on ollut melkein vuoden verran kesken. Madeline kertoo: ”Yhtenä syksynä ilmoittauduin kolmelle eri kurssille kansalaisopistolla. Hopeakoruja ja nallekarhuja kävin askartelemassa yhden kerran, helmikorukurssille en edistynyt ensimmäistäkään kertaa.” Työelämässä hän on  kokeillut monenlaista. Nyt hän on  unelma-ammatissaan ja  kouluttaa koiria omassa yrityksessään.

Mitte opiskelee monimuotokoulutuksessa hevostenhoitajaksi. Mitellä on myös kaksi lasta ja hänen ADHD:nsa on diagnosoitu 2008. Mitte on kokenut lääkityksestä olevan paljon apua. Nykyisestä opiskelusta ei ilman lääkkeitä olisi Miten mukaan tullut yhtään mitään. “Diagnoosin ja lääkityksen aloittamisen jälkeen elämä on ollut paljon helpompaa. Opiskelen monimuotokoulutuksessa hevoshoitajaksi. Tallityö on minulle ominta omaa: saan liikkua ja tehdä asiat omaan tahtiini, eivätkä hevoset mäkätä vastaan. Itsetuntoni on kohonnut ylös entisistä pohjalukemista ja pidän työstäni todella paljon.”

Kuvissa näkyy jokaisen naisen oma persoona ja arkipäivä: opiskelut, työssäkäynti, harrastukset, lasten saaminen ja naimisiinmeno. Vaikka jollakulla on ADHD ei se tarkoita sitä, etteikö voisi elää aivan tavallista elämää.

Näyttelyn kierto:

22.2-17.3.2012 Helsinki, Kanneltalo, Klaneettitie 5
5.5-31.5.2012 Varkaus, Kirjasto, Osmajoentie 1
17.7-27.7.2012 Laukaa, Kirjasto, Vuojärventie 2

Tervetuloa Kanneltaloon!

Avoinna ma-to klo 9 – 20, pe klo 9 – 18, la 10-16, su suljettu sekä tapahtumien mukaan.  Juhlapyhät aiheuttavat muutoksia aukioloajoissa.
Käyntiosoite: Klaneettitie 5 (Kannelmäen asema/Sitratori)
Puhelin: (09) 3103 2416 vahtimestarit.

Liikenneyhteydet: 
Kanneltaloon pääsee helposti M-junalla sekä busseilla 41, 42, 43,  J37 ja 56. Kanneltalon asiakkaille varatut ilmaiset pysäköintipaikat sijaitsevat Soittajantiellä ja Klaneettitiellä.

Mari Petäjän näyttelyn avajaisohjelmaa:

Päivi Hakala kertoo ADHD:stä Kanneltalon kahvilassa tiistaina 21.2.2012 klo 17.00

Päivi Hakala on yksi niistä viidestä naisesta, joita Mari Petäjä on kuvannut näyttelyynsä. Hakalalla kuten muillakin Petäjän kuvaamilla todettiin ADHD vasta aikuisiällä. Hakala kiertää ympäri Suomea pitämässä luentoja ADHD:stä ja osallistuu aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun; hän on kirjoittanut mm. juttuja eri lehtiin ja ollut haastateltavana myös TV:ssä.

Tervetuloa Kanneltalon kahvilaan kuulemaan hänen kertomuksensa ja ajatuksiaan elämästä ADHD:n kanssa.

ADHD (Attention Deficit / Hyperactivity Disorder) on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa henkilön käytökseen ja psyykeen. Ongelmat tulevat esille tarkkaavaisuuden, ylivilkkauden sekä impulsiivisuuden kautta. Alisuoriutuminen töissä ja opinnoissa on tyypillistä keskittymiskyvyn puutteen takia. Älykkyyteen ADHD ei vaikuta.
Suomessa arviolta 4-10 % väestöstä sairastaa ADHD:ta. Se on synnynnäinen ja periytyvä piirre. ADHD ei katoa iän myötä. Aikuisiällä oireista selvimmin näkyvät usein tarkkaavaisuuden häiriöt, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden tasaantuessa. Silloin diagnoosi voi olla ADD (attention Deficit Disorder). Liitännäisoireena on usein masennus. Parhaimmillaan ADHD-ihmiset ovat luovia, innovatiivisia ja energisiä. Lääkehoito helpottaa keskittymistä ja töissä ja opinnoissa selviytymistä. Myös neuropsykologinen kuntoutus ja psykoterapia voivat auttaa ADHD-aikuista.

Lähde: Mari Petäjän nettisivut

Han förlamades partiellt och fick också afasi.  Juridik var inte längre att tänka på. Fem år efter sin stroke började han pröva på att uttrycka sig i bild.  Under en period arbetade Håkan med akrylfärg, som han ironiskt nog efterhand fick allergiska reaktioner av.

Numera är det bara olika typer av pennor som gäller. Håkan teckar utan förlaga, figurer och motiv anmäler sig oamnälda på pappret.  Skapandet försiggår i ett transliknande tillstång och han slutar först när den obligatoriska huvudvärken sätter in.  Vad bilderna betyder symboliskt har Håkan ingen aning om, och är inget han verkar bry sig så mycket om; processen, vägen, är det viktiga.

Håkan Erikssons konstnärskap är mycket annorlunda, skriver Kristina Mezei i VLT. ”Inlevelsen laddar seendet med kunskapsinsikt som sitter där på ytan. Det gäller några av de laverade tuschteckningarna där linjerna också får volym. Färginslag i rött och gult tycks få dem att vätska sig i  blod och slem.”

Nationalgalleriet är ett ideellt och osponsrat konstgalleri, som drivs av en grupp konstnärer. Gruppen består idag av:
•    Helene von Bahr
•    Petter Hellsing
•    Margon Lindberg
•    Hasse Lindroth
•    Edvard Derkert
•    Ulf Rahmberg
•    Dan Wedegren
•    Göran Josephzohn
•    Helena Widén
•    Roland Haeberlein
•    Tove Adman
•    Linda Lysell
•    Lotta Hannerz
•    Christer Themptander

Näyttelyn 55 teosta kuuluvat venäläisen juristin ja taiteentuntijan Dmitri Rovinskin (1824-1895) keräämään kokoelmaan. Eremitaasin grafiikan osaston johtaja, taidehistorian tohtori Roman Grigoriev on tutkinut Rembrandtin grafiikan materiaalista puolta − sitä miksi Rembrandtin tuotanto oli niin jäljittelemätöntä. Näyttelyn teosvalinnat ja tutkimus perustuvat hänen työhönsä. Rovinski-kokoelman lisäksi esillä on Rembrandtin oppilaiden ja aikalaisten grafiikanvedoksia Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista.

Näyttelyyn liittyviä luentoja:

to 2.2.2012 klo 18 Dr. Roman Grigoriev, Valtion Eremitaasi: 
”Prints from the Dmitri Rovinsky Collection at the State Hermitage”
ke 8.2.2012 klo 18 Tutkija, FL Elina Sopo: ”Rembrandt D. A. Rovinski –kokoelmassa”

ke 15.2.2012 klo 18 Tutkija, FL Elina Sopo : ”D. A. Rovinski ja muita 1800-luvun keräilijöitä”

ke 22.2.2012 klo 18 Euroopan historian professori, FT Laura Kolbe: “Euroopan kulttuurin murroksia ja jatkuvuuksia 1600-luvulla”

ke 29.2.2012 klo 18 Tutkija, FT Erkki Anttonen: “Rembrandtin vaikutus myöhempään grafiikkaan”

Omakuva pukeutuneena pehmeään hattuun ja kirjailtuun viittaan, n. 1633-1634

Kolme ristiä, 1653

Sinebrychoffin taidemuseo

Bulevardi 40
00120 Helsinki

Avoinna: ti, pe 10−18, ke, to 10−20, la, su 11−17, ma suljettu

Pääsymaksut: 10/8 €, alle 18-v ilmaiseksi. Kuukauden ensimmäinen keskiviikko maksutta klo 17–20

Opastukset: Lauantaisin klo 14 suomeksi, 
ruotsinkielinen opastus kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 13.

Sinebrychoffin taidemuseo on Suomen ainoa vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen erikoistunut museo. Sen kokoelmiin kuuluu maamme arvokkaimmat ja kansainvälisesti merkittävimmät vanhojen mestareiden maalaukset. 

Museon sydän on interiöörimuseo, joka esittelee Fanny ja Paul Sinebrychoffin kodin 1910-luvun asussaan. Sinebrychoffit lahjoittivat Suomen valtiolle taidekokoelman ja esineistöä 1921,  ja nämä taide-esineet ovat nyt nähtävissä alkuperäisillä paikoillaan. 

Sinebrychoffin taidemuseossa järjestetään vuosittain erikoisnäyttelyitä, joihin liittyy myös museopedagogista toimintaa.

Helmi-maaliskuussa (3.2.–25.3.2012)  Turun taidemuseon Studiossa on esillä Hanna Seppäsen uusimpia teoksia näyttelyssä Jälki.  Koko taiteellisen uransa Seppänen on piirtänyt hiilellä isokokoisille papereille. Jälki-näyttelyssä hän on kuvannut lapsia ja erityisesti muistikuvia lapsuudesta. Taidokkaisiin piirustuksiin on vangittu tietty hetki, erityinen lapsuuden muisto, jonka tunnelmaan katsojan on helppo samaistua.

Hanna Seppäsen piirtämät lapset erottuvat tummista taustoista hyvin vaaleina. Lapsia ympäröi usein luonto, jota taiteilija vertaa

Hanna Seppänen: Piilo, 2011, Hiili paperille / Kol på papper / Charcoal on paper, 110x95 cm

alitajuntaan. Rannassa-teoksessa tyttö seisoo vedessä. Hänen ympärillään nousee katsojalle tuttu rantamaisema. Epävarmuus ja pelko kaihertavat kuitenkin tytön mieltä. Hän hallitsee maisemaa, vaikka hänen ilmeensä paljastaa maisemaan mahdollisesti kätkeytyvän uhan. Tuntematon tuntuu pelottavalta. Teoksessa Kätkö poika on keskittynyt kaivamaan piilopaikkaa. Hautaako poika jotain, vai onko jotakin löytymässä? Pienellä tytölläkin tuntuu olevan salattavaa Äiti-teoksessa, jossa hän retuuttaa nukkejaan. Lapset ovat täydellisen uppoutuneita omaan maailmaansa, mutta tuntuvat liian pieniltä kantamaan taakkoja. Ilmassa on salaisuuksia mutta myös etsimistä. Teosten tunnelma muuttuu heti, kun lapset jakavat kokemuksiaan. Löytäjät-teoksessa tyttö pitää sylissään kadonnutta koiraa. Pojan käsi koskettaa juuri ja juuri koiran tassua. Koiran valpas katse todistaa tilanteen hetkellisyyttä. Piilo-teoksessa tytöillä on yhteinen salaisuus. Ilmassa on jännitystä. Lapsuuden muistojen jäljet ovat salaperäisiä ja herkkiä mutta myös varautuneita ja pelokkaita. Koko kehon täyttää voimakas tunne, joka voi muuttua silmänräpäyksessä.

Taiteilijatapaaminen lauantaina 3.3.2012 klo 14 alkaen: Hanna Seppänen esittelee yleisölle näyttelyään Jälki ja kertoo taiteellisesta työskentelystään. Paikka: Turun taidemuseon Studio.

Hanna Seppänen: Rannassa, Hiili paperille / Kol på papper / Charcoal on paper

Hanna Seppänen: Piilo, 2011, Hiili paperille / Kol på papper / Charcoal on paper, 110x95 cm

Turun taidemuseo

Aurakatu 26, 20100 Turku
Puh. 02 2627 100

Aukioloajat

-ti – pe   11 – 19, la – su   11 – 17

-maanantaisin suljettu

Ilmaisilta perjantaisin klo 16–19

Turun taidemuseo Puolalanmäellä Turussa.

Turun taidemuseon kansallisromanttinen graniittilinna on nähtävyys jo itsessään. Rakennuksen on suunnitellut professori Gustaf Nyström ja se oli valmistuessaan 1904 Suomen toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus. Varat Turun kaupungille museon rakentamista varten lahjoittivat turkulaiset kauppiasveljekset Ernst ja Magnus Dahlström. Museon alakerta tarjosi 1930-luvulle asti tilat Turun Piirustuskoululle ja yläkerran kauniit salit varattiin taidemuseon toimintaa ylläpitävän Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistyksen kokoelman esittelylle. Kokoelma alkoikin karttua nopeasti oman aikansa nykytaiteella, näistä teoksista muotoutui myöhemmin Suomen kultakauden klassikoita ja kansallisaarteitamme. Nykyisin museon kokoelmaan kuuluu yli 6000 teosta. Turun taidemuseon kokoelma on tunnettu erityisesti vanhemmasta suomalaisesta taiteesta, surrealismista ja pop-taiteesta.

Muotoilu ja arkkitehtuuri vaikuttivat vahvasti elokuvien ilmeeseen luoden erilaisia mielikuvia kaupunkikulttuurista. Elokuviin suunnitellut asut, kuvitteelliset kodit ja ympäristöt kommentoivat todellisuutta, liioittelivat ajan ilmiöitä ja luotasivat tulevaisuutta mielikuvituksen keinoin. Näyttely nostaa esiin myös kotimaisten elokuvien vähemmän tunnetut tekijät, lavastajat ja tähtien glamourin luoneet pukusuunnittelijat. Samalla tutustutaan designammattilaisten arkeen Helsingin suurilla elokuvastudioilla.

Tiedon ja kauneuselämysten lisäksi “Enemmän funkista, Reino!”  tarjoaa hilpeän nostalgiaretken menneeseen Helsinkiin. Valokuvien, esineiden ja pukujen ohella elävä kuva on monimuotoisesti esillä. Näyttelyä täydentää oheisohjelma kaikenikäisille.

“Enemmän funkista, Reino” – design Helsinki-elokuvissa
Avoinna 15.2.2012–13.1.2013
Helsingin kaupunginmuseon päärakennus 
Sofiankatu 4

Puh. (09) 3103 6630

Museokauppa 
ma–pe 9–17 
la–su 11–17
VAPAA PÄÄSY

KAVA:n elokuvateatteri Orion esittää näyttelyyn liittyviä elokuvia koko vuoden

Uutuuttaan hohtavan funkis-Töölön linjakkaat näkymät taltioituivat tuoreeltaan Valentin Vaalan Mieheke-komediaan syksyllä 1936. Ossi Elstelän suunnittelemat upeat art déco -henkiset lavasteet rakennettiin Suomi-Filmin elokuvastudionaan tuolloin käyttämän Haagan Työväentalon saliin.

Valentin Vaala: Mieheke (1936). Tuulikki Paananen kauniina sihteerinä.

Erkki Karun Syntipukin (1935) tapahtumat sijoittuvat tavaratalo “Sampoon”. Elokuvan kuvauspaikaksi valikoitui itsestäänselvästi Pohjoismaiden suurin uusi tavaratalo, arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema Stockmann Aleksanterinkadulla. Hissitytöt ja rullaportaat olivat modernin liikepalatsin ihmeitä.

Erkki Karu: Syntipukki (1935). Tavaratalo Sampon konttori.

Kulkurin valssin (1941) tuottaja-ohjaaja Toivo Särkkä valitsi työtovereikseen varsinaisen dream teamin: käsikirjoittaja Waltarin, kuvaaja Forsmanin, lavastaja Lemisen ja pukusuunnittelija Litoniuksen. Kreivitär Helenan (Ansa Ikonen) kotikartanoksi valittiin Herttoniemi ja Vesterkullan kartano sai esittää vapaaherraksi paljastuvan kulkuri-Arnoldin (Tauno Palo) kotia. Isommankin romantiikannälän tyy­dyttävät kartanointeriöörit rakennettiin SF:n Kampin stu­dioille.

Tauno Palo esiintyi Kulkurin valssissa kulisseissa, jotka edustavat yltäkylläistä 1800-luvun kertaustyyliä.

Vuokrasulhasessa (Valentin Vaala, 1945) sisustus­arkkitehti Meeri Holvi (Lea Joutseno) myy pääomaansa – aistikkaan kotiympäristön luomisen kykyä – varakkaille asiakkailleen. Meeri auttaa pontevasti vaativia asiakkaitaan valitsemaan muodinmukaiset kodintekstiilit ja edusta­vat valaisimet, mutta itse hän epäröi – kiinnostavien miesten välillä.

Valentin Vaala: Vuokrasulhanen (1945). Kuvassa Lea Joutseno ja Tapio Nurkka.

Dynamiittitytön (Valentin Vaala, 1944) päähenkilön, johtaja Reijosen Marja-tyttären (Lea Joutseno) elämänpiiri sijoittuu ylelliseen, merelliseen Helsinkiin – Kulosaaren kasinolta Kuusisaaren hulppealle huvilalle.

Matti Kassila: Isän vanha ja uusi (1955)

Arkkitehti Mauri Pekanpää (Tauno Palo), Matti Kassilan Isän vanha ja uusi -elokuvan (1955) päähenkilö, on jättänyt vanhan vaimonsa töölöläiskotiin perintöhuonekalujen keskelle ja muuttanut uuden blondivaimonsa kanssa Kaivopuistoon, kotiin, jota hallitsevat baarikaappi ja moderni sisustus. Arkkitehdin taide-, sisustus- ja naismaku paljastuvat lopulta kuitenkin yllättävänkin konservatiivisiksi…

Rikkaan Rygseckin suvun arvohuvilaksi sopiva rakennus Komisario Palmun erehdyk­seen (1960) löytyi Eirasta, Engelinaukio 8:sta. Lavastaja Aarre Koivisto suunnitteli huvilan sisätilat SF:n Liisankadun studioille monitasoiseksi, ylelliseksi labyrintiksi, josta ei loppukohtauksen ahdingossa tunnu olevan ulospääsyä.

Aarne Ervin suunnittelema Perhon talo (Perhonkatu 11, 1957) valittiin epäilemättä Kaasua, komisario Palmu! -elokuvan (1961) taiteilija Kurt Kuurnan (Pentti Siimes) asuin- ja ateljeetaloksi upean, kuin ilmassa leijuvan vaalean kierreportaikkonsa takia. Lavastaja Ensio Suomisen näkemys ateljeen design-uutuuk­silla silatuksi boheemiksi interiööriksi pystytettiin Fennada-Filmin Kulosaaren stu­dioille.

Kaasua, komisario Palmu -elokuvassa nähdään muun muassa Harry Bertoian Diamond- ja Bird-tuolit.

“Vanha Helsinki katoaa, pian on minun vuoroni”, toteaa komisario Palmu apeasti katsoessaan Alvar Aallon suunnittelemaa Enso-Gutzeitin taloa Katajanokan rannassa. Elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu (Matti Kassila, 1962) uuden vuosikymmenen muotoilu näkyy Senaatintorin poliisilaitoksellakin: muo­dikkaasen pukuun sonnustautunut, esimieheksi kohonnut Virta (Matti Ranin) käskyttää alaisiaan sisäpuhelimella ja jopa työhuoneen vaihtuneet ikkunaverhot julistavat uuden ajan alkaneen.

Maunu Kurkvaaran Yksityisalueen (1962) päähenkilö, keski-ikäinen arkkitehti Toivo Koski (Kalervo Nissilä) joutuu

Jörn Donner: Täällä alkaa seikkailu (1965). Kuvassa Matti Oravisto.

epätoivon valtaan keinottelevien gryndereiden hallitsemalla alalla, keskellä kiireen ja tuottavuuden kasvun vaatimuksia. “Mitä muuta nuo ovat kuin slummeja?” hän pohtii katsoessaan Kallion Castrénin­kadun uusia kerrostaloja.

Arkkitehti Toivo Pajunen haluaa luoda “maailman, yhtä kauniin ja puhtaan kuin Alvar Aallon työt…” Tämä Jörn Donnerin Täällä alkaa seikkailu (1965) -elokuvan päähenkilö (Matti Oravisto) asuu ja työskentelee elokuvassa kuitenkin arkkitehti Aarne Ervin itselleen suunnittelemassa Villa Ervissä (Kuusisaarentie 5).

Tältä näyttää vuosi 2012 – ainakin Risto Jarvan elokuvassa Ruusujen aika (1969): tutkijan koti on sisustettu aikansa huippumuotoilulla: läpinäkyvillä puhallettavilla muovi-istuimilla (italialaiset Blow-tuolit vuodelta 1967) ja Maija Isolan uusimmilla, suurikuvioisilla Marimekko-kuoseilla.

Risto Jarva: Ruusujen aika (1969)

Risto Jarva: Onnenpeli (1965). Kuvassa Jaakko Pakkasvirta ja Eija Pokkinen.

Jarvan Onnenpelissä (1965) pohdittiin jo ankarasti, miten Helsinkiä pitäisi tulevaisuudessa kehittää. Pää­henkilöt, nuoret ystäväpariskunnat, haaveilevat pikku putiikkien ja kahviloiden elävöittämistä vireistä keskustakortteleista – kuulostaako tutulta?

Minna Santakari

Lisätietoja elokuvanäytöksistä: http://www.kava.fi/esitykset/kevat-2012/design-helsinki

(Vasemmalla Teatteri- ja konserttitalo Kilden, Kristiansand 2011 / Norja. Kuva: ALA arkkitehdit)

Seitsemän suomalaisten suunnittelemaa rakennusta ympäri maailmaa esitellään toimittaja TaM Virpi Aaltosen ja muotoilija-tutkija TaM Pekka Sipilän vastavalmistuneessa videoteoksessa. Tekijät ovat myös haastatelleet rakennusten arkkitehteja. Videoteoksessa on mukana uusia ja vielä rakenteilla olevia kohteita!

Videoita, still-kuvia, äänimaisemia ja arkkitehtihaastatteluja yhdistelevää teosta on helppo lähestyä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Kolmella suurikokoisella tv-ruudulla esitettävät kuvatarinat tuovat katselukokemukseen tilallista ulottuvuutta. Esitystapa herättelee myös yleisöä, joka kokee arkkitehtuurinäyttelyt vaikeasti lähestyttäviksi. Näyttelyn toinen osa koostuu museon tuottamasta, rakennuksia esittelevästä syventävästä materiaalista. Esillä on piirustuksia, valokuvia ja pienoismallit kaikista rakennuksista.

Puolanjuutalaisten historian museo, Varsova 2012 / Puola Kuva: Lahdelma & Mahlamäki

Oopperatalo, Wuxi 2011 / Kiina / PES-arkkitehdit Kuva: Yuan Xuqin

Näyttely toimii käyntikorttina suomalaiseen arkkitehtuuriin ja sen näkymiseen kansainvälisessä kentässä: Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevista kohteista useat ovat syntyneet kansainvälisten arkkitehtuurikilpailujen voiton kautta ja saaneet merkittäviä tunnustuksia arkkitehtuuristaan.

Näyttelyn kohteet:

Puolanjuutalaisten historian museo, Varsova 2012 / Puola / Lahdelma & Mahlamäki
-2005 voitto kansainvälisessä kutsukilpailussa.
-The Chicago Athenaeum, Museum of Architecture and Design (USA), valitsi museon vuoden 2008 yhdeksi parhaaksi rakennukseksi.

Oopperatalo, Wux 2011 / Kiina / PES-arkkitehdit
-2008 voitto Kiinan järjestämässä kansainvälisessä kutsukilpailussa.
-toimisto suunnittelee ja vastaa projektista kokonaisuudessaan, mikä on Kiinassa harvinaista

Pan Gyon asuintalot, Soul 2011 / Etelä-Korea / Helin & co
-2006 voitto kansainvälisessä kutsukilpailussa.
-ympäristöystävällisen asuinalueen suunnittelukilpailun toinen voittajatoimistoista

Teatteri- ja konserttitalo Kilden, Kristiansand 2011 / Norja / ALA arkkitehdit
-2005 voitto kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa.
-rakennusta pidetään Oslon oopperatalon jälkeen merkittävimpänä norjalaisena kulttuurirakennushankkeena

Taidemuseo KUMU, Tallinna 2006 / Viro / Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Kuva: Jussi Tiainen

Taidemuseo KUMU, Tallinna 2006 / Viro / Arkkitehtitoimisto Vapaavuori
-1994 voitto kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa.
-2006 Viron arkkitehtuurin vuosipalkinto ja Viron valtion kulttuuripalkinto
-2008 vuoden eurooppalainen museo

Suomen suurlähetystö, Berliini 1999 / Saksa / VIIVA arkkitehdit
-2000 ar+d-palkinto, Kööpenhamina
-2001 Maailman paras rakennus Hong Kongin Arup World Architecture-kilpailussa. Euroopan paras rakennus ja maailman paras toimistorakennus. Mies van der Rohe-ehdokas, Barcelona.
-2004 Nordic Timber Council-puujulkisivukilpailun finalisti.

Suomen suurlähetystö, Washington 1994 / USA / Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen
-1994 Masonry Design First Award, Masonry Institute Inc., USA.
-2008 Energy Star -palkinto ensimmäisenä suurlähetystönä Yhdysvalloissa / Yhdysvaltain ympäristöministeriö
-2010 energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä mittaava LEED (Leadership in Energy and Environmental Design)

Arkkitehdit kertovat näyttelyssä mukana olevista projekteistaan:

Keskiviikkona 18.1 klo 18

Wuxin oopperatalon (Kiina) esittelee professori Pekka Salminen / PES-Arkkitehdit
Pan-Gyon asuintalot (Etelä-Korea) esittelee arkkitehti Pekka Helin / Helin & co

Keskiviikkona 8.2. klo 18

Washingtonin suurlähetystön esittelee professori Markku Komonen / Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen
Berliinin suurlähetystön esittelee arkkitehti Pekka Mäki / Viiva Arkkitehtuuri
Teatteri- ja konserttitalo Kildenin (Norja) esittelee Arkkitehtitoimisto ALA

Keskiviikkona 15.2. klo 18

Taidemuseo KUMUn (Viro) esittelee Pekka Vapaavuori / Arkkitehtitoimisto Vapaavuori
Puolanjuutalaisten historian museon (Varsova) esittelee professori Rainer Mahlamäki / Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki

Suomen suurlähetystö, Washington 1994 / USA Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen

Suomen suurlähetystö, Berliini 1999 / Saksa / VIIVA arkkitehdit Kuva: Jussi Tiainen

SEVEN CONNECTIONS – IKKUNA SUOMALAISEEN NYKYARKKITEHTUURIIN

11.1.2012 – 26.2.2012

Arkkitehtuurimuseo
Finlands arkitekturmuseum
Museum of Finnish Architecture

Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
Puh. +358 9 8567 5100

Näyttelyt, kirjasto
ja kirjakauppa
ti–su klo 11–18
ke klo 11–20

Arkisto
ti–pe klo 10–16

Galleria Be´19:ssa Uudenmaankadulla on 4.-22.1.2012 esillä Ritva Tulosen keramiikkaveistoksia. Tulonen valmistaa keraamiset veistoksensa puupolttoisessa uunissa korkeassa (1300 C) lämpötilassa. Hän ei lisää lasitekerroksia töihinsä, vaan niiden pinta on kuumuuden, oksidien ja sulavan tuhkan aikaansaamaa. Tulonen rakentaa työt savesta käsin. Työskentely on hidasta ja meditatiivista. Puupolttoisen keramiikan polttaminen on väkevä, voimia vievä ja antava tapahtuma, jossa kaikki elementit ovat läsnä: maa, ilma, eetteri, tuli ja vesi.

GÖMMOR OCH KAMRAR

Keramikskulpturer

Skulptören och keramikern Ritva Tulonen är fascinerad av grottor och hålrum. Hål och grottor tjänar – även mentalt – som gömställe, skydd, tillflykt och rum att dra sig undan i.

Ritva Tulonen: Kammi, yksityiskohta

Ritva Tulonen: Kammio I, kivitavara, keramiikka, puu, 2010

Ritva Tulonen bränner sina keramiska skulpturer i höga temperaturer (1300 C) i en vedeldad ugn. Ingen glasyr används, istället formas ytan av hettan, oxider och smältande aska. Hon bygger sina verk för hand av lera, vilket är ett stillsamt och meditativt arbete. Förbränningen däremot är en mäktig händelse som både tar på krafterna och ger styrka. Alla element är närvarande: jord, luft, eter, eld och vatten.

KÄTKÖT JA KAMMIOT-
GÖMMOR OCH KAMRAR

Keramiikkaveistoksia-
keramikskulpturer

4.-22.1.2012

Galleria BE´19
Uudenmaankatu 19-21
Helsinki

ti, to, pe/ti, to, fre 11-17

ke/ons 12-18

la-su/lö-sö 12-16