Umami muualla Facebook

Julkaistu 13. 4. 2010 Teksti Umami, kuvat /jooBlogi 5 kommenttia jooBLOgi

Kuuhulluja guruja auringossa

Guruilla on sormia. On heillä varpaitakin; niitä tarvitaan kävelyyn ja tavaroiden nosteluun. Silloin tällöin joku koskettaa niitä osoittaakseen kunnioitusta. Näin oppilas riisuu egonsa kahleet opettajan jalkojen juureen.

Kurkatessaan ylös oppilas voi nähdä gurunsa osoittavan kuuta sormellaan. Moni jää tuijottamaan sormea autuaana. Siksi gurun on aika-ajoin hyvä tökkäistä oppilasta, jotta tämä muistaisi kuuhetken olevan joka päivä.

Muistan, kuinka astanga-mestari Pattabhi Joisin ensivierailu Helsingissä vuonna 2001 herätti suurta innostusta. Urheilusalillinen joogeja odotti jännittyneenä Gurujin saapumista ja noustessamme seisomaan 200 astangin kiitollisuus näkyi hymyissä. Olihan jooga lähettänyt meidät huikealle matkalle ja tässä me olimme matkanjohtajan vahvassa ohjauksessa. Hengitimme samaan tahtiin, vinyasat liitelivät hikisessä rytmissä ja jos ei, niin Gurujin napakka urahdus palautti ruotuun. Hymyillen ammensimme lähteestä. Rentoutuksen jälkeen kokeneemmat riensivät koskettamaan Pattabhin jalkoja, naiset saivat suukon. Ajattelin aluksi, että juupa juu, polvistumiset eivät ole juttuni. En ollut ainoa. Samassa kuitenkin matkin otsa lattiassa käsien liikkeitä hänen jaloistaan päähäni. Päästin irti ennakkoluulostani ja annoin mennä. Eihän tarvinnut pussata kuitenkaan. Riitti kun olin kiitollinen.

Pari vuotta myöhemmin harjoittelin Gurujin kanssa Mysoressa ja tunsin tuttua kunnioitusta hänen lähellä. Ei hänen tarvinnut avustaa, kun salillinen joogeja synnytti yhteisen kokemuksen keskittyneisyydellään. Kuitenkaan en osannut kutsua häntä gurukseni. En oikein kaivannut sellaista. Vilpitön arvostukseni oli riittävä tunnustus. Tunsin edelleen samoin hänen Helsingin visiitillään vuonna 2006. Kakkossarjan tempo palautti todellisuuteen hathajoogisista venyttelyistäni. Tiesin olevani alkutaipaleella. Toisaalta ei se ollut unohtunutkaan, koska olin harjoitellut Gurujin oppilaan Linon kanssa jo vuosia. Kehon ja ”Mielen” rajat olivat tuttuja. Joskus menin niiden yli, vaikka aita ei ollut matala. Eipä näyttänyt vihreämmältä toisellakaan puolella, paitsi naama. Linon lempeiden läpsäysten saattelemana koulin sisäistä guruani. Yritin tiirailla kuuta, pilvienkin taakse.

Linokaan ei ole guruni, voimakkaasti tunteva opettajani kyllä. Voimme jutella ruoasta, rakkaudesta, politiikasta – joogamaailman perusasioista siis. Olemme samalla kuumatkalla. Pranayama-mestari Tiwarin opissa olin vahvasti läsnä. Voin kuvitella tunteen kehittyvän syvemmäksi, kun tapaamme ensi vuonna hänen laskeuduttuaan Himalajan mökiltä. On helppo olla tuijottamatta hänen sormea, kun jälleen kerran tärkein työ tapahtuu sisäisen gurun kanssa arjessa. Sen kanssa onkin painimista, oikea kuuhulluinen molskimestari. Ei tarvitse luunappia herätäkseen. Kannustavaa naurua kylläkin.

Opettajat osoittavat meille päämäärän ja keinot. Egomme haluaisi jäädä tekemään manikyyriä opettajan sormelle, kaipaavat sen silitystä, kehrätä sen rapsutuksessa. Oikeat gurut tönäisevät matkaan. Voihan olla, että keskittymällä liikaa joogan asanoihin hoidamme vain sisäisen gurumme kynsinauhoja. Joogan tarkoitus saattaa silloin unohtua. Lopetetaan välillä sormiharjoitukset ja hypätään matolta kokemaan auringon ja kuun yhdistyminen niiden sanskritin merkityksissä – ha-tha yoga.


Aiheet: , , , , ,

5 kommenttia

  1. Aivan loistava kirjoitus.

    Aivan loistava kirjoitus. Osui ja upposi =)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Suvi

    15. 4. 2010 8.39

  2. Niin oli loistava,

    Niin oli loistava, kuten aina. Todella hyvä muistutus… Kiitos

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Maria

    20. 4. 2010 11.01

  3. Jutun parissa viihtyi.

    Jutun parissa viihtyi.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    sopu

    15. 5. 2010 12.09

  4. Kirjoittaja on kyllä

    Kirjoittaja on kyllä hyvä. Kirjoitukset saisi olla pidempiäkin.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    musaa

    15. 5. 2010 12.40

  5. Kiva ja hauskasti

    Kiva ja hauskasti kirjoitettu.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    solmu

    15. 5. 2010 22.00

Kirjoita kommentti