Umami muualla Facebook

Julkaistu 2. 10. 2014 Teksti Paula Ei kommentteja Paula Niittynen

Jätkäsaari – lämmin, karhea, urbaani Video

Helsingin eteläkärjen uusi merellinen asuinalue Jätkäsaari tuo uudenlaisen urbaanin lisän Helsingin silhuettiin. Monimuotoisessa kaupunginosassa yhdistyvät kiinnostavasti kaupunkimainen katukuva ja sataman karheus. Jätkäsaaren asuinalueen on kaavailtu olevan kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoittaa kotia 17 000:lle ja työpaikkaa 6 000 helsinkiläiselle.

Rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana erityishaasteen asumisviihtyvyydelle muodostavat rakentamisesta aiheutuva meluhaitta sekä liikennejärjestelyt. Alueella sijaitsee lisäksi suuria liikennemääriä aiheuttava Länsi-Satama. Helsingin kaupungin tavoitteena on nostaa sataman suosiota uudella matkustajaterminaalilla siten, että vuonna 2020 Länsisatama vetäisi jo kahdeksan miljoonaa matkustajaa vuosittain.

 

 

 

Turvallisuus keskiössä

 

Suunniteltaessa uutta asuinaluetta on keskeistä huomioida asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus. Hyvässä ympäristössä voi kulkea ja löytää oman paikkansa sekä tilallisesti, sosiaalisesti että ajallisesti. Fyysinen turvallisuus on saasteettomuutta, sujuvia liikennejärjestelyjä ja ympäristön ihmillistä mittakaavaa. Turvallisuuden tunnetta lisäävät myös runsaat aistiärsykkeet, lämpimät rakennusmateriaalit, erilaiset muodot ja luonnonelementit. Alue tulee olla myös selkeästi rajattu eri toiminnoille, siisti ja hyvin valaistu.

Asuinyhteisöt, joissa ihmiset ovat keskenään vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja tuntevat toisensa ja joissa sosiaalinen kontrolli ihmisten välillä toimii, ovat turvallisia. Tärkeää on myös se, että asuminen ja palvelut, eri toiminnot, ovat toistensa lomassa ja niitä käytetään mahdollisimman suuren osan aikaa vuorokaudesta.

 

Osallistuvaa kaupunkisuunnittelua

 

Jätkäsaaren ja viereisen Telakkarannan suunnittelussa on pyritty niin sanottujen vuorokauden kuolleiden kulmien minimoimiseen. Jätkäsaaresta halutaan rakentaa elävä kaupunginosa, josta ei tarvitse erikseen lähteä autoilemaan palveluiden perään. Kivijalkaliikkeet, pienet ruokakaupat ja kahvilat ovat Jätkäsaarelle luontaisia. Jätkäsaari on suunniteltu ihmisille, ei autoille. Ideoita lasten ja nuorten viihtyvyyteen kerättiin Ruoholahden ylä- ja ala-asteikäisiltä oppilailta.

Pääosin satamakäytössä olleesta Jätkäsaaresta on tarkoitus kehittää viihtyisä osa Helsingin kantakaupunkia. Sataman jälkiä ei häivytetä rakentamisen tieltä, vaan tavarasataman karheus ja avomeri integroituvat uuteen kaupunkikuvaan.

Kaupunkisuunnittelussa nousee aina myös ambivalentteja kysymyksiä: Mikä on suunnittelussa hyvää – mikä ei? Kenelle suunnitellaan – kenelle mikäkin on turvallinen? Lisäksi hyvä elin- ja asuinympäristö ovat hyvin arvosidonnaisia käsitteitä.

 

Wood Cityssä urbaania yhteisöllisyyttä

 

Tutkimusten mukaan puulla on elimistön stressiä lievittävä ja rauhoittava vaikutus. Puu rakennusmateriaalina koetaan luonnonläheisenä, lämpimänä ja kodikkaana.

Wood City on osa Jätkäsaarta, urbaani, kahdeksankerroksinen puukaupunkikortteli. Lajissaan se on Suomen laajin ja kokoaa asumisen, työskentelyn ja hotellin sykkeen elävän korttelipihan ympärille.

Stora Enso ja SRV aloittavat Wood City -puukaupunkikorttelin rakentamisen kahdeksan kerroksisista asuinkerrostaloista, jotka valmistuessaan ovat Suomen korkeimmat puukerrostalot. Kortteliin on tarkoitus rakentaa myös toimisto-, hotelli- ja liiketiloja, joiden suunnittelu vielä jatkuu. Tavoitteena on kehittää Jätkäsaareen kansainvälisesti kiinnostava suomalaisen puurakentamisen esimerkkikohde. Wood City sijoittuu Välimerenkadun ja Laivapojankadun risteykseen.

 

 

Lähteet:

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+tahtoo+J%C3%A4tk%C3%A4saareen+j%C3%A4ttiterminaalin/a1401596620576

http://www.woodcity.fi/

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/helsinki/jatkasaaren-wood-city#.U_bjkWtuO8A.facebook

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kaupunkikuvia-jatkasaareen-suunnitellaan-elamaa-myos-talojen-valiin/

Nikulainen, P. (2000). Nainen, pelko ja tilankäytto Turun kampusalueella. Pro gradu -tutkielma. 111 s + liitteet. Turun yliopisto. Maantieteen laitos.


Aiheet: , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti