Saamelaiset – ainoa alkuperäiskansa Euroopan Unionissa
Koltat, yksi Suomen saamelaisryhmistä, asutettiin evakkoina Petsamon alueelta lnariin 61 vuotta sitten. Kolttia on Suomessa enää 600 – 700. Vähemmistönä eläneet ovat hä̈venneet alkuperää̈nsä ja ovat olleet kiusan kohde. Kolttia ryssiteltiin heidän ortodoksisuutensa vuoksi. Kolttien luottamusmiehen Veikko Fedoroffin mukaan Suomen kolmesta saamelaisryhmä̈stä̈ koltat olivat pohjasakkaa. Nykyisin koltankieltä osaavien määrä on kolmisen sataa ja uhkaa siten vähetä olemattomiin. Ilmapiirin muutosta on kuitenkin aistittavissa.
Saamelaiset
Lapin ja koko Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa ovat saamelaiset. Alkuperäiskansana pidetään sellaista väestöryhmää, jonka esivanhemmat asuttivat aluettaan sen valloituksen tai myöhemmän uudisasutuksen aikana tai ennen nykyisten valtakunnanrajojen syntyä.
Saamelaiset ovat asuttaneet Lappia jo ennen valtioiden rajojen syntymistä. Saamenmaa onkin jakautunut neljälle valtiolle: Suomelle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Suomen saamelaisalueisiin kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Saamelaisia arvioidaan olevat yli 75.000, joista noin puolet asuu Norjassa. Suomessa saamelaisia on noin 8.700 henkeä. Heistä yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Suomen Lapissa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki saamelaiset eivät enää osaa kulttuurilleen ominaista kieltä, vaan ovat omaksuneet valtaväestön kielen.
Oma iäkäs äitini on yksi harvoista koltankielen taitajista. Itse en valitettavasti Länsi-Suomessa asuneena ole koskaan oppinut harvinaista kieltä. Lapsuuden kesät vietin kuitenkin Ivalossa ja Keväjärvellä (katso kartta), jolloin kuulin äitini koltankielistä puhetta oman äitinsä kanssa.
Saamelaiskäräjien lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan taikka isovanhemman vanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
Saamelaisen kulttuurin ydinarvoja ovat oma kieli, omaperäinen, naapurikulttuureista poikkeava vaatetus, poronhoito, kuuluminen saamelaiseen sukuun sekä saamelainen luontosuhde. Saamelaiskulttuuri on onnistunut säilyttämään omat piirteensä ja erikoisuutensa. Vuosituhansien tapa hyödyntää taljaa ja nahkaa sekä suonta lankana, leikata peskin, lapintakin, karvakengän tai säpikkään kaava tai vuosisatoja vöissä ja pauloissa säilyneet koruornamentit viestittävät kulttuurin sitkeydestä.
Saamelaisten kansallismuseo SIIDA – Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon
Saamelaismuseo Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo ja valtakunnallinen erikoismuseo. Saamelaismuseo tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria ja esittelee sitä näyttelyissään ja julkaisuissaan. Saamelaismuseon keskeisenä tavoitteena on tukea saamelaista identiteettiä ja kulttuurillista itsetuntoa.
Saamelaismuseon päätoimipaikka on Siidassa Inarissa. Saamelaismuseon toimistot, kokoelmahallinto, näyttelytuotanto ja muut keskeiset toiminnot on sijoitettu Siidaan.
Siida on keskeinen kohtaamispaikka Inarissa, Suomen saamelaisalueen keskuksessa. Siida on ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja Pohjois-Lapin monimuotoiseen luontoon.
Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa. Kesäkaudella Siidan sisätilojen näyttelytarjontaa täydentää tunnelmallinen ulkomuseoalue. Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin. Siidassa järjestetään näyttelyiden lisäksi kulttuuri- ja luontotapahtumia sekä seminaareja.
Hiljainen tieto – seminaari pohjoisesta perinteistiedosta
Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma on merkittävin saamelaismusiikkifestivaali Suomessa. Se on vakiinnuttanut paikkansa jokavuotisena saamelaista ja muuta alkuperäiskansamusiikkia esittelevänä tapahtumana. Tämänvuotinen Ijahis idja -tapahtuma järjestykseltään jo seitsemäs.
Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestetään Inarissa kansainvälinen asiantuntijaseminaari perinteistiedosta. Teemaa tarkastellaan erityisesti pohjoisten kansojen näkökulmasta. Seminaari järjestetään Saamelaismuseo Siidan auditoriossa lauantaina 21.8.2010 kello 12.00-16.00.
Hiljainen tieto -seminaarin esitykset kertovat laajasti pohjoisten kulttuurien eri osa-alueista poronhoidosta ja pyyntikulttuurista musiikkiperinteeseen. Yhdistävänä tekijänä esityksissä on lumen ja jään keskellä syntynyt omaperäinen perinteistieto ja sen merkitys yhteisössä. Esityksissä käsitellään myös perinteistiedon välittymistä sukupolvelta toiselle sekä sen roolia nykypäivän elämässä.
Seminaarissa on simultaanitulkkaus saame-suomi-englanti-venäjä. Seminaari alkaa Siidassa lauantaina 21.8. kello 12.00. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Saamelaismuseo, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Oulun Yliopiston saamen kieleen ja kulttuuriin erikoistunut Giellagas-instituutti. Kaikille avoimeen seminaariin on vapaa pääsy.
Ijahis idjan päätapahtuma on perinteistietoseminaarin kanssa samana iltana 21.8. järjestettävä Ijahis ija -konsertti. Konsertissa päästään kuulemaan saamelaismusiikin tämän hetken kärkinimiä ja vierailevien alkuperäiskansojen ryhmien musiikkia ja esityksiä.
Vuoden 2010 Ijahis idjan teemana on alkuperäiskansojen yhteenkuuluvuus, jota kuvastaa Ijahis idjan tämän vuotinen slogan “Oappážan, vieljažan!” (Siskoseni, veliseni!).
Ohjelma
Osa 1: LUMI
12.00-12.30
Dmitri Horolja, Venäjän poronhoitajien liiton puheenjohtaja, Salehard, Jamalo-Nenetsia, Venäjä
”Lumen ja jään taju tundralla”
12.30-13.00
Peesee Pitsiulak-Stephens, dekaani, Arctic College, Nunavut, Kanada
“Lumeen ja jäähän liittyvä perinteistieto inuiittikulttuurissa. Arktisen alueen pyyntiperinne.”
13.00-13.30
Vera Tserkasova, rehtori, Taimyrin ammattiopisto, Taimyr, Venäjä
“Taimyrin paimentolaiskoulu”
Osa 2: MUSIIKKI
13.30-14.15
Elli Maaret Helander, taiteilija, Utsjoki/Sodankylä, Saame/Suomi
”Saamelaisrummut tarinoiden kertojina”
Esitys ”Rumpujen äiti – Elli Maaret Helanderin taiderumpuja” näyttelyssä Siidan 1. kerroksen näyttelysalissa.
Esityksen aikana tarjolla kahvia ja teetä.
14.15-14.45
Mai Britt Utsi, rehtori, Saamelainen korkeakoulu, Kautokeino, Saame/Norja
“Joikukertoja – joiku saamelaisessa musiikiperinteessä”
14.45-15.15
Igor Nabok, professori/vararehtori, Pietarin pohjoisten kansojen instituutti/Etnokulttuuritiede, Pietari, Venäjä
”Pohjoisten kansojen perinnemusiikki ja –tanssi – säilyttääko vaiko modernistaa?”
15.15-16.00
Petra Hartikainen, FM, etnomusikologi, Kulttuuriosuuskunta Uulu, Suomi
“Rapapalleista lepenelautoihin – mitä suomalaiset muinaissoittimet kertovat suomalaisista?”
Tulkit: Anne Kirste Aikio, Irja Paltto, Leif Rantala
Tekniikka: Oula Heatta, Siida
PoroFashion – Muotia porosta
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Poro muotiin -hanke ja Saamelaismuseo avaavat PoroFashion- näyttelyn Siidassa Inarissa Kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Erikoisnäyttely on rakennettu ostoskadun muotoon muotimaailman esikuvien mukaisesti. Porolle omistetulla muotikadulla on tarjolla innovatiivista designia, jonka lähtökohtana ovat erilaiset porosta saadut raaka-aineet.
Perinteisen saamelaisen vaatetuksen materiaalina ovat olleet porosta saadut materiaalit, nahka, talja, sarvi, luu ja jopa jänteet nahan ompelulankana. Nykyisin nämä materiaalit jäävät usein hyödyntämättä. Poro muotiin -hankkeen tavoitteena on lisätä poromateriaalien käyttöä ja tunnettuutta. PoroFashion-näyttelyn muotikadulla porotuotteiden status nousee symbolisesti maailman halutuimpien merkkitavaroiden rinnalle.
PoroFashion -näyttelyssä esitellään Poro muotiin –hankkeessa järjestettyjen työpajojen ja designkilpailun tuotteita. Poro IN! -designkilpailun tavoitteena oli kannustaa kehittämään uusia tuotteita poromateriaaleista ja lisätä näiden materiaalien tunnettuutta myös Etelä-Suomen muotoilijoiden ja suunnittelijoiden parissa. Kilpailuun saapuneiden 47 kilpailuehdotuksen joukosta voittajiksi valittiin kaksi työtä: Katja Lettisen muotoilema poron konttiluusta ja hopeasta valmistettu korusarja Skađi ja Pekka Tuomisen taittoveitsi teräksestä ja poronsarvesta. Nämä ja monet muut designuutuudet ovat esillä Siidassa avattavassa PoroFashion -näyttelyssä. PoroFashion -näyttely on esillä Siidassa kesäkauden aina 19.9. saakka.
Poro muotiin –hanke on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen elinkeinojen kehittämishanke, jonka on rahoittanut Lapin TE-keskus Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kiintiöstä osin EU-varoin. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2008-30.11.2010. PoroFashion -näyttely on toteutettu Poro muotiin -hankkeen ja Saamelaismuseo Siidan yhteistyönä.
PoroFashion-näyttely on avoinna yleisölle kello 14.30 alkaen, kutsuvieraille järjestettävien avajaisten jälkeen. Yleisölle järjestetään PoroFashion -muotinäytös kello 15.00. Inarin koululaisille järjestetään ohjattuja PoroMuoti -työpajoja keskiviikkona 19.5.
Siida on avoinna talvikaudella 31.5. saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10-17 (suljettu maanantaisin). Kesäkuun alussa Siida siirtyy kesäaikaan ja näyttelyt ovat avoinna joka päivä kello 9-20.
