Umami muualla Facebook

Julkaistu 31. 3. 2013 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Näyttelyt

Art deco -tyyli vaikutti myös Suomessa

Amos Andersonin taidemuseo esittelee ennennäkemättömän kokonaisuuden ranskalaisia ja suomalaisia kuvataiteen ja taidekäsityön mestariteoksia. Museossa neljään näyttelykerrokseen levittyvä kokonaisuus tarjoaa huikean näkymän sata vuotta sitten tapahtuneeseen art deco -tyylin läpimurtoon.

(Vasemmalla: Maurice Denisin maalaus Pallopeli I (Nausikaa), 1914, öljy kankaalle. Copyright: ADAGP)

Art deco -suuntaus syntyi 1900-luvun alun Ranskassa, kun kulttuurin klassisia juuria ryhdyttiin tulkitsemaan uudelleen kaikilla taiteen aloilla. Muodikas art deco levisi sotienvälisenä aikana joka puolelle maailmaa. Suurimman suosion tyyli sai 1920–30-lukujen modernistisessa ilmapiirissä. Koristeellinen ja värikäs tyyli symboloi toivoa ja antoi lupauksen vauhdin hurmasta ja elämänilosta. Art decosta tuli 1900-luvun suosituin tyyli, joka levisi luksustuotteista arkipäivän esineisiin: sisustukseen, muotiin, elokuvaan.

Suomen taide-elämä seurasi tarkkaan pariisilaista taidekeskustelua, minkä vuoksi klassistiset viittaukset ilmestyivät suomalaiseen taiteeseen lähes samanaikaisesti kuin ranskalaiseen. Varsinkin maalaustaiteen historiassa tämä seikka on aiemmin sivuutettu. Art deco -vaihe ei ole kuulunut vakiintuneeseen käsitykseen Suomen maalaustaiteen kehityskulusta. Kultakautemme mestarit, kuten Juho Rissanen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt näyttäytyvät nyt uudessa valossa kun heidän art deco -henkiset maalauksensa asetetaan ranskalaisen esikuvan Maurice Denis’n töiden rinnalle. Amos Andersonin taidemuseon näyttelyssä nostetaan esiin myös monia muita suurempaa huomiota ansaitsevia art deco -kuvataiteilijoita, -keraamikkoja ja -muotoilijoita, kuten Eva Gyldén, Nikolai Kaario, Yrjö Ollila, Greta-Lisa Jäderholm-Snellman ja Arttu Brummer.

Greta-Lisa Jäderholm-Snellman: Postikortti. Kuva: Kari Siltala

Arttu Brummer: Atlas-pankin tuoli, 1930, kullattu puu. Amos Andersonin taidemuseo. Kuva: Kari Siltala

Eva Gylden: Kameerintakoru (1934-35), simpukankuori ja kulta. Kuva: Kari Siltala

Kuvanveisto ja maalaustaide, arkkitehtuuri, muotoilu, musiikki, teatteri ja tanssitaide olivat art decon aikakaudella vilkkaassa, toisiaan ruokkivassa vuorovaikutuksessa. Näyttelyssä perehdytään erityisesti teatterin ja tanssin dialogiin kuvataiteiden kanssa. Pääosassa ovat Kreikkaa ihaillut amerikkalainen tanssija Isadora Duncan, joka kehitti perinteisestä baletista poikkeavan vapaan tanssin, ja häneltä vaikutteita saanut suomalainen Maggie Gripenberg. Art deco vaikutti voimakkaasti myös sisustustaiteeseen. Suomalaisen art deco -esineistön parhaimmistoa peilataan aikakauden hienostuneimpaan ranskalaiseen muotoiluun, jota näyttelyssä edustavat Pariisin Arts Décoratifs -museon lainaamat ylelliset huonekalut ja esineet.

Maurice Denis: Tutkielma Isadora Duncanista, 1921. Copyright: ADAGP

Sari Jankelow tanssii Loja Saarisen suunnittelemassa asussa Maggie Gripenbergin koreografian Perhostanssi, 1920-21- Kuva: Teatterimuseon arkisto

Amos Andersonin taidemuseo toimii vuonna 1913 rakennetussa talossa, joka art decon hengessä edustaa siirtymää jugendista uudesti tulkittuun klassismiin. 1920-luvulla Amos Anderson lisäsi taloonsa kappelin, joka heijastelee tuolloin sekä Ranskassa että Suomessa voimistunutta kiinnostusta kirkkotaiteeseen. Näyttelyssä kappeliin on tuotu art deco -kauden uskonnollista taidetta Juho Rissasen Bretagnelaismadonnan viitoittamana.

Alfred Coumer: Taiteilijan sisaren muotokuva, 1921. Valokuva: Ph. Fuzeau

Maurice Ehlinger: Unelmointia, 1931. Copyright: ADAGP

Näyttelyn kuraattorina on toiminut taidehistorioitsija Laura Gutman. Näyttelyn yhteydessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Amos Andersonin taidemuseo julkaisevat yhteistyössä runsaasti kuvitetun katalogin, jonka lukuisissa artikkeleissa suomalaiset ja ranskalaiset taidehistorioitsijat valottavat art decon eri aspekteja. Julkaisu on kolmikielinen,

Art Deco ja taiteet, SKS 2013, 180 s.

Yleisöopastukset suomeksi keskiviikkoisin klo 17.30 ja ruotsiksi maanantaisin klo 16.30. Ryhmävaraukset näyttelyyn puh. 09 6844 460.

Nikolai Kaario: Naamiaiset, 1927, öljy vanerille. Kuva: Vesa Aaltonen

ART DECO ja taiteet
France-Finlande 1905–1935

8.3.–21.7.2013

Amos Andersonin taidemuseo
Yrjönkatu 27
Helsinki

Sisäänpääsy: 10 €, eläkeläiset 8 €, opiskelijat 2 €. Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Auki: ma, to & pe 10–18, ke 10–20, la–su 11–17. Suljettu tiistaisin.

Poikkeavat aukioloajat: 28.3. klo 10–17 | 29.3. suljettu | 30.3. klo 11–17 | 31.3. suljettu | 1.4. klo 11–17 | 30.4. & 1.5. suljettu | 8.5. klo 10–17 | 9.5. klo 11–17 | 20.6. klo 10–17 | 21.–23.6. suljettu


Kirjoita kommentti