Umami muualla Facebook

Julkaistu 17. 3. 2016 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Kuvataide

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa -näyttely Ateneumissa

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 -suurnäyttely täyttää nyt koko Ateneumin kolmannen kerroksen. Näyttelyssä kansainvälinen yltäkylläinen koristeellisuus, taide ja design kohtaavat pohjoismaisen luonnonläheisen herkkyyden. Japanomania sai valtaansa muun muassa Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Vilhelm Hammershøin, Edvard Munchin, Oda Krohgin, Frida Hansenin, Bruno Liljeforsin, Paul Gauguinin, Vincent van Goghin ja Claude Monet’n. Esillä on yli 400 teosta ja esinettä, joista noin 150 on lainattu ulkomailta.

Kuva yllä:  Albert Edelfeltin Pariisitar (Virginie), 1883. Joensuun taidemuseo, Neiti Arla Cederbergin taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Japanin avautuminen 1850-luvulla herätti länsimaissa suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuria kohtaan. Japanilaisen taiteen ja esineistön keräilystä tuli suoranainen muoti-ilmiö. Taiteessa tätä kutsutaan japonismiksi, ja ilmiöllä oli merkittävä vaikutus kuvataiteisiin, muotoiluun ja populaarikulttuuriin. Japonismi alkoi vaikuttaa Pohjoismaissa muuta Eurooppaan myöhemmin: sen huippukausi ulottui vuosiin 1889–1900. Pohjoismaista katsottuna Japani edusti kaukaista ja eksoottista – vain harva oli todella matkustanut paikan päälle.

Akseli Gallen-Kallela: Karhunputki, 1889. Ateneumin taidemuseo, kok. Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Akseli Gallen-Kallela: Karhunputki, 1889. Ateneumin taidemuseo, kok. Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Japonismista vaikutteita ovat ottaneet Albert Edelfeltin Pariisitar (Virginie) (1883), Claude Monet’n Manne-Porte, Étretat (1885) sekä Akseli Gallen-Kallelan Karhunputki (1889). Pohjoismaisten taiteilijoiden lisäksi näyttelyssä on esillä muiden eurooppalaisten sekä japanilaisten taiteilijoiden maalauksia, piirroksia ja esineitä.

Utagawa Hiroshige: Kameidon luumutarha, 1970. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola Digikuvanro O0113700 originaalin valokuvaus 2013-04-17 valokuvaaja: Halkola, Kirsi digiluokitus: digioriginaali digitointilaite: Canon EOS 5D Mark II kuvankäsittelyohjelmisto: Photoshop cs5

Utagawa Hiroshige: Kameidon luumutarha, 1970. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

 

”Japonismi johti Pohjoismaissa uudenlaisiin taiteellisiin prosesseihin ja teknisiin oivalluksiin. Suhde ympärillä olevaan estetiikkaan muuttui, mikä näkyi teoksissa sekä taiteilijakotien rakentamisessa ja sisustuksessa”, kertovat näyttelyn pääkuraattori, taidehistorian professori Gabriel P. Weisberg Minnesotan yliopistosta sekä intendentti, FT Anna-Maria von Bonsdorff Ateneumin taidemuseosta.

Näyttelyssä huipentuu neljän vuoden tutkimusprojekti, jossa pohjoismaista japonismia on tutkittu kokonaisuutena ensimmäistä kertaa. Ateneumista näyttely jatkaa Tanskan ja Norjan kansallisgallerioihin.

Helene Schjerfbeck: Kansakoulutyttö II, 1908. Ateneumin taidemuseo, kok. Hallonblad. © Kuvasto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Helene Schjerfbeck: Kansakoulutyttö II, 1908. Ateneumin taidemuseo, kok. Hallonblad. © Kuvasto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Gunnar Berndtson: Kyllä - ei, lepohetki ateljeessa, 1879. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Gunnar Berndtson: Kyllä – ei, lepohetki ateljeessa, 1879. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

”Taiteilijat, kirjailijat ja filosofit ovat aina olleet olennaisessa roolissa uusien ajatusten ja ilmiöiden välittäjinä. Tänä päivänä pohjoismaiset kansallisgalleriat haluavat olla yhdessä rakentamassa uusia näkökulmia taiteeseen ja sen historiaan. Näyttely ja siihen liittyvä laaja tutkimushanke ovat tästä loistava osoitus”, kertoo Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson.

Hugo Simberg: Elämän virralla, 1896. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Hugo Simberg: Elämän virralla, 1896. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Teoksiaan näyttelyyn ovat lainanneet muun muassa H.M. Tanskan kuningatar Margareeta II, Metropolitan Museum of Art, New York, Musée d’Orsay, Pariisi, Philadelphia Museum of Art, Van Gogh Museum, Amsterdam sekä Victoria & Albert Museum, Lontoo.



Lisätietoja näyttelystä täältä


Kirjoita kommentti