Umami muualla Facebook

Julkaistu 17. 3. 2013 Teksti Liisa Wilska Yksi kommentti Näyttelyt

Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille

Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli aikansa merkittävin lappilainen taiteilija, joka nousi 1960-luvulla maanlaajuisesti yleisön tietoisuuteen ja taiteenkeräilijöiden ja kulttuurieliitin suosioon. Hänet tunnetaan erityisesti Lappi-aiheisista vahvoista ja värikylläisistä teoksista, joista voi löytää viittauksia niin esihistorialliseen taiteeseen kuin modernismin suuriin nimiin.

(Vasemmalla: Iltapakkanen ja kuunsirppi, öljy kankaalle, 117 x 117 cm)

Turun taidemuseossa nyt esillä olevan Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille -näyttelyn teokset kuuluvat keväällä 2012 Rovaniemen taidemuseolle deponoituun Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelmaan. Poikkeuksellisen laaja ja tasokas kokoelma antaa erinomaisen kuvan Särestöniemen tuotannosta, johon on harvoin mahdollista tutustua matkustamatta pohjoiseen. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Rovaniemen taidemuseon kanssa.

Särestöniemi oli kotoisin Kittilän Kaukosesta, jossa hän asui koko elämänsä. Hänen taiteensa innoittajiksi ja lähtökohdiksi muodostuivatkin Lapin luonto, lappilainen kansanperinne ja uskomukset. Jängät, tunturit, riekot, pässit ja ilvekset esiintyvät hänen teoksissaan toistuvasti. Usein eläinhahmot ovat taiteilijan itsensä alter egoja. Luonto oli Särestöniemelle hyvin rakas, suorastaan elinehto, ja hän myös käytti vaikutusvaltaansa edistääkseen Lapin luonnon suojelua. Hän oli myös hyvin kiinnostunut kirjallisuudesta ja teki lukuisia matkoja eri puolille maailmaa, mikä vaikutti hänen kuvalliseen ilmaisuunsa.

Ilves, 1969, öljy ja tempera kankaalle

Särestöniemen taiteilijaura sai erinomaisen alun heti hänen ensimmäisestä vuonna 1959 pitämästään yksityisnäyttelystä alkaen. Särestöniemi ja hänen taiteensa olivat 1960–1970-luvun Suomessa kuin eksoottinen lintu, jonka rinnalla kaikki muu näytti arkisen harmaalta ja kesyltä. Hänen taiteensa poikkesi aikalaistaiteesta merkittävällä tavalla. Teosten tärkein elementti oli väri, mikä teki hänen maalauksistaan helposti tunnistettavia. Särestöniemen teoksissa oli myös samaa impulsiivisuutta ja kokeellisuutta kuin 1960-luvulla nopeasti suosituksi tulleessa informalismissa. Puhdasoppisen modernistisia hänen maalauksensa eivät kuitenkaan olleet, sillä muoto ja sisältö kulkivat Särestöniemen taiteessa käsi kädessä. Hänen omintakeista tyyliään on vaikea sijoittaa mihinkään genreen: teoksista voi löytää niin romanttisuutta, fantasiaa, naivismia kuin surrealismiakin. Särestöniemi oli taiteilijana edellä aikaansa, mutta sittemmin hänen viitoittamaansa tietä on lähtenyt kulkemaan moni merkittävä suomalainen kuvataiteilija.

Jumala, jota en koskaan tavannut – Minä ja Hemingway, 1972, öljy kankaalle, 150 x 135 cm

Erikoisopastukset

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja, jonka aloittaa lauantaina 26.1. klo 14 Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen aiheellaan Gufhitar-äijän katse; Reidar Särestöniemen maailma.

Lauantaina 23.2. klo 14 näyttelyyn tutustutaan kuraattori Mia Haltian johdolla.

Viimeinen erikoisopastus lauantaina 20.4. klo 14 vie lappilaiseen sielunmaisemaan taiteilija Rosa Liksomin seurassa.

Dokumentti

Näyttelyssäkin esillä oleva dokumentti Reidarin värilliset aistimukset on nähtävissä myös Ylen Elävässä arkistossa.

Taivaaseen on monta tietä (Taivaanjaaran januskavot), 1976, öljy kankaalle. 130 x 130 cm

Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille

25.1.–28.4.2013

Turun taidemuseo

Aurakatu 26, 20100 Turku

Aukioloajat

ti – pe   11–19
la – su   11–17
maanantaisin suljettu

Liput

Aikuiset 8 €
Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 5 €
Yli kymmenen hengen ryhmät 5 €/henk.
Koululaiset alle 16 v. maksutta

Huom! Museoon maksuton sisäänpääsy perjantaisin klo 16–19.


Aiheet: , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Kannattaa mennä katsomaan

    Kannattaa mennä katsomaan ja nauttimaan,viimesyksynä Rovaniemellä tuo sama näyttely.Vois viikon kattella syömättä:)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    mari

    18. 3. 2013 22.12

Kirjoita kommentti