Umami muualla Facebook

Julkaistu 27. 9. 2016 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Kuvataide

Helene Schjerfbeck esillä Turun Taidemuseon laajassa näyttelyssä

Turun taidemuseossa on avautunut 16.9.2016 Helene Schjerfbeckin (1862–1946) laaja näyttely, jossa esitellään teoksia koko hänen 70-vuotiselta uraltaan.  Schjerfbeckin pitkä ja tuottelias ura ulottui läpi monien taiteellisten murrosten ranskalaisvaikutteisesta realismista pelkistettyihin, modernistisiin henkilökuviin ja asetelmiin.

(Vasemmalla: Hiljaisuus, 1907)

Helene Schjerfbeck lukeutui jo elinaikanaan maamme johtaviin kuvataiteilijoihin ja häntä voidaan pitää erityisesti myöhäistuotantonsa ansiosta yhtenä koko länsimaisen taiteen merkittävänä modernistina. Turun Taidemuseon näyttely osoittaa, miten realismiin sidoksissa ollut nuoruusvuosien muotokieli antoi asteittain tilaa henkistyneelle ja pelkistetymmälle ilmaisulle.

Toipilas, 1888 Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen

Toipilas (1888) Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen

Näyttelyn keskiöön nousevat henkilö- ja muotokuvat, sillä ihmiskuvaus oli Schjerfbeckin kuningaslaji. Näyttelyssä rinnastetaan toisiinsa taitelijan kuuluisat, syväluotaavat omakuvat sekä omaperäiset, omakuvien lailla ajan vääjäämätöntä kulkua tulkitsevat asetelmat. Näyttely tutustuttaa myös varhaisiin historia-aiheisiin, joiden kuvaajana Schjerfbeck oli oman aikansa Suomessa poikkeus, sillä arvostettua historiamaalausta oli totuttu pitämään miesten alana. Lainaan on saatu 90 teosta Ateneumista sekä muista merkittävistä julkisista ja yksityisistä kokoelmista kotimaassa ja Ruotsissa. Esillä ovat mm. tunnetut nuoruudentyöt Toipilas ja Hautajaiskulkue Pont-Avenissa sekä toistakymmentä omakuvaa aikaväliltä 1878–1945.

Vanha herraskartano (1904)

Vanha herraskartano (1904)

Hopeataustainen omakuva (1915)

Hopeataustainen omakuva (1915)

Schjerfbeckillä oli Victor Westerholmin ansiosta kiinteä yhteys Turun taidemuseoon ja hänen teoksiaan esiteltiin Westerholmin johtajakaudella 1891–1919 Turussa yli kaksikymmentä kertaa. Westerholm rohkaisikin taiteilijaa esiintymään Turussa, vaikka tämä oli jättäytynyt pois näyttelyjulkisuudesta Helsingissä. Turun Taideyhdistys myös harjoitti muihin julkisiin kokoelmiin verrattuna edistyksellistä hankintapolitiikkaa ostaessaan Westerholmin aikana kuusi Schjerfbeckin maalausta. Näistä viisi ostettiin ennen Schjerfbeckin ensimmäistä yksityisnäyttelyä ja samalla suurta läpimurtoa Helsingissä 1917. Varhaisten hankintojen joukkoon kuuluivat mm. klassikoiksi muodostuneet Vanha herraskartano, Kotona ja Hopeataustainen omakuva. Myös myöhäisempien ostojen ja lahjoitusten myötä karttunut Turun taidemuseon Schjerfbeck-kokoelma on yksi maamme merkittävimmistä.

Omakuva (1912), kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen

Omakuva (1912), kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen

Turun taidemuseon näyttelyyn liittyy monipuolista oheisohjelmaa, kuten mielenkiintoisia erikoisopastuksia, asiantuntijapuheenvuoroja ja Taidepruuvi. Lisätiedot ohjelmasta löytyvät museon Ajankohtaista-sivulta.

Helene Schjerfbeck

16.9.2016–29.1.2017

TURUN TAIDEMUSEO
Aurakatu 26, 20100 Turku, Finland


Kirjoita kommentti