Umami muualla Facebook

Julkaistu 11. 4. 2013 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Näyttelyt

Lasia tehtiin Suomessa jo 1600-luvulla

Arkkitehti Markku Annila on kerännyt Suomen laajimman kotimaisen, vanhan lasin kokoelman, joka on myös kansainvälisesti merkittävä. Tämä kokoelma kattaa suomalaisen lasinvalmistuksen historian 1700- ja 1800-luvuilla lähes täydellisesti. Riihimäen kaupunki on aiemmin ostanut osan Annilan kokoelmasta, ja keräilijä lahjoitti lasimuseolle nyt  myös yli tuhannen esineen kokoelmansa loppuosan.

(Vasemmalla: ”Kuhilaskarahvit” – vanhempia suomalaisia karahveja, noin 1775-1825, kuva: Timo Syrjänen)

”Vanhan lasin aika voidaan katsoa päättyneeksi 1800-luvun lopussa, jolloin lasiteollisuus Suomessakin siirtyi suurteollisuuden aikakauteen Iittalan ja Karhulan lasitehtaiden aloitettua toimintansa. Lasihyteissä tapahtuvasta käsityövaltaisesta lasinvalmistuksesta siirryttiin teolliseen tuotantoon.”  (Markku Annila: Vanhat lasini, Suomalaista lasia 1700-luvulta 1900-luvun alkuun)

Suomi oli viimeisiä kolkkia Euroopassa, joissa lasia alettiin valmistaa. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681. Tehdas toimi vain neljä vuotta. Se paloi Uudenkaupungin tulipalon yhteydessä vuonna 1685, eikä tehdasta rakennettu uudelleen.

Nuutajärven filigraanimalja 1850- 1860-luvuilta, kuva: Timo Syrjänen

Åvikin lasitehdas Somerolla uranuurtajana

Varsinaisesti lasituotanto alkoi Suomessa vasta, kun Åvikin lasitehdas perustettiin Somerolle vuonna 1748. Suomi oli tuolloin osa Ruotsia, joka puolestaan oli maailman suurimpia raudan ja kuparin tuottajia. Kaivosteollisuus nieli suuria määriä polttopuuta ja muuta puutavaraa ja metsien pelättiin suorastaan loppuvan. Siksi jossain määrin suosittiin niin ikään paljon puuta kuluttavan lasituotannon sijoittumista Suomen puolelle. 1700- ja 1800-luvun vaihteessa n. puolet Ruotsin kuningaskunnassa tehdystä lasista valmistettiin Suomessa. Suomessa tehtiin pääasiassa ikkunalasia ja pulloja Ruotsin markkinoille. Koska taitavimmat puhaltajat tulivat Ruotsin kautta Saksasta tai Böömistä, oli suomalainen vanha mallisto hyvin samantapaista kuin vaatimattomin keskieurooppalainen tuotanto.

Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka, Somero. Åvikin kartano sijaitsee Paimionjoessa olevan Åvikinjärven pohjoisrannalla. Kuva: MV/RHO Johanna Forsius 2007

Suomen lasiteollisuus menetti markkina-alueensa, kun Suomesta vuonna 1809 tuli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Valtaosa suomalaisista eli vielä rahatalouden ulkopuolella, eikä teollistumiselle muutenkaan ollut juuri mahdollisuuksia köyhässä ja syrjäisessä maassa. Taloudellisten muutosten aika alkoi 1860-luvulla. Suomi alkoi teollistua. Perustettiin sahoja ja paperitehtaita. Vähitellen rahatalous saavutti maaseudunkin. Talouslasin käyttö alkoi yleistyä.

Puunjalostuksen nousu edisti lasinvalmistusta

Vanhoista lasitehtaista vuonna 1793 perustettu Nuutajärvi uudisti tuotantonsa perusteellisesti jo 1850-luvun alussa. Lasitehtaat hankkivat tehokkaampia uuneja ja siirryttiin suuriin verstakoihin, jolloin työn ositus tehosti tuotantoa. Sahojen yhteydessä syntyi jätepuuta, jota voitiin käyttää lasitehtaiden polttoaineena. Uusien lasitehtaiden mm. Iittalan (1881–), Karhulan (1889–2009) ja Riihimäen (1910–1990), perustaminen oli näin yhteydessä puunjalostusteollisuuden kasvuun. Tehtaat kopioivat mallinsa Keski-Euroopasta. 1800-luvun lopulla ei mitään mallisuojaa vielä käytännössä ollut olemassa. Ensimmäiset painetut suomalaiset myyntikuvastot ilmestyivät 1880-luvun puolivälissä ja 1890-luvun alussa.

Viilivadit. Kuva: Timo Syrjänen

Vas.: Viinipullo, mahd. Åvik, 1700-luvun tyyppi, noin 1750-1775. Kesk.: Pullo saattaa olla lähtöisin Lontoon Portobello Roadilta. Oik.: Lyhytkaulainen pyöreä pullo on kokonaan verhottu laadukkaalla tuohipunoksella, 1700-luvun tyyppi, 1775-1800, mahd. Åvik. Kuva: Timo Syrjänen

Vanhaa suomalaista lasia 1700- ja 1800-luvulta

15.2.–31.12.2013

Suomen lasimuseo,

Tehtaankatu 23 
11910 Riihimäki

puh. (019) 758 4108

Avoinna 2013
•    helmi-joulukuu ti-su 10-18
Suljettu 2013
•    maanantaisin
•    tammikuu
•    pitkäperjantai, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, juhannussunnuntai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja 1. joulupäivä
Avoinna klo 10-16
•    kiirastorstaina, vappuaattona, juhannusaaton aattona, itsenäisyyspäivän aattona, jouluaaton aattona ja uuden vuoden aattona
•    Mikäli aattopäivä on maanantai, museo on suljettu.

Markku Annila:
 Vanhat lasini: Suomalaista lasia 1700-luvulta 1900-luvun alkuun

Suomen lasimuseo, Hämeenlinna 2013

231 sivua, 
ISBN 952-5571-07-6

Kirjasta on nyt otettu 3. painos

Hinta 30,00€

Markku Annilan lasikokoelma on pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn tulos. Se kattaa lähes aukottomasti Suomen lasiteollisuuden varhaisjakson esineet 1700- ja 1800-luvuilta. Luettelossa oleva tyyppiluokittelu on erinomaisesti laadittu ja täyttää museaaliset ja tieteelliset kriteerit ja kelpaa yleispätevästi suomalaisen varhaislasin typologiseen jäsennykseen niin museoille kuin keräilijöillekin.

Esineiden tarinasta kertovat tekstit ovat osin keräilijän omia subjektiivisia havaintoja ja tuntemuksia, mutta osoittavat samalla vuosikymmenien mukanaan tuoman asiantuntemuksen. Tätä rikasta omintakeisuutta on tarkasteltava suhteessa esineiden kontekstiin. Laajan kokoelman ympärille rakennettu kiinteä kokonaisuus on arvokas anti lukijalle, museotutkijoille ja vanhasta lasista kiinnostuneille keräilijöille ja asiantuntijoille.


Aiheet: , , , , , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti