Umami muualla Facebook

Julkaistu 21. 2. 2017 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Kuvataide

Taiteilija kuvasi lapsuuden tragediaa

Didrichsenin taidemuseo Helsingin Kuusisaaressa on mainio talvisen taideretken kohde.  Yksinomaan Viljo Revellin suunnittelema upea, modernistinen museorakennus on jo näkemisen arvoinen.  Museossa on nyt esillä  taidemaalari Juho Rissasen (1873–1950) hieno näyttely ”Lapsuuden muisto” – vahvaa, väkevää kansankuvausta taiteilijan parhailta vuosilta.

Vasemmalla: Hauta-Heikin mummo, 1897, akvarelli ja lyijykynä paperille. Teosta on myös kutsuttu nimellä ”Savolainen Mona Lisa”.

Näyttely esittelee kansankuvaajana tunnetun savolaistaiteilijan varhaisempaa tuotantoa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Pääteos Lapsuuden muisto on harvinainen laina Budapestin taidemuseosta.

Savolainen kosmopoliitti

Juho Rissanen tunnettiin lupsakkana aikalaisena ja persoonallisena tarinankertojana. Kuopiossa syntynyt, vaatimattomista oloista lähtöisin ollut taiteilija nousi Suomen kuvataiteen kentälle kansankuvaajana. Tunnusomainen, piirtämiseen ja viivan voimakkaaseen käyttöön tukeutunut maalaustapa yhdistyi realistiseen mutta myötäelävään aiheen käsittelyyn.

Näyttelyssä nähdään Rissasen tuotantoa 1800–1900-lukujen vaihteesta; ajalta, jolloin hän maalasi voimakkaimpia teoksiaan. Esille tulee viitisenkymmentä teosta, pääasiassa akvarelleja ja piirroksia. Lapsuuden muiston lisäksi näyttelyssä nähdään useita Rissasen keskeisiä teoksia kuten Kuppari, Hauta-Heikin mummo ja Rauta kaulassa.

Lapsuuden muisto, 1903, akvarelli ja guassi paperille. Isää tuodaan kuoliaaksi jäätyneenä Kallaveden jäältä. Etualan pieni poika sormi suussa lienee Juho itse. Traaginen aihe on toteutettu viileällä, alttaritaulumaisella otteella. Museum of Fine Arts, Budapest, 2017

Unkarilainen vieras

Näyttelyn pääteos, Lapsuuden muisto, saadaan poikkeuksellisesti lainaan Unkarista. Budapestin taidemuseo (Szépművészeti Múzeum) osti maalauksen Budapestissä esillä olleesta Suomen taiteen näyttelystä vuonna 1906 ja se kuuluu museon kokoelmaan edelleen.

Suurikokoinen akvarellimaalaus on Rissasen alun perin kolme- tai viisiosaiseksi aikoman sarjan ainoa kokonaan valmistunut teos. Budapestiin myymisen jälkeen se on ollut Suomessa kaksi kertaa: vuonna 1935 ja 1998.

”Olemme todella iloisia, että saamme tämän merkittävän teoksen vierailemaan jälleen Suomessa lähes 20 vuoden tauon jälkeen”, kertoo Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen.

Lapsuuden muisto käsittelee taiteilijan isän kuolemaa: tämä eksyi juovuksissa Kallaveden jäälle, paleltui ja jäi hankeen makaamaan. Juho Rissanen oli tuolloin 10-vuotias.

Isän kuolema, 1902, vesiväri. Isän traaginen kuolema ei jättänyt taiteilijaa koskaan rauhaan ja hän kuvasi sitä toistuvasti. Pohjanmaan museon kokoelmat, Karl Hedmanin kokoelma.

Suomalaisuuden myytti

Savon sydänmailta lähtöisin olleesta Rissasesta oli helppo leipoa sukupolvensa ”suomalaisin” taiteilija. Hän kuitenkin matkusteli paljon, perehtyi sekä vanhoihin mestareihin että ajan taiteen uusiin tuuliin ja tuli lopulta asuneeksi elämästään puolet Suomen ulkopuolella.

Näyttely tarkastelee suomalaisuutta 1900-luvun alkuvuosina, jolloin itsenäisen kansakunnan identiteettiä rakennettiin sekä pohtii Juho Rissaseen liitettyä suomalaisuuden myyttiä.

Taidehistorioitsija FT Marja-Terttu Kivirinta on toiminut asiantuntijana näyttelyn työryhmässä ja kirjoittanut artikkelin näyttelyjulkaisuun. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Rauta kaulassa, 1900, vesiväri ja lyijykynä paperille, liimattu pahville. Rissasen oli vaikea löytää mallia tähän teokseen, joka esittää häpeälliseksi koettua rangaistusta. Kuva: Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma.

Näyttelykokemuksia ja saavutettavuutta erilaisille yleisöille

Näyttelyyn on tuotettu näkövammaisille museovieraille suunnattu kuvailutulkkausopastus sekä erityisesti päiväkotiryhmille tarkoitettu uudenlainen moniaistinen opastus. Opastukset ovat tilattavissa museon toimiston kautta. Näyttelyn teoksiin pääsee tutustumaan myös mobiiliopastuksen kautta omalla älypuhelimellaan sekä verkossa.

www.didrichsenmuseum.fi


Kirjoita kommentti