Umami muualla Facebook

Julkaistu 18. 11. 2019 Teksti Mervi Hannele Sandbacka, kuvat Tuuma-kustannus Ei kommentteja Kirjallisuus

Mies ja masennus

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista mielenterveysviikkoa vietetään 17.-24.11.2019 teemalla Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta. Masennus katsotaan jo miltei kansantaudiksi Suomessa, joten tabut masennuksesta puhumiseen pitää vihdoinkin romuttaa. Masennus ei ole siihen sairastuneen syy, eikä siitä tai muista mielenterveyshäiriöistä puhuminen saa olla häpeällistä. Vakavaan masennukseen sairastunut tarvitsee lämimmäisten ja ystävien myötäelämistä, ei sääliä, ja tehokkaan hoidon. Vakava masennus on kuolemanvakava sairaus, joka saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa itsemurhaan.



Moni ei uskalla puhua masennuksestaan leimautumisen pelosta. Naisille se saattaa olla helpompaa kuin miehille, koska naisille on tunnetusti helpompaa puhua tunteistaan. Nyt mielenterveysasioista on onneksi alettu puhua enemmän ja julkisuuteenkin on jo jotkut uskaltaneet astua kertomaan masennukseen sairastumisestaan. Sekin toimii vertaistukena sairastuneille.

Yhteiskunnan pitäisi nyt satsata rahaa mielenterveyspalveluihin. On anteeksiantamatonta, jos sairastunut ei pääse hoitoon, esimerkiksi terapiaan, vähäisten resurssien takia.

Lokakuussa ilmestynyt Tuuma-kustannuksen julkaisema Mies ja masennus –kirja kertoo, miten synkistä vesistä voi nousta taas pinnalle? Tälläkin hetkellä moni suomalainen mies miettii: ”Mitä tehdä, kun masentaa eikä mikään tunnu miltään?” Onneksi toivottomien tunteiden käsittelyyn voi saada nyt apua uudesta Mies ja masennus – paremman voinnin paluu! -kirjasta.

Kustantaja kertoo kirjasta:

Valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja Jukka Valkonen ei arvuuttele kirjassaan, milloin miehen huono vointi on masennusta ja milloin ei. Sen sijaan hän pohtii yhdessä lukijansa kanssa, miten säilyä hengissä pahoissakin paikoissa ja toimia niin, että elämä tuntuu elämisen arvoiselta. Uutuuskirja ilmestyi maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2019.

Uusia näkökulmia miehen mielenmaisemaan

Keskeinen näkökulma kirjassa on se, millaisia malleja miehet saavat edelleen miehenä olemiseen ja miten nämä jaetut käsitykset ovat yhteydessä masennukseen ja masennuksen kanssa elämiseen. Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm näkee, että kirja auttaa ymmärtämään miehisyyden mentaliteettia uudella tavalla.

”Kirja tarjoaa mainion rajankäynnin terveydenhuollon ja miehen elämän välillä. Se ikään kuin toimii tulkkina molempiin suuntiin näiden kahden maailman välillä. Vaikka olen itsekin mies, niin kirjan lukemisen jälkeen koen lääkärinä osaavani paremmin mennä sisälle miehen maailmaan ja toivon, että myös vastaanotollani oleva mies ymmärtää minua aiempaa paremmin”, Lindholm kuvailee.

Itsehoito-ohjeita masennuksen selättämiseen

Kirjaan on koottu yhdeksän erilaista tarinaa miehistä ja masennuksesta. Valkonen kannustaa mieslukijoita suhtautumaan tarinoihin avoimesti ja omia tuntojaan tarkastellen.

”Tarinoita lukiessa voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Löydätkö miesten tavasta toimia jotain itsellesi tuttua? Tunnistatko samankaltaisia kokemuksia tai tapaa suhtautua masennuksen oireisiin? Voisitko itse hyödyntää samoja ohjeita omassa tilanteessasi?” Valkonen listaa.

Omakohtaisten tarinoiden lisäksi kirjassa tarjotaan erilaisia itsehoito-ohjeita masennukseen. Olipa kyseessä sitten huumori, liikunta tai saunominen, on ohjeita syytä tarkastella omaan elämäänsä peilaten. Se, mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi itselle.

”Kirjassa keskustellaan miehistä ja masennuksesta tunnustaen masennukseen väistämättä liittyvä kärsimys, mutta suunnaten katse niihin asioihin, jotka tekevät miehen elämästä arvokkaan. Mikään toimintatapa, onpa se perinteisen miehisen mallin mukainen tai ei, ei itsessään ole hyvä tai huono. Tavoitteena ei ole kivuton elämä, vaan riittävän hyvä elämä”, Valkonen toteaa.

Jukka Valkonen on valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja. Hän on tutkinut miesten kokemuksia masennuksesta ja tehnyt pitkään töitä mielenterveyskysymysten parissa. Hänen työpaikkansa on MIELI Suomen Mielenterveys ry. Yhtä lailla Jukka on tunnettu pyykkilaudan soittajana kansanmusiikkiyhtye Vanhanpiian pojissa.

Lue myös:

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään tällä viikolla

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista mielenterveysviikkoa vietetään 17.-24.11.2019 teemalla Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta.

Mielenterveysviikolla puhutaan negatiivisista leimoista ja luuloista, joita edelleen liittyy mielenterveysongelmiin.

– Diagnoosina ihminen -teemassa kiteytyy se, mihin tarvitsemme muutosta seuraavaksi: meidän täytyy siirtää katse pois diagnooseista ja alkaa katsoa ihmistä kokonaisena. Palvelujärjestelmä tarvitsee diagnooseja, mutta ihminen on muutakin kuin hänen sairautensa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Tänä vuonna teetetyn Mielenterveysbarometrin tuloksista ilmenee, että mielenterveysongelmista puhuminen on lisääntynyt ja yhä useammat ihmiset uskaltavat tulla sairauksiensa kanssa esille. Samalla barometrin tuloksista käy myös ilmi, että Not In My Back Yard eli NIMBY -ilmiö on kasvanut.

– Tämä selittyy sillä, että kun tehdään työtä stigman vähentämiseksi, tuodaan esiin asioita, jotka saattavat herättää pelkoja ihmisissä, jotka eivät omassa elämässään ole olleet tekemisissä mielenterveysongelmien kanssa. Olemme nostaneet diagnooseja esiin ja lisänneet tietoisuutta niistä. Nyt on tärkeää alkaa keskittyä ihmiseen kokonaisuutena ja jättää diagnoosit enemmän taka-alalle, jotta mielenterveysongelmia kokevat ihmiset tulisivat kohdelluksi ja kohdatuksi tasavertaisina, toteaa Sydänmaanlakka.

Kuluvan viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto kampanjoi teeman ympärillä eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Mielenterveysyhdistykset eri puolilla Suomea järjestävät tapahtumia ja tempauksia. Listan tapahtumista löydät täältä.

Mielenterveysmessut järjestetään tiistaina ja keskiviikkona 19.–20.11. Helsingin Kulttuuritalolla. Messut keräävät tuhansia alan ammattilaisia, mielenterveysongelmia kokevia ihmisiä ja heidän läheisiään sekä ammattilaisseminaarien että maksuttomien ja kaikille avoimen yleisöohjelman pariin.

Tiistaina 19.11. Mielenterveysmessuilla messuilla julkistetaan vuoden 2019 mielenterveysbarometri sekä vuoden 2020 Hyvän mielen lähettiläs. Mielenterveyden keskusliitto selvittää säännöllisesti mielenterveysongelmista kärsivien sekä eräiden muiden ihmisryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin. Mielenterveysviikolla julkaistava barometri on yhdestoista, ja tänä vuonna esiin nousevat mielenterveysongelmien vuoksi leimautuminen ja häpeä sekä hoidon saatavuus ja laatu.

Seuraa tapahtumia ja ohjelman tarkennuksia netissä www.mtkl.fi sekä somekanavissamme Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa ja osallistu keskusteluun: #diagnoosinaihminen #mielenterveysviikko

Mielenterveysviikko on maamme laajin valtakunnallinen mielenterveysaiheinen teemaviikko ja sitä vietetään aina marraskuussa. Viikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 marraskuussa, ja sitä koordinoi Mielenterveyden keskusliitto.


Aiheet: , , ,

Kirjoita kommentti