Umami muualla Facebook

Julkaistu 21. 2. 2019 Teksti Mervi Sandbacka, kuvat WSOY Yksi kommentti Kirjallisuus

Tom Wolfe: Turhuuksien rovio

WSOY julkaisi viime vuonna uusintapainoksen amerikkalaisen tähtijournalistin Tom Wolfen (1930-2018) Yhdysvalloissa vuonna 1987 ja Suomessa 1989 ilmestyneestä Turhuuksien rovio -romaanista. Wolfen avainromaani kertoo New Yorkin Wall Streetin rahamaailman raa’asta kilpailusta, Park Avenuen upporikkaitten pinnallisesta elämäntyylistä ja rotujen välisistä ristiriidoista ja kahakoista. Tom Wolfe on tunnettu amerikkalaisen elämäntavan äkeänä kriitikkona.

Kirjan päähenkilö on hyväosainen 38-vuotias Sherman McCoy, lakimiehen poika, joka toimii Wall Streetillä investointipankkiirina. Hänen asemansa vaatii arvoisensa puitteet. McCoyt, Sherman, hänen sisustussuunnittelijavaimonsa Judy ja heidän tyttärensä Campbell asuvat hienossa osoitteessa ja talossa Park Avenuella Manhattanilla. Heidän 14-huoneinen luxuskotinsa on sisustettu kalliisti ja loisteliaasti, vihreää marmoria sisääntuloaulassa, antiikki- ja design-huonekaluja, kahden auton talli citymaasturille ja avomersulle, kaksi palvelijaa. Perheellä on lisäksi huvila Long Islandilla. Sherman tienaa miljoonan vuodessa, mutta sekään ei tahdo riittää ylelliseen elämäntyyliin.

Shermanin vaimo Judy tuhlaa hulppeasti rahaa huoneiston sisustamiseen. Hän käy muiden seurapiirirouvien tapaan kuntosalilla ja on näännyttänyt itsensä laihaakin laihemmaksi, koska niin täytyy heidän piireissään tehdä. Shermanin palvoma tytär käy kallista yksityiskoulua. Sherman alkaa olla kyllästynyt vertavuotavaan rahanmenoon, on etääntynyt vaimostaan ja ottaa rakastajattaren. Maria on jokaisen miehen päiväuni, kuvankaunis ja seksikäs tummaverikkö, joka on naimisissa upporikkaan vanhan miehen kanssa, mutta joka haluaa pitää hauskaa muiden miesten kanssa. Hän on vuokrannut lemmenpesän, jossa Sherman piipahtaa rentoutumassa iltaisin ja viikonloppuisin. Vaimolla ei ole aavistustakaan Shermanin puuhista.

Yhtenä kohtalokkaana iltana Sherman ottaa mersunsa ja lähtee hakemaan rakastajatartaan lentokentältä. Maria on ollut shoppailureissulla Italiassa. Matkalla Manhattanille he kääntyvät väärälle kaistalle ja joutuvat eksyksiin. Tie vie heidän kauhukseen Bronxiin, New Yorkin alueelle, johon valkoisilla ei ole asiaa. Pari etsii poispääsyä ja he tulevat lopulta rampille, josta pääsee cityyn. He huomaavat liikennevaloissa auton takana juoksemassa pari nuorukaista ja pelästyvät mahdollista ryöstöä. Sherman hyökkää autosta ja irrottaa vararenkaan ja heittää sen poikia kohti hidastaakseen näitä. Maria siirtyy ajajan paikalle ja Sherman hyppää pelkääjän paikalle. He tuntevat pienen töytäisyn, toinen pojista kaatuu, mutta Maria ja Sherman eivät jää katsomaan, sattuiko pojalle jotain. Töytäisikö auto poikaa? Asia alkaa heti vaivata Shermania ja hän haluaisi käydä ilmoittamassa vahingosta poliisille, mutta Maria ei, koska hän ajoi. Tästä lähtee vyörymään tapahtumaketju, josta kirjassa kerrotaan laveasti.

Tapahtuma oli onnenpotku monille muille, mutta ei mustalle pojalle, Henry Lambille, joka joutui koomaan ja, josta tehtiin marttyyri, eikä Shermannille, josta tehtiin syyllinen ”Wall Streetin murhaaja”, Kapitalistitappaja” jne. jne. Tapauksesta tuli oivallinen keppihevonen vaaleilla valittavalle, kipeästi ääniä tarvitsevalle piirisyyttäjälle, mustalle, ketkulle, rahanahneelle paikalliselle pastorille, huonopalkkaiselle katkeralle ja kateelliselle apulaissyyttäjälle, juopolle lehtimiehelle ja viimein myös johdateltavalle pormestarille.

Massiivinen teos on äärettömän mielenkiintoinen ja varsinaista herkkua laatukirjallisuuden ystävälle. Tom Wolfen elävä kieli vie mukanaan, eikä kirjassa ole yhtään ikävystyttävää kohtaa.

Kustantaja kertoo:

Tom Wolfe (1930-2018) oli tunnettu yhdysvaltalainen journalisti ja kirjailija, jonka vaikutus etenkin nykyaikaiseen journalismiin oli käänteentekevä koko maailmassa. ”New Journalism” alkoi muodostua käsitteeksi jo 1960-luvulla kun nuori Tom Wolfe edistyksellisine ystävineen alkoi soveltaa kaunokirjallisuuden tekniikoita reportaaseihin ja uutisjuttuihin. Television valloitettua amerikkalaiskodit tuli lehdistön uudistumisesta eloonjäämiskysymys, joka ratkaistiin uudella kirjoitustyylillä. Tom Wolfe oli uuden journalismin kiistaton kuningas, tiennäyttäjä ja tyyliniekka.

Kukaan ei odottanut satiirisia, viiltävän älykkäitä ja analyyttisia reportaaseja ja artikkelikokoelmia julkaisseelta Tom Wolfelta romaania, mutta kun Turhuuksien rovio (The Bonfire of The Vanities) loistavasti ajoitettuna, juuri ennen talouskuplan puhkeamista, v. 1987 ilmestyi, se oli heti sensaatio. Suuri amerikkalainen romaani nykyajasta oli syntynyt.


Aiheet: , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Tutun näköinen kansi.

    Tutun näköinen kansi. Ja siellähän se oli hyllyssäni. Olen lukenut se joskus tuoreena, en muista. Nyt luen uudelleen. Kiitos vinkistä.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Sirre

    1. 3. 2019 18.47

Kirjoita kommentti