Umami muualla Facebook

Julkaistu 27. 4. 2018 Teksti Tarja Heiskanen Ei kommentteja Hyvinvointi

Irti murehtimisesta

Joskus tuntuu, että elämä on täynnä murheita. Jälkeenpäin katsellen huomaa, että osa murheista oli oikeita huolenaiheita, osa turhia. Silti turhatkin murheet tuntuivat aikoinaan todellisilta. Niitä ei kuitenkaan tarvitse kantaa mukanaan; turhista murheista voi päästä irti harjoittelemalla.

Jotkut ovat taipuvaisia murehtimaan ja ahdistumaan ja elämä tuntuu tuskaiselta.

Kyseessä voi olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, johon on saatavissa asiantuntija-apua. Murehtimistaipumuksesta voi kuitenkin irrottautua kotikonstein.

Opettele rentoutumaan

Ajatukset, tunteet ja toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Tunteisiin voi vaikuttaa muokkaamalla ajatuksiaan ja käyttäytymistään. Omaan murehtimiseensa voi päästä käsiksi esimerkiksi pitämällä huolipäiväkirjaa, johon kirjaa huolestuttavat asiat.

Ajatukset, tunteet ja toiminta ovat yhteydessä myös kehoon. Rintaa puristaa, lihakset jännittyvät, hengitys kiihtyy. Kun kehoa rentouttaa esimerkiksi liikunnan avulla, vaikutukset ulottuvat myös tunteisiin, ajatuksiin ja toimintaan.

Tehokkain tapa rauhoittua on hengityksen rauhoittaminen. Tässä hyvä keino on palleahengitys.

Miten sietää epävarmuutta

Vaikeus sietää epävarmuutta pitää yllä murehtimista. Jokainen hakee elämäänsä varmuutta tai pyrkii välttämään ja lykkäämään epävarmoja tilanteita. Välttäminen ja varmistelu kutenkin lisäävät murehtimista. Kun epävarmoja tilanteita opettelee sietämään, murehtiminen vähenee.

On hyvä tarkastella huolien taustalla olevia uskomuksia ja ajatusvääristymiä. Huomaatko useammin kielteiset kuin myönteiset asiat? Ajatteletko, että aina minulle käy näin. Kun tutustunut murehtimisesi taustalla oleviin asioihin, huomaat millaiset seikat laukaisevat murehtimisen. Mitä tapahtui juuri ennen kuin huolet täyttivät mielesi, millaisessa tunnetilassa olit, mitä mielessäni pyöri?

Mitä välttelet

Murehtiminen on epämiellyttävää, mutta se voi olla myös keino vältellä vielä pelottavampia ajatuksia, tunteita ja mielikuvia. Keskittymällä yksitäisiin huoliin, voi joskus myös vältellä syvempien huolien kohtaamista, esimerkiksi mustasukkaisuutta.

Välttely voi auttaa hetkellisesti, mutta ei pitemmän päälle. Kokeile, onnistutko välttämääntietyn ajatuksen. Ajattele seuraavan puolen minuutin ajan mitä tahansa, mutta älä keltaista banaania. Miten kävi? Todennäköisesti et pystynyt olemaan ajattelematta keltaista banaania.

Näin käy myös huolien välttelyssä. Huolehtiminen lisääntyy ja ajatukset kiertävät kehää yrittäessäsi vältellä murehtimaasi asiaa.

SplitShire-7070-1280x853-970x500

Haasta huolesi ja murheesi

Kun tarkastelet huoliasi ajatuksina, et tosiasioina, saat niihin etäisyyttä. Voit kokeilla vaikkapa puolustaja-syyttäjä -menetelmää. Yritä ensin puolustaa ajatuksiasi ja sen jälkeen keksi niille vastaväitteitä. Tämä auttaa haastamaan esimerkiksi ajattelun yksinkertaistuksia.

Ihmiset kokevat saman tilanteen eri tavoin. Arjessa teemme nopeita automaattisia tulkintoja sen enempää pohtimatta. Arjen tilanteissa voit kokeilla, miltä tuntuu, jos ottaisit asiat iisisti. Eläydy esimerksi kaupan pitkään kassajonoon. Miten olosi eroaa, kun otat tilanteen iisisti tai olet harmistunut ja kiireinen.

Hyväksy huolet

Kyky hyväksyä huolestuttavia ajatuksia ja niiden herättämiä tunteita on hyödyllistä sellaisissa ongelmissa, joihin ei ole selkeää ratkaisua. Esimerkiksi huoli siitä, että läheinen voi sairastua joskus vakavasti, ei ratkea ongelmanratkaisukeinoilla.

Huolien hyväksyminen on eri asia kuin alistuminen. Hyväksymiseen kuuluu tuomitsematon havainnointi, irti päästäminen ja huomion palauttaminen nykyhetkeen.

Lähteenä: Stenberg J-H & al.; Irti murehtimisesta. Kustannus Oy Duodecim ja HUS Mielenterveystalo 2015.


Aiheet: , , , ,

Kirjoita kommentti