Vahvat naiset
Oli suuri syntymäpäivä. Nuori nainen sai eteensä houkuttelevan raikaan hedelmäjuoman, jonka koristeena ritisi tähtisadetikku.
Pidin hyvänä enteenä, että tuona nimenomaisena päivänä 19. maaliskuuta vietettiin Minna Canthin päivää ja Suomen liput saloissa hulmusivat tasa-arvon kunniaksi.
Minna Canth (1844-1897) oli oman aikansa voimanainen vähän samaan tapaan kuin Sofi Oksanen omalla alaueellaan. Hän näki yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden, taisteli naisten koulutuksen puolesta – kaikki siis sitä hyvää, mistä me tytöt voimme tänä päivänä nauttia.
Naisen osan tulisieluisena puolustajana Minna Canth ei häikäillyt käyttää voimakkaita kontrasteja ja psykologisen realismin keinoja kuvatessaan näytelmissään yhteiskunnallisia epäkohtia ja naisen epäoikeudenmukaista osaa yhteisössä. Tasa-arvon vankkumaton puolustaja sai aikanaan osakseen kovaakin kritiikkiä. Hän arvosteli toistuvasti sitä, miten väärämieliset lait ja asetukset palvelevat lähinnä varakkaiden ja valtaapitävien miesten etuja ja jättävät kaikkein heikoimmat suojatta.
Toisenlainen mutta ei vähemmän tunnettu on suomalaissyntyinen kirjalija Aino Kallas (1878-1956), josta olen aikaisemminkin kirjoittanut sivustoilla. Hänen laajasta tuotannostaan näin vajaat kaksi vuotta sitten pienoisoopperan Batsheba Saarenmaalla, enkä voi unohtaa kokemaani…
Tauno Pylkkäsen säveltämä ooppera oli lyhyt ja tiivis. Sen sisältö pähkinänkuoressa kiteytti Nikolai ensimmäisen aikaiset ongelmat. Sotaväki tiesi 25 vuoden pestiä, josta vanha äiti toivoi poikansa vapautuvan. Tosin kävi, kun nuori vaimo toi kotiin kartanonherran kirjeen palvelukseen astumisesta. Äidin tuska oli kouriintuntuva. Nuoren vaimon aviopetos paljastuu, ja kaikkien elämä tuhoutuu, kun mies surmaa vaimonsa ja äidillä ei ole vanhuudenturvaa. Ollaan yhteiskunnan armoilla, vailla oikeuksia ja vailla mahdollisuuksia.
Oma johtopäätökseni näin vuoden 2010 alussa on yksiselitteinen – meillä naisilla asiat ovat nykyisin kaikista hankaluuksista huolimatta paremmin kuin sisarillamme runsaat sata vuotta sitten. Eikö totta?
Kuvat: Wikipedia ja Elävä arkisto
