Umami muualla Facebook

Julkaistu 21. 7. 2008 Teksti Kati Tuomola Yksi kommentti Kulttuuri

Ferragosto – Italian riehakkain juhla

Elokuussa on Italian riehakkain juhla ”ferragosto”. Sitä voisi oikeastaan pitää italialaisten ”juhannuksena”. Juhlissa on paljon samoja piirteitä, ovathan ne molemmat kirkollisia juhlapyhiä. Meidän juhannuksemme on Johannes Kastajan juhla ja italialaisten ferragosto on Neitsyt Marian taivaaseen astumisen juhla.

Italiassa lähes kaikkien kesälomat ajoittuvat elokuulle sekä ennen että jälkeen kyseisen juhlapäivän. Ja kuten meillä juhannuksena ”kaikki paikat on kiinni”, niin myös Italiassa tänä päivänä ”kaikki paikat” ovat kiinni. Suuret kaupungit ovat hiljaisia; italialaiset menevät perinteisesti meren rannalle ferragoston viettoon. Juhlaan kuuluu erityisen runsas ja herkullinen lounas. Lepohetki eli siesta kuluu mukavasti rannalla loikoillen, kun taas illalla meno on parhaimmillaan. Rannikoiden yökerhot voivat olla kokonaisia toimintakeskuksia. Nuoriso tanssii, toiset vain seurustelevat ja aikuiset usein pelaavat korttia, jota varten on varta vasten sali monine korttipelipöytineen.

Ferragostona syödään juhlavasti, pitkään ja hartaasti

Ferragosto on elokuun puolessa välissä, tarkalleen 15. elokuuta, Marjatan päivänä. Italiassa nimipäiväsankari on Assunta, Assuntina (taivaaseen astunut Neitsyt Maria). Nyt minut oli kutsuttu ystävien luo juhlalounaalle, jonka emäntä myös oli nimeltään Assuntina. Maan tavan mukaan menin paikkakunnan parhaimpaan leivoskauppaan ja ostin leivonnaisia tuliaisiksi. Kukkia ei kannattanut viedä, kun perheen puutarha kukoisti ruusuista muutenkin.

Juhlalounas oli katettu puutarhaan suurten laakeripuiden alle suojaan polttavalta auringolta. Meitä oli kaikkiaan 14 henkeä, vieraat ja oma väki yhteensä. Alkuruoka, antipasto, on aina runsas, koska siihen kuuluu monia erilaisia kylmiä kevyitä ruokia. Ensimmäinen ruokalaji, primo piatto, koostuu pastasta ja perinteisesti niitäkin tarjotaan kolmea eri lajia erilaisissa kastikkeissaan. Pääruoka, secondo piatto, on lihaa, kalaa tai kanaa ja, mikäli emäntä on valinnut lihan, niin sitäkin tarjoillaan kolmea lajia, vasikkaa, possua ja kanaa. Jälkiruoka on dolce, ja tässä emäntä tuo pöytään oman valintansa, mutta myös kaikki tuliaisleivonnaiset. Ja arvata saattaa, että tämä juhla-ateria kesti pitkälti kolmatta tuntia.

Ruokajuomana on vesi ja viini. Vaikka isäntäväkeni olikin täysin kaupunkilaisia eikä heillä ollut omaa viiniviljelmää, niin voisi sanoa, että ”talon viiniä” tarjoiltiin. Moni tilaa paikalliselta viljelijältä viiniä, ei paria litraa vaan pulloittain suuria määriä omaan kellariinsa, jotta viiniä on tarjolla aterioilla. Näin omasta varastosta noudetaan kulutusviini, niin kuin se olisi ”talon viini”.

Basilica di Santa Maria Maggiore eli Marian kirkko

Maallisen menon vastakohtana on varsinainen Neitsyt Marian juhla. Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen apokryfi kertoo, kuinka ylienkeli Gabriel ilmestyi Marialle tuoden viestin lähestyvästä kuolemasta. Kuolinpäivänä Kristus ilmestyi ja vei Neitsyt Marian sielun taivaaseen.

Roomassa on neljä pääbasilikaa eli neljän tärkeimmän pyhimyksen hautakirkkoa. Näihin on todellakin haudattu sen pyhimyksen maalliset jäännökset, jonka nimeä basilika kantaa. Kuuluisin näistä on Pyhän Pietarin kirkko, sitten Johannes Kastajan kirkko sekä Paavalin kirkko kaupungin muurien ulkopuolella. Koska Neitsyt Marian maallisia jäännöksiä ei ole, on hänelle rakennettu hautamuistokirkko Basilica di Santa Maria Maggiore.

Marian kirkko on yksi Rooman päänähtävyyksistä. Se sijaitsee yhdellä antiikin Rooman seitsemästä kukkulasta, nimeltään Esquilinum. Kirkon perustamisen vuosi on 433, jolloin paavi Sikstus III määräsi sen rakennettavaksi. Kun basilika valmistui nykymuotoonsa, se oli loistava esimerkki bysanttilaisesta kirkkoarkkitehtuurista ja samalla ainoa bysanttilainen kirkko Roomassa. Basilikassa on kaksi pääovea, sillä sen takaovi on yhtä näyttävä kuin etuovikin. Suuren kirkon bysanttilaisten mosaiikkien lehtikulta loistaa alttarikupolissa korostaen Neitsyt Marian ja Kristuksen yhteisikonia.

Suuren ikonin alla on pieni ikoni, jossa Neitsyt Maria kuvataan kuolinvuoteellaan. Jeesus on hänen vieressään käsivarsillaan kapaloitu lapsi, joka kuvaa Neitsyt Marian sielua ja jonka Kristus otti mukaansa taivaaseen.

Suomessa Neitsyt Marian taivaaseen astumisen päivä on Marjatan päivä, mutta sen vietto ei vaikuta arkielämään. Eino Leino on kuitenkin käyttänyt juuri Marjatta-nimeä Helkavirsien runossaan ”Marjatan Poika” ja kertoo näin:

”… Ja hän otti orjan muodon

tuo pyhä Jumalan Poika,

itse painui paatoseksi,

ilman lintuna liversi,

meni pois meren kalana,

vaahtopallona palasi,

puutui puuksi, maatui maaksi,

kasvoi kukkana kedolla,

toukkana kukan kuvussa,

perhosena päivän alla.

Paistoi marjana mäellä.

Koppoi marjan kourahansa

Marjatta, korea impi,

synnytti Pojan pätöisen”


Aiheet: , , , ,

Yksi kommentti

Kirjoita kommentti