Umami muualla Facebook

Julkaistu 29. 8. 2009 Teksti Kati Tuomola Yksi kommentti Kulttuuri

Kaksi taiteilijaa helvetin kuvaajina

Runoilija ja italian kielen isä Dante Alighieri (1265 – 1321) teoksessaan Commedia, näytelmä, kuvaa Helvetin, Kiirastulen ja Paratiisin niin taidokkaasti, että jälkipolvet alkoivat kutsua hänen teostaan jumalaiseksi näytelmäksi, La Divina Commedia.

Ihmiset alkoivat pitää Danten teosta totuutena, ja se sai aseman eräänlaisena Raamatun selvennyksenä kyseisestä aiheesta.

Eino Leino suomensi Dante runoteoksen, jonka kolmannen laulun alussa on kuuluisa Helvetin portin kirjoitus:

Ma johdan kaupunkihin kärsimyksen,

ma johdan tuskaan iankaikkiseen,

ma johdan kadotetun kansan joukkoon.

Oikeutta tahtoi ylväs Tekijäni:

loi minut jumalainen Kaikkivalta

ja suurin Viisaus ja ensi Rakkaus.

Mua ennen luotua ei ollut mitään,

iäistä  vain, myös itse kestän iki:

ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.

Danten kirjallinen luomus alkoi elää myös maalaustaiteessa. Parhain esimerkki lienee Firenzen tuomiokirkossa oleva Domenico di Michelinon maalaus ”Dante esittelee Jumalaisen näytelmän”. Se on teos, joka kuvaa Jumalaisen näytelmän koko rakenteen. Tässä keskityn kuitenkin kahden, eri aikakautena eläneen taiteilijan näkemyksiin Helvetistä. Kummankin teoksessa on jälkiä Danten Helvetistä.

Domenico di Michelino "La Divina Commedia" Firenzen tuomiokirkko.

Domenico di Michelino "La Divina Commedia" Firenzen tuomiokirkko.

Taddeo di Bartolo (1362/63 – 1422) oli Sienan koulukunnan kasvatti. Hän maalasi Paratiisi ja Helvetti -taulut Pisan katedraaliin, mutta keskittyi sen jälkeen helvetti-aiheessaan muutamiin yksityiskohtiin (1396). Nämä taulut ovat San Gimignanon tuomiokirkossa.

Taddeo di Bartolo Tuomio

Taddeo di Bartolo Tuomio

Luka Signorelli Helvetti

Luka Signorelli Helvetti

Sarjasta Seitsemän kuoleman syntiä

Laiskuus: Tässä kuvaelmassa Helvetin paholaiset ovat saapuneet laiskureitten luo. Uhrit katsovat hämmentyneinä, mutta täysin passiivisina, kun pirut tulevat noutamaan jokaisen yksitellen joko raahaten tai kantaen kuin säkillistä perunoita tai pölkkyä kainalossaan Helvetin lieskoihin.

Saituus: Helvetin julmuus puhuttelee. Elämänsä saiturina itsensä lihottanut on saanut kaulaansa hirttosilmukan, jota kaksi pirua kiristää. Toinen lisäksi heiluttaa pulleaa rahapussia uhrinsa edessä. Etualalla Helvetin lieskat nuolevat jo uhria, jonka kädet on sidottu selän taakse. Pirun petolinnun varpaat pitävät uhrin paikoillaan painamalla rintakehää samalla, kun se ulostaa kultakolikoita uhrin suuhun. Eräs uhri on luurangon laiha, hirttosilmukka kaulassaan ja painava, täysi viljasäkki selän taakse asetetuissa käsissään. Samanaikaisesti kaksi pirua syöttää kukkurakauhallisin ruokaa saiturille.  Neljäs uhri saa rangaistuksensa sydämettömyydestä. Uhri on sidottu paaluun ja samalla, kun lieskat nuolevat uhrin jalkoja, piru painaa tikarin tämän sydämeen.

Taddeo di Bartolo Helvetti Seitsemän kuolemansyntiä: ahneus

Taddeo di Bartolo Helvetti Seitsemän kuolemansyntiä: ahneus

Ahneus: Keskellä on pyöreä pöytä. Pöydällä on puhdas valkoinen liina ja sen keskellä on ateriaksi tarkoitettu lintu ja viinikarahvi. Jokaiselle syöjälle on asetettu sämpylät ja viinilasit. Etummaisin aterioitsija on juuri saanut käärmeen pureman yrittäessään tarttua ruokaan. Toisella on kädet sidottu selän taakse ja samalla tavoin käärme on suun edessä. Eräs piru painaa kolmannen uhrin olkapäästä, kun toinen piru on valmiina iskemään kapulalla päähän, jos tämä yrittää syödä. Yksi piruista istuu kahden uhrin hartioilla, petolinnun varpaat harallaan ja painaa näitä ahneita naisia syömään, jotta jälleen käärme voi purra. Viimeisen syöjän ilme kuvastaa iloista odotusta saada nauttia antimista. Mutta Helvetin lieskat lipovat jo hänen jalkojaan, piru pidättelee toisella kädellään uhriaan ja toisella se on valmiina lyömään tätä.

Taddeus di Bartolo Seitsemän kuoleman syntiä: aviorikos

Taddeus di Bartolo Seitsemän kuoleman syntiä: aviorikos

Aviorikos: Piru hekumoi. Se on kaapannut syliinsä naisen ja puristaa tämän rintaa omistajan ilmein. Kuvan keskiössä on pari, joiden kummankin kädet on sidottu selän taakse. Yksi piru ruoskii vitsalla ja lyö toisessa kädessä olevalla kapulalla. Toinen piru tökkii haavoja miehen sääreen. Etualalla on mies selällään, kädet sidottuina selän alle. Miehen peräaukosta on työnnetty seiväs, joka tulee suusta ulos. Nainen istuu miehen pääpuolella, kädet sidottuina selän taakse ja hänet on asetettu siihen niin, että seiväs tulee miehen suusta naisen suuhun. Pari pirua ilkkuu vieressä ja rautaisella jakoavaimen tapaisella toinen on juuri sitonut miehen nilkan kiinni peräaukosta sisään menevään seipääseen.

Luca Signorelli

Tarkkaa tietoa Luca Signorellin syntymästä ei ole, mutta hänen oletetaan syntyneen vuoden 1450 tienoilla. Vuonna 1470 on ensimmäiset tiedot nuoresta taiteilijasta, joka silloin oli noin 20 -vuotias.  Hänen ensimmäinen merkkiteoksensa, joka on päivätty, on vuodelta 1474.

Luca Signorelli

Luca Signorelli

Signorellin ehkä  kuuluisimmat luomukset on nähtävissä Orvieton tuomiokirkossa. Dante luoma maailmankatsomus heijastuu myös näissä töissä, jotka muodostavat kokonaisuuden Viimeisestä Tuomiosta. Sen osat ovat Antikristuksen historia, Maailmanloppu, Lihan ylösnousemus, Kadotetut, Autuaat, Paratiisi ja Helvetti. Lisäksi hän maalasi kohtauksia Divina Commediasta mukaan lukien Danten itsensä.  Maalaukset lienevät vuodelta 1499.

Luca Signorellin maalauksia Orvieton katedraalissa.

Luca Signorellin maalauksia Orvieton katedraalissa.

Helvetti -maalaus on valtava, koko seinän peittämä tarina. Viimeisellä tuomiolla Onnelliset pääsevät Paratiisiin, mutta Kadotetut heitetään Helvettiin. Arkkienkelit valvovat tuomion toteutusta, ja pirut paimentavat Ikuiseen Kadotukseen tuomitut Helvetin syövereihin. Taulu on asettelultaan erittäin taidokas. Yläosa on ilmava, jota hallitsevat kolme arkkienkeliä, kolme siivekästä pirua, yhdellä uhri selässään, ja kaksi tuomittua vielä ilmassa putoamassa Helvettiin. Asetelmasta näkyy, että jokaisella syntisellä on oma pirunsa, joka huolehtii joutumisen Kadotukseen. Kuvan alaosa on täynnä vellovana massana puristuksessa olevia syntisiä ja heidän pirujaan.

Valtava ihmismassa on puristuksessa ja joka kykenee, yrittää vielä välttää joutumistaan Helvettiin. Täytäntöönpano vaatii piruilta voimaa ja nokkeluutta. Joku kuljettaa uhriaan selässään, monet ahdistelevat kauhistuttavalla tavalla pakenevia uhreja. Jotkut sidotaan. Eräs uhri kuristetaan polkemalla jalalla päähän ja kiristämällä samanaikaisesti narua kaulassa. Itku ja huuto ovat korvia huumaavia, ja joku tuomittu yrittää sulkea korvansa ollakseen kuulematta sitä. Valtavan sekamelskan keskellä eräs piru rutistaa lujasti sylissään uhriparkaa, moni on hautautunut vellovan massan alle. Erästä niskuroivaa syntistä piru puree korvasta taltuttaakseen tämän.

Luka Signorelli Helvetti.

Luka Signorelli Helvetti.

Kuva sisältää valtavasti yksityiskohtia, joita ovat mm. jokaisen tuomitun epätoivoinen ja kauhistunut ilme sekä jokaisen pirun julma, iljettävä ja voimaa uhkuva olemus.

Taddeo di Bartolon ja Luca Signorellin maalausten välinen ikäero on noin sata vuotta. Maalaustaide oli kehittynyt suurin askelin ja Signorellin aikakausi lähestyikin jo renessanssin kulta-aikaa. Taddeo di Bartolon ihmishahmot ovat kyllä ilmeikkäitä ja henkilöt erottuvat toisistaan ja kuvissa on liikettä ja tunnetta. Mutta esim. käsivarsien tai vartalon lihasten kuvaus on selvästi alkeellisempaa kuin Signorellin vastaavat kuvaukset, jotka ovat jo anatomisesti täydelliset. Pirujen maailmassa kumpikin kuvaa nämä sarvipäisiksi miehiksi ja toisilla on lisäksi siivet selässä. Molempien kuvaamat hahmot ovat väriltään tummia tai vihertäviä. Valtavan kirkkotaiteen pyhimysten, raamatun historian ja paavien kuvien joukossa nämä helvetin kuvat ovat poikkeuksellisen sykähdyttäviä.


Aiheet: , , , , , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. kiihottavaa

    kiihottavaa

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    G.

    17. 9. 2009 18.53

Kirjoita kommentti