Umami muualla Facebook

Julkaistu 9. 3. 2018 Teksti Kati Tuomola, kuvat Mervi Melasniemi 2 kommenttia Kulttuuri

Salaperäinen Toscana

Arkiston aarre vuodelta 2013: Italiassa on 54 maakuntaa, mutta Toscana on ollut ja lienee vieläkin se, jota eniten kadehditaan.” I maledetti toscani” kirotut toscanalaiset – on tokaisu, joka yhä elää muiden italialaisten parissa. Syitä on varmasti monia ja usein ne liittyvätkin siihen perushyvään, mikä on suotu Toscanan osaksi. Se perushyvä on juuri maakunnan maantieteellinen asema, mistä johtunevat merkittävät kulttuuri- ja taidekehityksen saavutukset.

Toscanan ihanteellinen ilmasto

Toscanan maisemaan kuuluvat kaikki erilaiset luonnon muodostelmat: vuoret, kukkulat, laaksot, joet, järvet, meri ja saaret. Missään muualla Italiassa yhdenkään maakunnan luonnon vaihtelevuus ei kata tätä kaikkea. Lisäksi maakunnan keski-italialainen asema vaikuttaa ilmaston lempeyteen. Pohjoisessa talvella on kylmää, kosteaa, sumuista, sateista ja lunta. Etelä-Italiassa taas kesät ovat liiankin kuumat ja maa on palanut karrelle. Toscanassa sen sijaan talvi on lempeä, ei juuri koskaan miinus-merkkinen ja kesälläkin maisema pysyy vihreänä ja kukoistavana auringon hehkusta huolimatta. Ilmeisesti lempeän ilmaston vuoksi Italian vanhimpiin kuuluva kansa, etruskit, asettui asumaan tänne jo VIII vuosisadalla eaa.

Etruriasta Toscanaksi

Toscanan kulttuuriperintö koko Italialle sekä läntiselle maailmalle on ainutlaatuinen ja rikas monipuolisuudessaan vuosituhansien saatossa. Ensisijaisesti juuri Toscanan alueelle tuli muinainen salaperäinen kansa etruskit. Varhainen etruskien asutus asettui siis tänne jo VIII vuosisadalla eaa.   Maakunnan nimi Toscana onkin perua jo etruskien ajalta. Asukkaiden mukaan aluetta kutsuttiin Etruschi tai Tusci. Roomalaiset valloittivat aikanaan etruskien maan ja he säilyttivät asukkaiden antaman oman nimen, vaikka se sitten muovautuikin hieman roomalaisen suussa. Keisari Augustuksen aikana alue oli Italian VII Maakunta ja silloin nimeksi vakiintui Etruria. Kolmannella vuosisadalla alettiin käyttää nimenä Tuscia. Tästä kehittyi nykyinen muoto Toscana, joka tuli viralliseksi nimeksi 900-luvulta lähtien.

Toscanan alueellinen merkitys on säilynyt vuosisatojen ajan, vaikka aluetta onkin pilkottu poliittisesti. Nimi sai varsinaisen hallinnollisen sisällön vasta 1500-luvulla, kun Medicien Cosimo nuorempi nimitettiin Toscanan Suurherttuaksi v. 1569. Tosin suurherttuakunta ei koskaan ollut aivan koko Toscanan alue.

Vaihtelevaa maisemaa

Maisemaa hallitsevat kukkulat, jotka peittävät n. 2/3 maakunnan alueesta. Vuoret ovat pääasiassa matalaa vuoristoa. Tasankoa on lähinnä meren ranta-alueella ja se on vain 1/10 pinta-alasta.  Vuoristo on nimeltään Apuane Alpit (Alpi Apuane), jotka reunustavat rannikon kaupunkeja Massaa ja Carraraa. Apuane Alpit ovat nimenomaan marmorivuoret. Pisan lähellä on Pisan vuori Monte Pisano. Elban saari on suurin maakunnan saarista ja ehkäpä myös kuuluisin, mutta saaristoon kuuluu useita pieniä saaria, joista vähintään yhtä kuuluisa on Monte Cristo.  Osa meren ranta-aluetta on hiekkarantaa. Tärkein lomanviettoranta on Versilian rannikko, Costa Versilia, joka on n.  24 km pitkä, Viareggion ja Marina di Massan välinen rantakaista.  Täällä länsirannikolla laskee sitten Firenzen kaupungin halki virtaava Arno-joki Tyrrhenanmereen.

Oliivit, viinit ja sypressit

Pinta-alasta huomattava osa on viljeltyä. Tärkeimpiä viljelyskasveja ovat oliivipuut ja viiniköynnökset. Oliivilehdot tunnistetaan jo kaukaa. Kukkuloiden rinteet ovat riviin istutettujen hopealehtisten puiden peitossa. Täällä saadaan merkittävä osa Italian valtavasta oliiviöljytuotannosta. Italia on nimittäin maailman 2. suurin oliiviöljyn tuottaja Espanjan jälkeen.

Toscana on kuuluisa viinistään. Kukkuloiden rinteitä peittävät oliivipuiden ohella myös viiniköynnökset.  Koska Toscanan ilmasto on suorastaan ihanteellinen, sanotaan, että juuri täällä tuotettu punaviini on viinien perusviini. Viini kehittyy hyväksi, kun se saa sopivasti aurinkoa – ei liikaa eikä liian vähän.  Italialaiset sanovatkin, että Etelä-Italian viinit ovat pöytäviiniksi usein liian voimakkaita (yli 13 %), koska paahtava aurinko tuottaa runsaasti sokeria. Vastaavasti pohjoisen viinit jäävät usein liian ”laihoiksi” vähäisen auringon vuoksi. Toscanan punaviinin rubiinin puna on juuri peruspunaviinin värinen, ei liian tumma eikä liian vaalea. Kun rypäle saa oikean annoksen aurinkoa, on alkoholiprosentti juuri sopiva 12 %.  Viiniin ei tarvitse lisätä mitään eikä ottaa siitä mitään pois!

Kolmas kasvi, joka osuu silmään, on sypressi. Synkät, korkeat ja kapeat puut on istutettu neliön muotoon kukkuloiden rinteille tai laaksoihin. Usein matkailija kysyy ”miksi noin?” Toscanassa italialaisten hautausmaat näkyvät kulkijoille ehkä selvimmin, kuin missään muualla maassa. Aina, kun sypressien reunustama alue näkyy maisemassa, se kätkee sisälleen hautausmaan. Ja kuitenkin sypressi kuuluu perinteisesti juuri Toscanaan.

Ikivanha kulttuurin kehto

Toscanaa jo varhain asuttanut kansa, etruskit, ehtivät kehittää kulttuuriaan jo paljon ennen roomalaisia. Etruskit loivat ensimmäisen poliittisen järjestelmän, ensimmäisen siviilioikeuden ja ensimmäisen taloudellisesti systemaattisen toscanalaisen alueen hyväksikäytön: elinkeinoja olivat mm. maanviljely, kalastus ja kauppa. Varsinkin kreikkalaisten kanssa kaupankäynti oli vilkasta, mistä kertovat mm. haudoista löydetyt runsaat kreikkalaiset vaasit ja astiat. Kreikkalaiset kutsuivat aluetta Tyrrhenaksi, josta peräisin on nykyinen nimi Tyrrhenan meri. Etruskit siirsivät esihistoriallisen haja-asutuksen kaupunkeihin, jotka monessa tapauksessa jatkavat olemassaoloaan vielä nykypäivänäkin. He tunnustivat voimakkaasti kuuluvansa yhteen ja omaavansa yhteisen uskonnon.  Etruskien vanhimman historiallisen kehityksen aikana vakiintui meri- ja maahegemonia ympärillä olevien kansojen ylitse joko valloituksen tai hallinnoinnin avulla (VII-VI vuosisata eaa.)

Neljännellä ja kolmannella vuosisadalla eaa. roomalaiset ylettivät valtakuntansa Etruriaan (puunilaissodat). Roomalaiset valloittivat koko alueen ensimmäisen puunilaissodan alussa. Etruskeille jäi jonkinlainen kaupunkien itsemääräämisoikeus siihen asti, kunnes kaikki italit saivat Rooman kansalaisoikeudet v. 91 eaa.  Hallinnon viisaus toi roomalaisille arvokkaan hedelmän, kun Hannibal tunkeutui alueelle v. 217 eaa. Etruskit päättivätkin pysyä uskollisina roomalaisille karthagolaista tunkeilijaa vastaan.

Perintönä etruskien kulttuurin rikkaus

Etruskien kieli oli kirjoitettua, vaikka vieläkään tiedemiehet eivät ole kyenneen kokonaan selvittämään kielen salaisuutta. Ilmeisesti vaikeus johtuu mm. siitä, että etruskien kieli ei ollut kreikkalainen kieli eikä se kuulunut italisiin kieliin, joista kuuluisin on latina. Kirjoituksia ei myöskään ole säilynyt riittävästi kielen selvittämiseksi. Tiedetään, että monet kirjoitukset käsittelevät oikeus- ja lakiasioita. Etruskien laskentatapa rakentui kuusi-järjestelmään (vrt. 10-järjestelmä). Etruskit harrastivat musiikkia sekä tanssia, ja kuuluisa soitin oli kaksoishuilu. Paini ja nyrkkeily olivat suosittuja urheilumuotoja. Sekä maalaustaide että kuvanveisto olivat loistavaa. Plastisen kaunis terrakotta -reliefi kahdesta siivekkäästä hevosesta (n. 300 eaa.) elää vielä nykypäivänäkin esim. ”Valitut Palat” kustantajan logossa Pegasus. Avioliitto oli kunniassa, mutta kahden miehen välinen rakkaussuhde oli tuomittu. Naisen asema oli tasa-arvoinen, mikä näkyy mm. hautasarkofageissa: niissä kuvataan puolisot rinnakkain. Nykyaika omi myös tuhkauurnat ja hautamausoleumit etruskiperintönä. Hautaaminen oli vainajan saattamista seuraavaan ”elämään” ja siksi kauneimmat haudat ovatkin kuin koteja: niissä on eteinen ja palvelijan huone sekä pariskunnan makuusali. Hautajaisjuhliin kuuluivat myös soturitaistelut, mistä roomalaiset tiettävästi saivat idean gladiaattoriotteluihinsa.

Koska Valloittaja Rooma ei ollut yhtä kehittynyt, se viisaasti omaksui etruskien kulttuurista monia asioita. Jopa Rooman ensimmäiseksi kuninkaaksi valittiin etruski, kuningas Tarquinius. Tai roomalaiset omaksuivat ulkoisia muotoja kuten etruskien purppuraviitat. Myös koko legenda Rooman synnystä sai symbolikseen etruskien pronssisen taideteoksen ”Susiemon” V vuosisadalta eaa. Myöhemmät sukupolvet lisäsivät Romulus ja Remus -poikalapset suden huomaan.

Vielä nykyäänkin Toscanassa elää etruskien perillisiä. Jos roomalaiset olivat kuuluisia ”kotkannenästään” niin etruskien ruumiinrakenne oli siro ja silmät olivat mantelin muotoiset. Toscanassa saattaa hyvinkin erottaa etruskigeenejä ihmisten sirosta ruumiinrakenteesta ja mantelisilmistä.

Suuria etruskikeskuksia olivat Volterra, Fiesole, Arezzo, Cortona ja Vetulonia.

Merkittäviä ei-etruskikeskuksia olivat Siena ja Firenze.

Toscanalta Italian kirjakieli

Toscana on antanut Italialle kirjakielen. Runoilija Dante Alighieri (1265-1321) syntyi Firenzessä ja hänen kotitalonsa on edelleen nähtävissä keskellä Firenzeä lähellä tuomiokirkkoa.  Dante on etunimi ja Alighieri sukunimi. Käyttäessään omaa murrettaan Dante loi perustan italiankieliselle runoudelle ja samalla syntyi Italian kirjakieli. Teos, joka ei ainoastaan luonut kirjakieltä vaan vakiinnutti moneksi vuosisadaksi käsityksen maailmankaikkeudesta ja kristillisen opin on nimeltään ”Näytelmä”, Commedia, johon jälkipolvi liitti pysyväksi jääneen attribuutin ”Divina” (jumalainen).

Danten filosofiaa hallitse numero kolme. Kaikki on nähtävissä kolmiyhteyden kautta. Niin myös Divina Commediassa osia on kolme: Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi. Jokaisessa osassa on 33 laulua ja runomuotokin on tertsiini (kolmimitta). Runoilija kulkee kaikkien näiden kolmen tason kautta. Hänen oppaanaan on aluksi runoilija Vergilius.

Danten Helvetti vaikuttaa tulisen intohimoiselta, suorastaan leimuavalta, kun hän kuvaa ihmistuskat, rikokset ja onnettomuudet. Kiirastulessa Dante saapuu valoisille maisemille, avaran vuoren rinteille. Kiirastulen loppupuolella Dante saa uuden johdattajan Beatricen, Beatrice Portinarin, johon Dante rakastui jo 9-vuotiaana. Lopulta Dante saapuu Paratiisiin, mikä osa sisältää runsaasti filosofista pohdintaa.

Firenze oli poliittisen vehkeilyn kenttä. Dante onnettomaksi kohtalokseen oli valinnut ”väärän” puolueen.  Hänen oli lähdettävä maanpakoon. Aluksi hän oleskeli Padovassa, sitten Bolognassa ja lopulta Ravennassa, missä hän kuoli ja mihin hänet on haudattu. Danten muistomerkkihauta ilman vainajaa on Firenzessä Santa Croce kirkossa.

Danten lisäksi italiankieli vahvistui myös hänen aikalaistensa runoilijoiden Petrarcan ja Boccaccion teosten ansiosta. Francesco Petrarca (1304-74) loi runoudelle sonetit, jotka oli omistettu rakastetulle nimeltään Laura. Giovanni Boccaccio (1313-75) antoi pohjan nykyaikaiselle novelliperinteelle teoksellaan Decamerone. Sen tarinaa ”Metsästyshaukka (Falcone)” pidetään rakenteensa vuoksi täydellisen novellin esikuvana. Puhutaankin ”haukka-teoriasta”.

Entistä malaria-aluetta

Maanpäällistä paratiisia ei kuitenkaan ole. Toscanan onnea tahrasi kiusallinen ja vaarallinen vitsaus, nimittäin malaria, joka haittasi toscanalaisten elämää aina nykyaikaan asti. Toscanan alueella malariasuot olivat Maremman alueella. Benito Mussolini halusi tehdä Italiasta mahtimaan ja suurisuuntaisten rakennushankkeiden ohessa hän myös kuivatutti nk. pontiset suot, näiden joukossa Maremman suoalueet. Toimenpiteet auttoivat eikä Italiassa enää ole malariaa. Muita merkittäviä hankkeita olivat autostradat. Kuuluisin niistä on Autostrada del Sole (Aurinkotie), joka pohjois-etelä suunnassaan halkoo myös Toscanan maiseman, sillä Bologna-Firenze -välinen strada on siitä osa.


Aiheet: , , , , , , ,

2 kommenttia

  1. Ihana Toscana.

    Ihana Toscana.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Aila Kara

    9. 3. 2018 21.46

Kirjoita kommentti