Siena – näyttävän perinnejuhlan tyyssija 1/2
Tämän kaupungin juuret ovat kaukana menneisyydessä. Ketkä perustivat kaupungin, on monien väittelyiden aihe, mutta varmaa on, että etruskit ovat asuneet alueella ja kutsuneet aluetta nimellä ”Saina”.
Kaupunki on syntynyt luultavasti eri antiikin aikaisten kylien tai linnakkeiden yhteenliittymänä. Tähän viittaa myös nimen ikivanha monikossa esiintyvä muoto ”Senae”. On myös yksiselitteistä, että yli kaksituhatta vuotta kaupunki on jaettu alueellisesti seitsemääntoista osaan. Ja on myös totta, että vuosisatojen aikana tämä numero on paljonkin vaihdellut. Ruttoepidemiat, aluelaajennukset, sodat, hyvien hallituskausien tuoma varallisuus, asukasmäärien lisääntyminen ja taas supistuminen ovat kaikki vaikuttaneet kaupunginosien määrään, jotka suurimmillaan ovat olleet 36, 42, 60 ja jopa 80. Lukumäärän huipentuman jälkeen alkoi alamäki. Itsenäisen ja yhtenäisen valtion pääkaupunki, pitkän ja tuskallisen sodan jälkeen, siirtyi Medicien hallintaan, kuitenkin säilyen entisellään sekä kaupunkirakenteeltaan että hallintatavaltaan.
Sienan merkitys läpi historiansa ja vuosisatojen ei ole maan kuulu arkkitehtuuri vaan sen Pyhä Katariina, josta tuli koko Italian suojeluspyhimys (katso http://umami.fi/vapaa-aika/kati/sienan-pyha-katariina/), ja ainutlaatuinen tapakulttuurin perinne. Tämän päivän ihmiselle kaupungin loistavat perinnejuhlat tuntuvat olevan renessanssin ajalta, sillä koko komeus on hioutunut vuosisatojen ajan keskiajasta renessanssiin ja 1700-luvulle. Perinnejuhlien kaksi olennaista osaa ovat kaupunginosien näyttävät kilpailut ja sen huipentumana ratsastuskilpailu. Tapahtuma on saanut nimekseen Il Palio ratsastuskilpailun palkinnon mukaan, joka tarkoittaa kangaspalaa. Se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kangaspala, vaan arvokas ja kauniisti koristeltu lippu.
Monet haluavat antaa perinnejuhlille kuitenkin hyvin vanhan historian. Edelleenkin pohditaan, mistä kaupunginosaperinne sekä ratsastus/laukkakilpailut saivat alkunsa. Toisille ratsastuskilpailun alku on peräisin etruskeilta n. 500 eaa. Murlosta, Sienan läheltä. Teoriaa tukee sieltä löydetty eräs etruskien reliefi, jossa ohjastajat ratsastavat laukkaavien hevosten selässä ilman satulaa ja jossa heillä on päässään sarvenmuotoinen kypärä ja kädessään piiska.
Murlo, etruskireliefi, 500 eaa.
Nykyisen kansallisen juhlan juuret on haluttu sitoa yhteen kaupunkivaltion suojeluspyhimyksen juhlaan, sekä juhlapäivää ennen että sen jälkeen. Ensimmäiset asiakirjat juontavat Pyhän Bonifaciuksen juhlasta jo 1100 -luvulta. Tällaiseen juhlaan keskitettiin paljon. Se sisälsi mm. ikivanhat tavat, joita olivat alistettujen kansojen tai liittolaisten tai ystävien ”kohtaamiset”. Vahakynttilän uhraaminen merkitsi todistusta siitä, että uudistettiin sopimus alistumisesta ”suurenmoiselle ja voimakkaalle Kunnalle”. Ele juontanee etruskeilta, jotka antoivat lahjaksi mehiläisvahaa. Lahjaa edelsi majesteetillinen kulkue, johon kaikkien Tasavallan ”maiden” ja ”kaupungin osien ” tuli osallistua. Palatsissa oli juhlava lähetystöjen vastaanotto. Ja sitten hevosten laukkakilpailu, Il Palio, pitkin kaupungin pääkatua aina Tuomiokirkolle asti.
Sienan vanhan ajan alistetut, mutta itsenäiset kaupunginosat osoittavat poikkeuksellisen tehokkaasti kaupungin alkuperäisyyden ja järjestyksen. Ne ovat osia suuremmasta kokonaisuudesta, mutta edelleenkin selvästi omia osiaan. Mutta ennen kuin osat muodostuivat suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ne jollain tavoin, hallinnollisten ja jopa sotilaallisten rajoitustensa puitteissa, saavuttivat uuden tason. Jo aiemmin ne olivat siirrättäneet tiettyjä valtaoikeuksiaan ja lakkauttaneet joitakin vapauksiaan sulautuakseen kolmeksi pienehköksi kaupungiksi, joita sittemmin kutsuttiin nimeltä ”Terzi” (”Kolmasosat”). Näiden kolmen muinaiset nimet olivat Camomilla, Castelsenio ja Castelmontorio ja niistä syntyi ”Senae”. Roomalaisaikana nimi sai muodon ”Saena” (huom! yksikkömuoto) ilmaisemaan lopullista osien yhteen hitsautumista.
Mutta hypätkäämme nyt vuosisatoja eteenpäin, tämän päivän Sienaan.
Perinnejuhlassa eri kaupunginosat yhä kisaavat keskenään sekä näyttävyydessä että taidoissa ja tietenkin itse laukkakisassa. Mutta siitä tuonnempana.
Vanhat keskiaikaiset kaupunginosat, joista tässä kerrotaan, ovat italiankielellä le contrade (mon.). Näitä on siis 17 ja nämä kuuluvat osina Terziin, Kolmasosiin. Jokainen kaupunginosa on nimetty jonkun todellisen tai fantasiaeläimen mukaan tahi luonnosta saadun kohteen mukaan. Jokaisella osalla on myös oma kirkko kisaan osallistumisen juhlistamista varten sekä oma museo, jossa säilytetään arvoesineet sekä muu näytökseen kuuluva varustus ja tietenkin, jo kaikki voitetut palkinnot, paliot.
Sienan kaupungin kartta, joka on jaettu 17 kaupunginosaan eli contradaan.
Jokaisella contradalla on oma lippu, jossa on kaupunginosan nimeä kuvaava vaakuna. Lippu on värikäs, yleensä kolmesta väristä ja nämä samat värit ovat myös perinnepuvuissa aina sukkia myöden. Esityksessä kaupunginosan edustajat ovat pukeutuneet oman condradan väreihin. Renessanssiaikaiset asut hattuineen ja sukkineen ovat komeaa katseltavaa. Esitykseen kuuluvat myös ajanhengen mukaiset aseet sekä edellä mainitut moniväriset liput. Asut kertovat henkilön roolin / tehtävän tässä näytelmässä. Mutta vain 10 valittua contradaa vuorollaan taistelevat näytöksen voitosta.
TERZO DI CITTÀ: Aquila, Chiacciola, Onda, Pantera, Selva ja Tartuca
TERZO DI S. MARTINO: Civetta, Leocorno, Nicchio, Torre ja Valdimontone
TERZO DI CAMOLLIA: Bruco, Drago, Ciraffa, Istrice, Lupa ja Oca
La Contrada, sen värit, liittolaiset ja vastustajat
Aquila (Kotka) - Värit: Kullankeltainen sinisillä ja mustilla arabeski-kuvioilla. Liittolaiset Civetta ja Drago. Vastustaja Pantera.
Chiocciola (Kotiloetana) – Värit: Puna-keltainen ja syvänsininen. Liittolaiset: Bruco, Selva, Istrice ja Pantera. Vastustaja: Tartuca.
Onda (Laine) - Värit: Valkoinen ja taivaansininen. Liittolaiset: Valdimontone, Nicchio ja Tartuca. Vastustaja: Torre.
Pantera (Pantteri) – Värit: Puna-sini-valkoinen valkoisin reunuksin. Liittolaiset: Chiocciola, Civetta, Giraffa ja Leocorno. Vastustaja: Aquila.
Selva (Metsä) – Värit: Vihreä, oranssi ja valkoinen. Liittolaiset: Chiocciola ja Tartuca. Ei kanssakäymistä Dragon kanssa.
Tartuca (Kilpikonna) – Värit: Keltainen ja sininen. Liittolaiset: Onda, Nicchio, Selva ja Leocorno. Vastusaja: Chiocciola.
Civetta (Pöllö) – Värit: Punainenen ja musta. Liittolaiset: Aquila, Istrice, Giraffa ja Pantera. Vastustaja: Leocorno.
Leocorno (Yksisarvinen) – Värit: Valkoinen ja oranssi, siniset reunukset. Liittolaiset: Bruco, Pantera ja Tartuca. Vastustaja: Civetta.
Nicchio (Näkinkenkä) – Värit: Sininen, valkoista, punaista ja keltaista. Liittolaiset: Onda, Bruco ja Tartuca. Vastustaja: Valdimontone.
Ei kanssakäymistä Ocan kanssa.
Torre (Torni) – Värit: Karmosiininpunainen valkoisin, sinisin ja kultaisin arabeski-kuvioin. Liittolainen: Bruco. Vastustajat: Oca ja Onda.
Valdimontone (Pässi) – Värit: Punainen, keltainen ja valkoinen. Liittolainen: Onda. Vastustaja: Niccio.
Bruco (Toukka) – Värit: Keltainen ja vihreä sinisin reunuksin. Liittolaiset: Chiocciola, Istrice, Leocorno, Nicchio Torre. Vastustaja: Giraffa.
Ei kanssakäymistä Ocan kanssa.
Drago (Lohikäärme) – Värit: Vihreä ja antiikkipunainen keltaisin reunuksin . Liittolainen: Aquila. Ei kanssakäymistä Selvan kanssa.
Giraffa (Kirahvi) – Värit: Valkoinen ja punainen. Liittolaiset: Civetta, Istrice ja Pantera. Vastustaja: Bruco.
Istrice (Piikkisika) – Värit: Valkoinen, punainen, sininen ja musta. Liittolaiset: Bruco, Chiocciola, Civetta ja Giraffa. Vastustaja: Lupa.
Lupa (Naarassusi) – Värit: Musta-valkoinen, ruskea-oranssi reunus. Ei liittolaisia. Vastustaja: Istrice.
Oca (Hanhi) – Värit: Vihreä, valkoisin ja keltaisin kuvioin ja punaisin reunuksin. Ei liittolaisia. Vastustaja Torre. Ei kanssakäymistä Brucon eikä Nicchion kanssa.
Toinen osa julkaistaan lauantaina 30.1.2010
