Umami muualla Facebook

Julkaistu 19. 11. 2019 Teksti Tiia Koskimies Ei kommentteja Kirjallisuus

Saku Tuominen elää syödäkseen

Kuuluisa ranskalainen Michelin kokki Georges Blanc on sanonut ” Elämä on aivan liian lyhyt huonon ruoan ja juoman nauttimiseen”. Tuominen tuntuu olevan samaa mieltä. Maksimoidakseen ruokaan liittyvän nautinnon ja ilon, hän on hionut – ja yhä hioo – omaa ruoanlaittotaitoaan aina vain paremmaksi.

Saku Tuominen on kirjannut yksiin kansiin sen mitä on tähän mennessä oppinut ruoanlaitosta. Kirjan nimikin ”Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta” viittaa siihen.

Kun ruokaa tekee intohimoisesti ei yhtä totuutta ole. Ruoanlaitto on silloin yhä parempien raaka-aineiden ja vaihtoehtojen etsimistä sekä erilaisten kypsennys- ja maustamistapojen väsymätöntä kokeilua.

Tuominen viettää osan ajastaan Italian kodissaan, jolloin on helppo arvata mikä hänen lempikeittiönsä on. Auringon lämmössä kasvaneet tomaatit, hedelmät ja vihannekset ovat tuoreudessaan ylivertaisia suomalaisista kaupoista ja marketeista löytyviin. HeVi-osastot ovat kymmenessä vuodessa huimasti parantuneet, mutta vielä on täydellisiin tomaatteihin matkaa. Tuominen, kuten minäkin, kasvatamme omat tomaattimme itse saadaksemme puraista kypsäksi asti tomaatintaimessa kehittynyttä  tomaattia.

Kirjassa on peräti 370 sivua. Jokaiselle sivulle mahtuu itse napattu tunnelmakuva ja sivun verran kertomusta Tuomisen tavasta suhtautua raaka-aineisiin tai tehdä joku tietty annos. Varsinaisia reseptejä kirjassa ei ole, ne pystyy lukemaan rivien välistä. Joitakin ohjeita on, mutta tarkkoja raaka-ainemääriä ei ole mainittu.

Kirjassa on filosofiaa, näkemyksiä hyvinvoinnista itse kokkaamisesta ruoanlaittomusiikkia ja viinejä myöten. Tuominen on tunnettu viinimies, joka on huomannut muuttuneensa suurpiirteisemmäksi niitä kohtaan. Punaviiniä voi pitää jääkaapissa avattuna pari päivää, toisaalta valkoviini ei saa olla liian kylmää ja sitä voi tarjota myös liharuokien kanssa.

Tuominen aloittaa kirjansa kertomalla noin 50 sivun verran siitä, mitä tämä kirja ei ole. Se ei siis ole perinteinen keitto/ reseptikirja eikä pyri kertomaan yhtä ainutta totuutta tai tapaa tehdä joku tietty ruokalaji. Hän ei voi kuitenkaan sille mitään, että vaikka kuinka väittäisi vastaan, tai selittäisi, hän elää omassa kuplassaan, jossa tietty varallisuus mahdollistaa minkä vaan tasoisen raaka-aineen hankinnan ja ruoanlaiton.

Hän kuitenkin tuo esille lukuisia kertoja kirjassa, että täydellistä ruokaa voi tehdä edullisista raaka-aineista myös nopeasti ja yksinkertaisin menetelmin. Lohdullista on myös se, että suomalainen makaroonilaatikko kuuluu repertuaariin ja suomalaisetkin ruokaperinteetkin kiinnostavat. Tuominen on siis Italia friikki. Hän on kirjoittanut myös pasta ja pizzakirjat. Tässä uusimmassa kirjassasaan hän myöntää, että muutkin suuret maailman keittiöt kiinnostavat.

Tämä kirja sopii pukinkonttiin kaikille ruoanlaittoa harrastaville oppaaksi ruoanlaiton saloihin, ja jo pitempään kokanneillekin inspiraation
lähteeksi.

ww.otava.fi


Aiheet: , , ,

Kirjoita kommentti