Taiteilija Inge Löökin hurmaava maailma
Olen ehdoton Inge Löökin “anarkististen mummokorttien” fani. Vuosikaudet olen näitä kortteja kerännyt ja ihmetellyt piirtäjän uskomatonta taitoa taikoa piirroksiin elämän ja erityisesti elämisen ioa.
Inge Löökin mummoilla näyttäisi olevan aina hauskaa keskenään. Tässä maailmassa ei murheita jäädä märehtimään, vaan elämän pikku iloista osataan pitää kiinni.

Mummot ovat panneet vanha grammarin soimaan. Matto on kääritty rullalle ja kepit ja sukat on heitetty nurkkaan. Miljöö on täydellisen mummomainen kaktuksineen. On myös hauskaa bongata kaikista korteista käsilaukku. Niillä on oma tärkeä roolinsa mummojen maailmassa, kuten olette huomanneet. Nainenhan ei lähde mihinkään ilman käsilaukkua, sen pitää olla lyhyen näköyhteyden päässä ja mukana sielläkin, missä sitä ei varmasti tarvita.

Mummojen maailmassa hattaran syöti on hauskaa, puuhun voi kiivetä juomaan punaviiniä, puutarhaa hoidetaan ja muutenkin pärjätään. Muuttokuorman sitominenkin onnistuu mummoilta hyvin.

Pidän myös tämän kortin filosofiasta. Mummot ovat halunneet juoda hyvät leivoskahvit. Pöytä on kuitenkin kukkuroillaan kirjoja ja muuta tavaraa. Ei jaksa siivota, olkoot, juodaan kahvit siis pöydän alla… ja taas heittäytymisen uskallus ja riemu saa naurattamaan.

Anoppini kanssa kilpailemme siitä, kumpi löytää uusia mummo-kortteja. Hän on voitolla. Toi kaupungilta juuri tulleessaan kaksi uutta hurmaavaa korttia, joista toisessa mummot uhkarohkeasti tasapainoilevat olympiaterminaalin vieressä olevalla kivisellä rantakaiteella. Toisessa kortissa mummot kiitävät matkaluistimet jalassa pitkin teräsjäätä, aurinkovarjo purjeenaan. Niitä on nyt myynnissä käykääpä katsomassa.
Puutarha on mummoille rakas paikka. Mutta he eivät kuitenkaan epäröi tarttua mielluummin hetkeen kuin rikkaruohoon, jos sellainen vaihtoehto on tarjolla.
Ingen motto:
“Aika ei ole rahaa, eikä sen tuhlaaminen syntiä”.
Olisipa ihana olla joskus juuri tällainen mummo! Hyväksyisi itsensä juuri sellaisena kuin on, ei nipottaisi pienistä, jaksaisi nauraa kikatella joka päivä samalla tavalla kuin tyttönäkin, osaisi elää hetkessä, vähät välittäisi siitä, että tukka ei ole hyvin tai kurvit eivät enää ole kunnossa. Väittäisin, että myös miehet istuisivat mieluiten pitämään hauskaa näiden rehevien ja aitojen nauravien ja elämäniloisten mummojen kanssa. Kukapa ainaisia marmattajia jaksaakaan kuunnella.

Inge Löök
Hän valmistui puutarhuriksi ja taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta graafiseksi suunnittelijaksi. Inge Löök työskenteli kuusi vuotta puutarhurina, kunnes kuvitustyö vei vähitellen kokonaan. Löök on tehnyt yli 300 postikorttia. Lisäksi hän on kuvittanut nuorten- ja lastenkirjoja sekä aikakauslehtiä, etenkin puutarha-aiheisia. Hän harrastaa puutarhan hoitoa, nikkarointia ja luonnossa vaeltamista, ennen kaikkea lintujen tarkkailua.
Ingen kortteja on kaupan kirjakaupoissa ja postikonttoreissa.

Ihania kortteja.
Ihania kortteja.
Pirpana
22. 11. 2009 22.11
Minäkin fanitan anarkisten
Minäkin fanitan anarkisten mummojen maailmaa. Taiteilija on saanut kortteihin huolettoman hauskan tunnelman. Sain mökille toissa kesänä uuden hyyskän. Sinne seinälle tein n. metri X viiskytsenttiä kooltaan olevan taulun Inge Löökin kortista kopioiden. Kun hyyskässä istuu ja katsoo taulua ei voi muuta kuin hymyillä!
Matta
8. 6. 2011 20.06