Umami muualla Facebook

Julkaistu 15. 12. 2017 Teksti Liisa Wilska Yksi kommentti Kuvataide

Joulukortin mestarit 3/3: Martta Wendelin

Samalla tavoin, kuin Jenny Nyström hyväntahtoisine tonttu-ukkoineen liittyy ruotsalaiseen jouluun on suomalaisen joulun kuvittaja itsestäänselvästi Martta Wendelin. Voi sanoa, että Wendelinin kuvista on tullut suorastaan arkkityyppistä suomalaista kuvastoa.  Ne ovat mielen ihana pakopaikka epävarmaksi ja arvaamattomaksi käyneessä maailmassa.

Koko suomalaisen joulun kuva

Kaikille tutut Martta Wendelinin joulukuvat olivat alunperin joulukortteja, joululehtien kansikuvia ja Kotiliesi-lehden kuvitusta.  Hänen kuvissaan tähtisilmäiset ja punaposkiset lapset odottavat joulua, laulavat kuusen juurella, joulukirkkoon matkataan reellä, kaikki on kaunista ja hyvin. Tyyli on maalaiselämän idylliä ja suomalaista elämänmuotoa ihannoiva, kodikas ja lämmin. Koko suomalainen joulu kaikkine askareineen on mukana, kuusenhakuineen ja jouluaamun kirkkomatkoineen – niin myös joululeipomiset joulupipareineen, joulupuuro ja tietenkin kynttilät, tontut ja joulupukki lahjoineen.

Taidemaalari ja kuvittaja

Martta Maria Wendelin (1893–1986) syntyi sahanhoitaja Wilhelm Wendelinin ja hänen vaimonsa Ida Wendelinin perheeseen Kymin Karhulassa 1893. Runsaslapsisessa perheessä lapsuus oli onnellista aikaa perheen taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Wendelinin päästyä ylioppilaaksi 1910 perhe muutti Helsinkiin. Lapsesta saakka paljon piirtänyt Martta päätti hankkia taidemaalarin koulutuksen. Hän opiskeli Eero Järnefeltin oppilaana Helsingin yliopiston piirustussalilla vuosina 1910-16. Martta oli vakava ja ujo opiskelijatyttö ja hänen lapsena saamansa kuulovamma haittasi seurustelua muiden kanssa. Hän koki opiskeluaikanaan ilmeisesti rakkaussurun ja hänellä todettiin sairaus, jonka takia hän ei voinut koskaan saada omia lapsia.

pni_muistikirjat_36610_wendelinjoulukirja_650x650_081014

Martta Wendelin oli haaveillut vapaan taiteilijan urasta, mutta isän kuoltua kansalaissodan akoihin 1918 hänen oli kuitenkin ryhdyttävä ansaitsemaan. Kuvittajan ura lähti käyntiin Porvoossa WSOY:n kirjankustantamossa vuonna 1919. Piirtäminen oli Wendelinin vahva puoli ja siitä oli etua kuvittajan työssä. Wendelin kuvitti aluksi mm. Anni Swanin ja Mary Marckin nuortenkirjoja, viihderomaaneja sekä satukirjoja kuten Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjaa. 1930-luvulla syntyi kaikille tutuksi tullut kotikutoinen, maalaiselämän onnea ihannoiva kuvitustyyli, joka erityisesti Kotilieden kuvituksista välittyi 1940-luvun lopulle asti.

31766

Maalaustaiteessa Wendelin seurasi opiskeluvuosien jälkeenkin oman ajan virtauksia ja osallistui taidenäyttelyihin ahkerasti 1920-30-luvuilla. Wendelinin esimiehenä WSOY:llä 1921-23 ollut Akseli Gallen-Kallela vaikutti hänen uraansa paitsi kuvitustyön ohjauksessa myös maalaustaiteen saralla kannustaen Wendeliniä maalaamaan öljyväreillä vapaa-aikanaan. Modernismi ja marraskuulaisuus vaikuttivat Wendelinin taiteeseen, vaikkakin kuvittajan työn kautta vahva piirustuksellisuus ja akvarellivärien suosiminen korostui. Wendelin maalasi paitsi maisemia myös muotokuvia ja myöhemminkin 1950 -70-luvuilla hän oli suosittu muotokuvamaalari.

Onnelliset vuodet omassa taiteilijakodissa

Martta Wendelin asui Tuusulassa syksystä 1937 lähtien. Vuosikymmen vierähti Suopellon huvilassa Rantatien varrella ja 1946 valmistui Wendelinin itse suunnittelema keskieurooppalaistyylinen taiteilijakoti Kanervala. Sodan jälkeen oli suurtyö naimattomalta naiselta rakennuttaa oma taiteilijakoti. Martan perheen muodostivat nyt äiti Ida, Lapista adoptoitu saamelaistyttö Helena ja Flori-koira. Puutarhanhoito, perhe sekä lukuisat tuusulalaiset ystävät loivat Wendelinille onnellisen ja tyynen vanhuuden.

46506-1A-KT

41118-1A-KT

45676-1A-KT


Aiheet: , , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Paras piirtämä! :)

    Paras piirtämä! :)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Siru

    16. 12. 2017 23.35

Kirjoita kommentti