Umami muualla Facebook

Julkaistu 18. 7. 2010 Teksti Liisa Wilska, kuvat Liisa Wilska Ei kommentteja Kulttuuri

Mestari on poissa – veistospuisto jäi

Parikkalan Koitsanlahdelle, kuutostien varrelle ainutlaatuisen, viitisensataa hahmoa käsittävän patsaspuiston 45 vuoden aikana luonut Veijo Rönkkönen (1944-2010) nukkui pois yllättäen keväällä 2010. Rönkkösen patsaspuisto on noussut  merkittäväksi käyntikohteeksi, jossa vierailee nykyisin kymmeniätuhansia kävijöitä vuosittain. Patsaspuisto on nyt siis vailla isäntää ja huolenpitäjää ja sen tulevaisuudesta neuvotellaan parhaillaan eri tahojen kesken. Toivottavasti tätä ainutlaatuista kohdetta ei jätetä ränsistymään ja tuhoutumaan – Veijon uskomattoman elämäntyön soisi säilyvän. Tällaista kokonaisuutta ei löydy maailmassa toista.

Veijo Rönkkönen oli taiteilijana itseoppinut. Hänen varsinainen leipätyönsä oli paperitehtaalla, jossa hän työskenteli yli neljäkymmentä vuotta. Hän halusi toteuttaa veistotaidettaan vapaasti ja itsenäisesti, ilman sitoumuksia ja rajoitteita.  Veijo rakensi veistospuistonsa oman kotinsa ympäristöön. Väsymättömän ja sitkeän luomistyön tuloksena syntyi suomalaisen nykykansantaiteen – jota ITE-taiteeksikin kutsutaan – suurin ja merkittävin kokonaisuus, joka palkittiin taiteen Suomi-palkinnolla vuonna 2007.

veijo

DSC00691Veistokset ovat pääasiassa luonnollisen kokoisia ihmishahmoja, mutta myös eläimiä, eksoottisia kasveja ja paikallishistoriaan liittyviä aiheita, kuten Piiskuupetäjä, joka kuvaa lahjoitusmaa-ajan tapahtumia. Aiheet nousivat Veijon omasta elämästä, kokemuksista, alitajunnasta ja mielikuvituksesta. Lukemattomat patsaat muodostavat karnevalistisen kulkueen, jossa katsojaa tervehtivät Irvikuvamies, Ketjukahletyttö, Reikäenkeli, Marilyn, Merimies, pyykkärit Elli ja Siiri, Mustalais-Heta, Paavi, Napoleon, Itsensäpaljastaja, Väinämöinen.… Hahmoja riittää loputtomiin ja juuri tämä käsittämätön yltäkylläisyys luo puistoon aivan omanlaisensa tunnelman. Lasisilmät ja tekohampaat viimeistelevät groteskit, karikatyyrimäiset patsaat elävän oloisiksi. Vaikuttavin yksittäinen kokonaisuus patsaspuistossa on Joogatarha: 250 tiiviisti ryhmiteltyä betonista joogaajaa eri asennoissa. Pelkästään hahmojen runsaus luo paikkaan epätodellisuuden tunnun ja Joogatarhaa onkin kutsuttu yhdeksi maailman erikoisimmista taideluomuksista. Veijo Rönkkönen oli itse innokas joogaaja. Hän oli nuorena omien sanojensa mukaan hyvin ujo ja sosiaalisesti varautunut ja jooga antoi hänelle keinoja elämänhallintaan. Ihmishahmot ovat patsaspuiston ydintä, mutta myös monet eläinpatsaat ovat koskettavia, kuten liikuttavat pienet pöllöpatsaat tai vaikkapa kaveriaan Haavoittuneen enkelin tapaan kantavat karhut.

DSC00741DSC00683

Veijo Rönkkösen puutarhassa kukoistavat veistosten lisäksi lukemattomat huolella vaalitut kukat ja perinnekasvit sulassa sovussa taideteosten kanssa. Veijo rakensi puutarhansa kasvivalikoimaa samalla rakkaudella kuin teki patsaitaan. Eri lajeja on kymmeniä ja ne täyttävät puiston jokaisen kohdan yhtä ylenpalttisella runsaudella kuin veistoksetkin.  Laatoilla päällystetyt polut kuljettavat vierailijan pensaiden ja kukkien lomitse patsasryhmältä toiselle. Patsaspuistossa vallitsee jollain tavalla salaperäinen, määrittelemätön tunnelma: kävijä liikkuu jossain yksityisen, salaisen puutarhan ja julkisen tilan välimaastossa.

DSC00711DSC00770
Valokuvaaja Veli Granö on julkaissut vuonna 2007 kirjan Veijo Rönkkösestä ja hänen taiteestaan. Siinä hän kertoo koskettavasti sosiaalisesti eristäytyneen, teostensa kautta kommunikoineen Veijon elämäntarinan ja johdattelee lukijan veistosten monitasoiseen maailmaan.

Jos liikut Itä-Suomessa niin kannattaa ehdottomasti ottaa ohjelmaan Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa.  Puisto on avoinna aina ja sisäänpääsymaksua ei ole. Ennenkokematon elämys odottaa Sinua!

Rönkkösen patsaspuisto
Kuutostie 611
Koitsanlahti, Parikkala

Veli Granö: Veijo Rönkkösen todellinen elämä. The real life of Veijo Rönkkönen. Maahenki. Helsinki (2007)

DSC00733

DSC00762DSC00792


Aiheet: , , , , , ,

Kirjoita kommentti