Aito vai väärennös?
Toukokuun 12. päivä Mäntässä avautunut näyttely Göstan harvinaisuudet esittelee Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman harvoin esillä olleita teoksia. Joenniemen kartanon yläkerta täyttyy nyt koti- ja ulkomaisesta modernismista, eri aikakausien uskonnollisesta taiteesta sekä vain harvoin taidemuseoissa nähdyistä taideväärennöksistä.
Modernia taidetta omista kokoelmista
Joenniemessä on vuosikymmenten ajan nähty ensisijaisesti Suomen kultakauden sekä vanhempaa eurooppalaista taidetta. Kesää 2012 varten kootussa Göstan harvinaisuudet -näyttelyssä on esillä koti- ja ulkomaista 1920-1970 -lukujen modernismia. Mukana on yli 70 teosta ja lähes 50 taiteilijaa.
Modernismiin kuului, että taidetta alettiin tutkia ja analysoida kuin tiedettä. Modernismissa tyhjä, valkoinen kangas oli kuin pelikenttä, jolla taiteilija kokeili viivojen ja värien toimivuutta. Valokuva oli syrjäyttänyt kuvan dokumentaarisen tehtävän, ja tilalle tulivat väriteoriat sekä perspektiivin ja viivojen liikesuuntien tutkiminen. Keskeistä oli myös se, kuinka silmä näkee tai katsoja tulkitsee teoksen. Modernismissa etusijalle nousi taiteilijan persoonallinen ilmaisu.
Gösta Diehl, Auringonlasku, 1956, öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Göstan harvinaisuudet -näyttely esittelee modernismia yksittäisten teosesimerkkien kautta. Nähtävänä on taidesäätiön kokoelmista modernistisen kauden keskeisiä maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa. Teoksista voi löytää viitteitä muun muassa impressionismiin, surrealismiin, kubismiin, ekspressionismiin, naivismiin ja konstruktivismiin.
Kartanon yläaulassa vieraat vastaanottaa ranskalaisen Roland Oudot´n surrealistishenkiset maalaukset Le Majoral (1938) ja Luode (1938) sekä Birger Carlstedtin kukka-asetelma Nature morte (1941).
Roland Oudot, "Le Majoral", 1938, öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, kuva: Studio Tomi Aho
Birger Carlstedt, Nature morte, 1941, öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Helene Schjerfbeckin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on esille asetettu taiteilijan 1930-luvun lopulla syntyneitä kivipiirroksia, Sigrid Schaumanin kaksi impressionistishenkistä maisema-aihetta ja Mauno Markkulan pelkistetty Yksinäinen saari. Tummasyisempää ekspressionismia edustavat Tyko Sallisen ja Aimo Kanervan maalaukset. Ragnar Ekelundin sekä Gösta Diehlin maalauksista löytyy kubistisoivaa rakenteellisuutta, kuten teoksesta Auringonlasku (1956).
Esillä on myös pohjoismaista modernismia. Norjalaisen Per Kroghin suurikokoinen öljyvärimaalaus Hollantilaismyssy (1936) yllättää nykyaikaisuudella. Maalauksessa nainen tarkastelee indentiteettiään peilin kautta. Ruotsalainen Sven Erixson vieraili Gösta Serlachiuksen luona Joenniemessä. Näyttelyssä nähdään kaksi hänen teostaan, joiden aiheet löytyvät Mäntän seudulta. Esillä on naivistinen sadonkorjuuaihe Näkymä Joenniemestä (1940) ja iloitteleva Maisema Huhkojärveltä (1940).
Erik Enroth, Espanjalainen hedelmätori, 1955, öljy puulle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, kuva: Rauno Träskelin
Sodanjälkeistä kubistisoivaa ekspressiivisyyttä nähdään Erik Enrothin voimakasvärisissä maalauksissa tai Ragnar Cawénin suurikokoisessa Kalasatama (1970) -teoksessa. Uudempaa konstruktivismia edustavat 1970-luvun grafiikan salkun 11 suomalaista maalaria (1977) silkkipainovedokset sekä Eero Hiirosen reliefi Heijastavat muodot teräksellä (1970).
Vuosikymmenten varrella Gösta Serlachiuksen taidekokoelmaan on hankittu myös koti- ja ulkomaista hengellistä taidetta, kuten bysantin perinnettä jatkavia ikoneita tai mosaiikkeja, mutta myös yksittäisiä uskonnollisisaiheisia muita maalauksia ja veistoksia. Esillä on muun muassa Tyko Sallisen Laatokan Valamossa maalaama Luostariveljien hyvästijättö (1922).
Aito vai väärennös
Göstan harvinaisuudet -näyttely nostaa julkisuuteen myös aiheen, josta museot yleensä vaikenevat – taideväärennökset. Näyttelyssä nähdään väärennettyä taidetta ja teoksia, joita on epäilty väärennöksiksi.
Aito vai väärennös? -huoneen teokset on erotettu selkeästi muusta Göstan harvinaisuudet -näyttelystä. Väärennökset ja sellaiseksi epäillyt teokset on ripustettu buduaarimaiseen huoneeseen, joka poikkeaa vahvasti muista näyttelyn saleista. Ripustus on vuorovaikutteinen siten, että näyttelyvieras joutuu pohtimaan aitouden käsitettä. Näyttely kysyy, erotatko väärennöksen aidosta? Mistä tiedät, onko teos aito vai väärennös?
Esillä on neljä väärennettyä maalausta, jotka tulivat sodan jälkeen vuonna 1956 säätiön kokoelmiin lunastamatta jääneen lainan panttina. Sittemmin väärennöksiksi osoittautuneiden maalausten tekijöiksi oli alun perin ilmoitettu Akseli Gallen-Kallela ja Helene Schjerfbeck. Nähtävillä on myös teos, jonka aitoustutkimus on toistaiseksi vielä kesken. Kyse on maalauksesta, jonka tekijäksi on ilmoitettu ruotsalainen Pehr Hilleström. Mutta salissa on myös aitoja maalauksia. Onko ne mahdollista tunnistaa?
Taidemuseo sulkeutuu uudisrakentamisen vuoksi
Taidemuseo Gösta suljetaan mittavien rakennustöiden vuoksi 3.9.2012. Nykyisen museon, Joenniemen kartanon kylkeen valmistuu Suomen suurimmassa arkkitehtuurikilpailussa voittajaksi valikoitunut, barcelonalaisten arkkitehtien suunnittelema moderni museorakennus. Uusi taidemuseokokonaisuus avataan yleisölle kesällä 2014.
Uusin Gallen-Kallela -hankinta esillä Helmet-näyttelyssä
Nyt on ensi kertaa on nähtävänä Akseli Gallen-Kallelan öljymaalaus Elämä ja kuolema (1884), jonka Gösta Serlachiuksen taidesäätiö hankki omiin kokoelmiinsa kevättalvella 2012.
Akseli Gallen-Kallela (vuoteen 1907 Axel Gallén): Elämä ja kuolema, öljy puulle, sign. 1884
Göstan harvinaisuudet -näyttelyn taiteilijat:
Wäinö Aaltonen, Matti Annala, Reidar Aulie, Juhana Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Ragni Cawén, Ina Colliander, Marcus Collin, Gösta Diehl, Arne Ekeland, Ragnar Ekelund, Rabbe Enckell, Erik Enroth, Henry Ericsson, Sven Erixson, Akseli Gallen-Kallela, Eero Hiironen, Aimo Kanerva, Per Krogh, Matti Kujasalo, Pentti Lumikangas, Mauno Markkula, Åke Mattas, Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström, Paul Osipow, Roland Oudot, Jorge Perez-Roman, Axel Pettersson, Tuulikki Pietilä, Paul Renouard, Ben Renvall, Juho Rissanen, Tyko Sallinen, Greta Schalin, Sigrid Schauman, Helene Schjerfbeck, Lennart Segerstråle, Aimo Taleva, Aimo Tukiainen, Eduard Wiiralt, tuntematon
Göstan helmet -näyttelyn taiteilijat:
Wäinö Aaltonen, Adolf von Becker, Gunnar Berndtson, Bror Börjeson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Gunnar Finne, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Väinö Hämäläinen, Väinö Kamppuri, Claude Monet, Jussi Mäntynen, Tyko Sallinen, Hugo Simberg, David Teniers nuorempi, Verner Thomé, Aukusti Uotila, Ville Vallgren, Emil Wikström.
Göstan harvinaisuudet -näyttely taidemuseo Göstalla 12.5.-2.9.2012
Serlachius-museot Gustaf ja Gösta ovat avoinna:
kesäaikana 1.6. – 31.8. joka päivä klo 10 – 18 (myös juhannuksena)
talviaikana 1.9. – 31.5. ke – su klo 12 – 17
HUOM! Taidemuseo Gösta sulkeutuu yleisöltä laajennuksen rakennustöiden vuoksi 3.9.2012. Gustaf-museo avoinna normaalisti.
Gustafin museokauppa Thyran Puoti ja Café Sissi sekä Göstan pihapiirissä toimiva Autereen tupa ovat avoinna samoin kuten museotkin. Talviajan viikonloppuisin Café Sissi toimii ainoastaan kanttiinin tapaan.
Göstan harvinaisuudet -näyttely taidemuseo Göstalla 12.5.-2.9.2012
Göstan harvinaisuudet-näyttelystä
Ilmakuva Gösta-museosta
