Umami muualla Facebook

Julkaistu 23. 3. 2012 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Näyttelyt

Herkkää korutaidetta ja vahvaa värimaalausta

Hyvinkää on vireä taidekaupunki, jolla on vankka kuvataidehistoria. Siellä työskenteli jo vanhoina aikoina useampi Suomen taiteen merkkinimi: Helene Schjerfbeck muutti Hyvinkäälle 1902 ja  Tyko Sallinen sekä Jalmari Ruokokoski rakensivat ateljeetalonsa Hyvinkäänkylään 1916. Rehevien naishahmojen maalari, itseoppinut Yrjö Saarinen asettui Hyvinkäälle 1920-luvun lopulla.

Hyvinkään taidemuseo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, Ilmo ja Raimo Valjakan suunnittelemassa Jussintorin liike- ja taidekeskuksessa. Taidemuseo täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juuri nyt museossa on esillä taidemaalari Maaria Märkälän 2000 – luvun loppupuolella ja aivan viime vuosina matkojen vaikutelmista syntyneitä maalauksia mm. Berliinistä ja Pariisista. Museon pienemmässä näyttelytilassa, “Kaapon galleriassa” on esillä virolaissyntyisen  koru- ja metallitaiteilijan Ilona Treimanin pienoisveistoksia ja koruja.

Berliinin ja Pariisin kuvia

Maaria Märkälän maalaukset liittyvät teemoiltaan vahvasti matkustamiseen, valoon, iloon, kevääseen ja elämästä nauttimiseen. Teoksista välittyy tunnelmia ja elämyksiä, joita jo matkan suunnittelu meissä herättää. Matkalla on myös helpompi olla hetkessä kiinni – irti arjesta. Kyse on myös onnen tavoittelusta: onni on kuitenkin tässä ja nyt, vaikka luulemme sen usein olevan toisaalla, unelmoimme matkasta ja maailmasta.

Maaria Märkälä (s. 1964) on yksi tämän hetken vahvoista värimaalareistamme. Hänen maalauksilleen on tyypillistä paksut reliefimäiset värimassat ja intensiivinen kolorismi. Myös valo on keskeinen aihe Märkälän teoksissa. Tyypillisesti maalaukset ovat voimakkaan ekspressiivisä ja liukuvat vaivattomasti täysin abstraktista puoliabstraktiin ilmaisuun. Teoksissa voi nähdä usein myös fragmentteja ja elämyksiä hänen matkoiltaan Euroopan suuriin taidekaupunkeihin Berliiniin ja Pariisiin.

Maaria Märkälä: Berliinin munkin pintakuorrutus sarjasta Muurin paloja, 2011, öljy. Kuva: Hyvinkään taidemuseo/Ella Tommila

Nykyisin Helsingissä Kaapelitehtaalla työskentelevä Maaria Märkälä on opiskellut kuvataidetta Vapaassa taidekoulussa ja Pekka Halosen akatemiassa. Opintojen jälkeen hänelle on kertynyt yli kaksikymmentä yksityisnäyttelyä sekä lukuisia yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Edelllinen yksityisnäyttely hänellä oli keväällä 2011 Galleria Aarnissa Espoossa. Märkälä on toiminut myös aktiivisesti taiteilijoiden sosiaalisen aseman parantamiseksi mm. taiteilijajärjestöjen erilaisissa luottamustehtävissä. Tällä hetkellä hän on Taidemaalariliiton puheenjohtaja.

Maaria Märkälä: C'est la vie, 2011, öljy.Kuva: Hyvinkään taidemuseo/Ella Tommila.

Heijastuksia – Ilona Treimanin pienoisveistoksia ja koruja

Ilona Treiman esittelee näyttelyssään pienoisveistoksia ja koruja. Hän kyseenalaistaa muotoilullaan ja usein myös materiaalivalinnoillaan perinteisen korusuunnittelun. Rohkea uudenlaisten ilmaisutapojen ja materiaalien käyttö on hänen koruilleen ominaista. Niissä on läsnä niin muistojen fragmentit kuin ihmisruumiin yksityiskohdat tai jokapäiväisen elämän yllättävät yksityiskohdat pronssiin valettuna vetoketjuna.

Ilona Treiman: Naiseus I, 2006, hopea, silikoni ja emali

Treimanilla on taito yhdistää hienostuneita jalometalleja ja yllättäviä kontrasteja synnyttäviin, traditioista poiketen käytettyihin materiaaleihin kuten luu, puu, kivi, emali tai kumi. Pintojen luomat heijasteet vertautuvat hänen töissään usein jään ja veden synnyttämän luonnon peilin hetkellisyyden illuusioon. Koruja ja veistoksia luodessaan Ilona Treimanilla on ollut mielessään niin ikuisuus, esim. materiaalien kautta, kuin nykyhetki valmiina esineinä. Treimanin koruilla on läheinen suhde hänen pienoisveistoksiinsa, joista osa on itsenäisiä teoksia mutta osa vertautuu koruihin. Materiaaleina pienoisveistoksissa on usein pronssi tai alumiini. Toistuvana aiheena näissä veistoksissa on ihminen tai kehonosat kuten suu tai sormi.

Ilona Treiman: Tallessa, 2012, hartsi ja hopea.

Ilona Treiman kysyy: turhamaisuusko saa meidät koristautumaan. Sanotaan, että narsismi kohtaa ihmisen kaksi kertaa elämässä. Vauvat ovat syntyessään narsisteja,  aikuinen vasta vuosien kuluessa.


Maaria Märkälä: C´est la Vie – Olen maalannut valoa

16.3.-15.4.2012

Ilona Treiman: Heijastuksia – koruja ja pienoisveistoksia

9.3.-15.4.2012

Hyvinkään taidemuseo

Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää

ti-to 11-18, pe-su 11-17

Aarno Ruusuvuoren tiukkaa modernismia

Hyvinkäällä käydessään kannattaa käydä myös tutustumassa prof. Aarno Ruusuvuoren suunnittelemaan, vuonna 1961 valmistuneeseen kirkkoon. Kirkko on Hyvinkään tunnetuimpia nähtävyyksiä ja sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin pääkadun Hämeenkadun varrella. Betonista, marmorimosaiikista ja Oregon-männystä rakennettu kirkko näkyy kauas, ja se on helppo tunnistaa pyramidimaisesta muodostaan. Maamme kirkkoarkkitehtuurissa sillä on merkittävä asema ensimmäisten huomattavien modernien kirkkojen joukossa.

Aarno Ruusuvuori: Hyvinkään kirkko (1961). Kuva: Docomomo.

Aarno Ruusuvuori (1925-1992) oli tiukka modernisti, joka tuli tunnetuksi pelkistetyistä betonirakennuksistaan. Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus oli hänen kansainvälinen läpimurtotyönsä. Kirkosta tuli aluksi erikoisen, modernin muotonsa vuoksi kiivaiden väittelyiden kohde. Ajan myötä arvostelu lientyi ja kirkkoa kutsuttiin pyramidimaisen sijasta telttamaiseksi.  Kolmiomuoto selitettiin Pyhän Kolminaisuuden  symboliksi, juutalaisten rukousasentoa tai rukoilevia käsiä muistuttavaksi.

Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus

Hämeenkatu 16, Hyvinkää

Kirkon sisäänkäynti.

Sisäkuva Hyvinkään kirkosta. Kuva: GreatBuildings.com


Aiheet: , , ,

Kirjoita kommentti