Umami muualla Facebook

Julkaistu 23. 3. 2010 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Näyttelyt

Viljo Revell – kansainvälinen modernisti

Tämän kevään sana tuntuu olevan modernismi.  Designmuseon suurnäyttelyn Moderni(smi) jälkeen kannattaa käydä tutustumassa arkkitehti Viljo Revellin elämäntyöstä kertovaan näyttelyyn Didrichsenin taidemuseossa Helsingin Kuusisaaressa.

Viljo Revell oli sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä arkkitehteja Suomessa ja puhdaslinjaisen modernismin suurimpia nimiä.  Hän syntyi Vaasassa 1910 ja kuoli Helsingissä vain 54-vuotiaana. Kansainväliseen maineeseen Revell nousi voitettuaan vuonna 1958 Toronton kaupungintalon arkkitehtuurikilpailun.

Viljo Revell Toronton kaupungintalon työmaalla 1964.

Viljo Revell Toronton kaupungintalon työmaalla 1964.

"It was teamwork, you see" Viljo Revell, Seppo Valjus, Heikki Castrén, Bengt Lundsten, 1958.

"It was teamwork, you see" Viljo Revell, Seppo Valjus, Heikki Castrén, Bengt Lundsten, 1958.

Tunnetuimmat työt

Viljo Revellin arkkitehtuuria voi parhaiten kuvata sanoilla ennakkoluulottomuus, ajankohtaisuus ja optimismi. Noin sadasta Revellin suunnittelemasta kohteesta tunnetuimmat Suomessa ovat LasipalatsiPalacen talo, City-Center ja Didrichsenin taidemuseo Helsingissä, Tapiolan kohteet, Rewell Center Vaasassa sekä Vatialan siunauskappeli Kangasalla.

Revellin läpimurtotyö oli hänen opiskeluaikanaan yhdessä Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa suunnittelema Lasipalatsi vuodelta 1935. Se oli ensimmäinen puhtaasti funktionalistinen rakennus pääkaupungissa. Tämä basaarityyppinen liiketalo oli alunperin tarkoitettu tilapäiseksi, mutta on myöhemmin luokiteltu arvokkaiden säilytettävien rakennusten joukkoon.

Revell-Kokko-Riihimäki: Lasipalatsi, 1935.

Revell-Kokko-Riihimäki: Lasipalatsi, 1935.

Lasipalatsin interiööriä.

Lasipalatsin interiööriä.

Toisen maailmansodan jälkeen Revellin tuotannossa kuvastuvat kansainvälisessä arkkitehtuurissa tapahtuneet muutokset, mm. betonitekniikan ja elementtiteollisuuden tarjoamat mahdollisuudet. 1948 Revell voitti yhdessä kolmen muun arkkitehdin kanssa Teollisuuskeskuksen liiketalokilpailun. Nykyään Hotelli Palacen nimellä tunnettu rakennus oli ensimmäisiä kansainvälisen modernismin edustajia Suomessa.

Palacen talon aulatiloja.

Palacen talon aulatiloja.

Uutta teollista ajattelutapaa kuvastavat myös Revellin Tapiolaan 1950-luvulla suunnittelemat elementtitalot, kuten esimerkiksi “Taskumattitaloina” tunnetut tornitalot.  Perinteisempää tiiliarkkitehtuuria edustaa  Meilahden kansakoulu, jossa hallitsevana aiheena on vapaasti kaareutuva rakennusrunko. 1955 valmistui Hankoon Hyvon-Kudeneuleen (nyk. Printal Oy) suoraviivaista rationalismia edustava tehdas, yksi Revellin toimiston päätöistä ennen Toronton kaupungintaloa. Hyvonin tehdas sijaitsee merenranta-alueella, tavoitteena on ollut hyvän, rationaalisen ja luonnonläheisen työympäristön luominen. Konstruktivistisessa tehdasrakennuksessa käytettiin aikansa rakennusteknisiä uutuuksia: alumiini- ja betonirakenteita ja lämpölasielementtejä. Tehdasta pidetään  nykyisin yhtenä suomalaisen arkkitehtuurimodernismin tärkeimmistä teoksista.

Didrichsenin taidemuseo järjestää näyttelyn Revellin tuotannosta aiheeseen parhaiten soveltuvassa museossa, onhan museon kiinteistö Revellin piirtämä. Näyttelyssä esitellään Revellin tunnetuimpia rakennuksia ja projekteja neljän vuosikymmenen ajalta. Esillä on piirustuksia, valokuvia ja pienoismalleja sekä alkuperäiseen filmimateriaaliin perustuva dokumenttielokuva.

Revell: Hyvon-Kudeneule (nyk. Printal), Hanko, 1955.

Revell: Hyvon-Kudeneule (nyk. Printal), Hanko, 1955.

Revell: Meilahden kansakoulu, Helsinki, 1953.

Revell: Meilahden kansakoulu, Helsinki, 1953.

Toronton kaupungintalo

Revell sai laajaa kansainvälistä arvostusta voitettuaan Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailun 531 ehdotuksen joukosta. Hän ei kuitenkaan koskaan nähnyt rakennusta  valmiina varhaisen kuolemansa johdosta. Rakennus luetaan nykyään modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiin. Se muodostuu kahdesta jalustalla seisovasta kaarevasta tornista, jotka suojaavat matalaa, pyöreää kokoussaliosaa. Viljo Revell oli ensimmäisten arkkitehtien joukossa, jotka oivalsivat ryhmätyöskentelyn voiman. CBC:n haastattelussa Kanadassa kysymykseen ”kuluiko ehdotuksen suunnitteluun paljon aikaa?” Revell vastasi: ”No, it was very fast, it was teamwork, you see”.

Revell: Toronton kaupungintalo, 1958.

Revell: Toronton kaupungintalo, 1964.

Toronton kaupungintalon sisätiloja.

Toronton kaupungintalon sisätiloja.

Didrichsen, Revell ja Moore

Viljo Revell tutustui Marie-Louise ja Gunnar Didrichseniin suunnitellessaan heille huvilaa vuonna 1957. Hän esitteli Didrichsenit Henry ja Irina Moorelle 1960-luvun alussa, ja heidän välilleen muodostui elämänpituinen ystävyys. Ystävyyden myötä Didrichsenit tekivät lukuisia hankintoja Moorelta ja veistoskokoelma on tällä hetkellä Euroopan suurin Englannin ulkopuolella. Torontossa on Henry Moorelle omistettu galleria ja kaupungintalon aukiolla on Revellin aloitteesta hankittu suurikokoinen pronssinen Jousimies-veistos. Sama veistos Moorelta pienemmässä koossa löytyy marmorisena Didrichsenin taidemuseosta.

Didrichsenin taidemuseo iltavalaistuksessa.

Didrichsenin taidemuseo iltavalaistuksessa.

Kolmen arkkitehdin juhlavuosi

Viljo Revell, Aarne Ervi ja Eero Saarinen olivat ikätovereita ja heistä jokaista huomioidaan omalla näyttelyllään. Viljo Revellin näyttely on keväällä 2010 esillä Didrichsenillä ja syksyllä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa sekä Torontossa, Kanadassa. Aarne Ervin näyttely järjestetään marraskuussa Suomen rakennustaiteen museossa Helsingissä ja Eero Saarisen näyttely on kiertänyt vuodesta 2006 alkaen Suomessa, Euroopassa ja USA:ssa. Kiertueen viimeinen näyttely alkaa 13.2. New Havenissa.

Revell: Sotainvalidien veljesliiton ammattioppilaitos, Liperi, 1948.

Revell: Sotainvalidien veljesliiton ammattioppilaitos, Liperi, 1948.

Revell: Kärjensivu rivitalo, Jollas, Helsinki, 1955.

Revell: Kärjensivu rivitalo, Jollas, Helsinki, 1955.

Kaksi odotettua kirjaa

Ainoa arkkitehtuurikirja Viljo Revellistä on Kyösti Ålanderin julkaisu vuodelta 1966.  Didrichsenin taidemuseo on julkaissut näyttelyn yhteydessä kaksi kirjaa, joista toinen käsittelee asiantuntija-artikkelein Revellin arkkitehtuuria (It was teamwork, you see – 264 sivua, 226 uutta ja vanhaa valokuvaa) ja toinen on arkkitehti Tuula Revellin kirjoittama henkilöhistoria Viljo Revellistä (Välähdyksiä Viljo Revellin elämästä – 224 sivua, 13 kuvaa).

Liian geometrista? -näyttely

Samanaikaisesti Revell-näyttelyn kanssa Didrichsenin taidemuseossa on esillä kotimaista ja ulkomaista abstraktia taidetta 1950-luvun molemmin puolin. Näyttelyn taiteilijat Josef Albers, Wassily Kandinsky, Ahti Lavonen, Lars-Gunnar Nordström, Sam Vanni ja Victor Vasarely jakoivat kiinnostuksen väripintoihin ja geometrisiin muotoihin. Tematiikkaan liittyviä veistoksia on Kain Tapperilta, Henry Moorelta, Yves Banchelinilta ja Lynn Chadwickiltä. Teokset ovat museon omista sekä Ateneumin ja Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmista.

Ahti Lavonen: keltainen neliö vasemmalla, 1967.

Ahti Lavonen: Keltainen neliö vasemmalla, 1967.

Viljo Revell: ”It was teamwork, you see” &
 Liian geometrista?

13.2. – 16.5.2010

Ti-su 11-18

Yleisöopastus suomeksi sunnuntaisin klo 13, 
ruotsiksi klo 12

Didrichsenin taidemuseo

Kuusilahdenkuja 1

00340 HELSINKI

www.didrichsenmuseum.fi


Aiheet: , , , , , , ,

Kirjoita kommentti