Umami muualla Facebook

Julkaistu 27. 10. 2018 Teksti Mervi Sandbacka, kuvat /kuva Mervi Sandbacka 17 kommenttia Pääkirjoitus

Millaisen maailman jätämme lapsillemme? Arvottu

Mitä pieni ihminen voi tehdä ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi? Siis me vanhemmat ja isovanhemmat, jotka haluamme jättää tuleville sukupolville maapallon, jossa voi elää. Vaikka maaliskuussa kuollut brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking ennustikin, että tulevaisuudessa ihminen joutuu jättämään maapallon, toivotaan, ettei hänen synkkä ennustuksensa koskaan toteudu. Tehdään kaikkemme, ettei niin kävisi.

Olisipa ihanan aurinkoinen ja lämmin syksy, on jokavuotinen toiveemme. Nyt se on totta. Näin lämmintä lokakuuta en toista muista. Lämpöaalto on avaamassa puiden silmuja, jatkaa kasvien kukintaa ja nostaa maasta uutta tattisatoa… Ihmiset nauttivat ulkona auringosta ja lämmöstä. Näin täällä Suomen lintukodossa. Monissa muissa maissa on hirvittäviä hirmumyrskyjä, sateita, tulvia, mutavyöryjä, maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, kuolemaa, nälkää ja kurjuutta. Ilmaston lämpenemisellä on enimmäkseen ikäviä seurauksia, vaikka täällä Pohjoismaissa ollaankin tyytyväisiä lämpimistä kesistä ja syksyistä.

Ilmastonmuutos etenee vauhdilla, ellemme tee jokainen omalta osaltamme tarpeellisia asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ei anneta periksi! Vaikka esimerkiksi Kiinan suurissa kaupungeissa ilma on niin saastunutta, että miljoonat ihmiset kuolevat sen seurauksena, Kiina on myös toisaalta maailman suurin tuuli- ja aurinkosähkön tuottaja. Kyllä jokaisen maan on alettava ymmärtää, että ilmaston muutokseen on pakko alkaa reagoida. Luin tänään uutisen, jossa jopa Trump myönsi, että ilmaston lämpeneminen ei olekaan huijausta. Tartutaan toivonkipinöihin!

Suomi on mallimaa monissa asioissa, myös jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä. Näitä olemme tehneet jo kauan, kun suurimmassa osassa maailmaa niin ei tehdä. Mutta emme me suomalaisetkaan ole täydellisiä kierrätyksessä, paljon on vielä tehtävä esimerkiksi muovin kierrätyksen lisäämiseksi. Niinkin yksinkertainen asia kuin juomapullojen ja tölkkien pantillisuus on maailmassa harvinaista. Sillä saataisiin maailmanlaajuisesti valtava määrä lasi-, muovi- ja alumiiniuusiomateriaalia. Euroopasta on vuosikaudet dumpattu jätettä Kiinaan, Afrikkaan sekä muihin, lähinnä kai kehitysmaihin, ja siellä jätteet ovat saattaneet päätyä jokiin ja meriin, siitä esimerkkinä merien jättimäiset muovilautat, jotka aiheuttavat tuhoa merieläimille ja merien kasvustoille.

Maailmassa on paljon väkeä, joka kamppailee pysyäkseen hengissä. Näiltä ihmisiltä ei voi odottaa, että he ymmärtäisivät tekojensa seuraukset. Kun miljardit ihmiset valmistavat ruokansa nuotiopuilla, hakataan valtavia metsäalueita, maat autioituvat asuinkelvottomiksi ja maapallon keuhkoina toimivat metsät vähenevät vähenemistään. Suomessakin valtio hakkaa metsiä, kansallisomaisuuttamme, minkä ehtii. Hallitusten on otettava ohjat käsiinsä ja tehtävä tarvittavat päätökset ja toimenpiteet maidensa hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja pysyvien haittojen estämiseksi. Ratkaisu näihin maihin voisi olla pienbiokaasulaitokset, jolloin kotitaloudet voisivat tehdä ruokansa biokaasulla ja jättää metsät rauhaan.

Eipä uskoisi, mutta monissa ns. sivistysmaissa energiaa tuotetaan edelleen hiilivoimalla. Hiljattain televisiosta tuli järkyttävä raportti Saksan hiilivoiman käytöstä. Kaikki ilmastopuheet ja -toimet ovat sielläkin valuneet kuin vesi hanhen selästä. Täällä Suomessa jopa Vihreät ovat vihdoinkin käsittäneet, ettei ydinvoima ole sittenkään pahasta, koska se ei tuota hiilidioksidia ja on siten vähiten saastuttava. Eilen uutisissa puhuttiin pienydinvoimaloista, joita voisi rakentaa kaupunkien läheisyyteen. Toivottavasti asia etenee pian, että päästäisiin viimein eroon hiilellä tuotetusta lämmöstä, esimerkiksi Helsingin kaukolämpö toimii enimmäkseen hiilellä. Olisivatko pienydinvoimalat ratkaisu meillä ja muualla Euroopassa sekä rapakon takana?

Liikenteen päästöt ovat sitten ihan oma lukunsa. Autojen päästöt eivät varmaankaan vähene ihan nopeasti. Sähköautokanta lisääntyy varmasti, mutta hitaasti.

Meidän kotikunnassamme polttokelpoinen jäte menee jätteenpolttolaitokseen, orgaaninen jäte menee biokaasulaitokseen, josta saadaan biokaasua bussien polttoaineeksi. Me kierrätämme metallin ja lasin. Nyt on mahdollista kierrättää myös muovi, jolle on saatu vihdoin kierrätyspisteitä. Tietysti kierrätämme myös paristot ja lamput. Muut kierrätettävät, esim. elektroniikan, viemme kierrätyskeskukseen. Vanhentuneet lääkkeet palautamme apteekkiin. Kinkunrasvakin otetaan talteen ja viedään kaupan kierrätyspisteesseen, rasvasta tehdään biodieseliä. Olen jossain vaiheessa kerännyt kananmunankuoria ja kahvinporoja. Voisiko niillekin olla kierrätyspisteet? Munankuorien kalkin voisi syöttää kanoille, niinhän ennen vanhaan tehtiin kanaloissa. Kahvinporot voi levittää happamasta pitävien kasvien juurille. Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys!

Me Umami.fi:ssä käsittelemme ilmastonmuutosasiaa jatkossakin eri näkökulmista. Muistathan seurata, ja ottaa osaa keskusteluun.

Mitä sinä lukijani kierrätät, onko esimerkiksi taloyhtiössänne riittävästi kierrätysastioita? Onko sinulla uusia kierrätysideoita tai ideoita kierrätysmateriaalien hyötykäytöstä? Kerro ideasi kaikille, jotka lukevat tämän artikkelin, niin olet mukana arvonnassamme!

Arvonta

Arvomme marraskuun alussa kolme upeaa kirjaa (julkaisija Readme.fi), yksi kirjoista kolmelle arvonnan voittajalle, jotka ovat kommentoineet artikkelia.

Arvottavat kirjat ovat:

Juha Jormanainen: Luonnon supermarket

Mirja Nylander: Metsäkellintä – terveyttä luonnosta

Elina Innanen: Vegaanin keittiössä – Parempaa arkiruokaa kasviksista

Kirjojen kuvat Readme.fi

Arvonnan voittajat

Arvonnassa voittivat nimimerkit Uukka, Lumikukka ja InSun. Parhaat onnittelut heille ja kiitokset kaikille osallistuneille!

Voittaneille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.


Aiheet: , , , , , , , , , ,

17 kommenttia

  1. Sedan barnsben blev

    Sedan barnsben blev vi lärda att inte slösa, inte slänga bort mat – av maten fick man pyttipanna eller ungslåda. Kompostering, lämna in glasflaskor, metall och gamla kläder, leksaker till återvinning eller ge till de som behöver. Äggskal torkar och krossar jag – bra för växterna. Stor inbesparing är att koka maten själv och baka eget matbröd. Både roligt och intressant. Ta tillvara bär och svamp. Listan kan göras lång…

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    InSun

    16. 10. 2018 16.32

  2. Taloyhitössämme on astiat

    Taloyhitössämme on astiat muoville, paperille, kartongille, lasille ja metallille. Tekstiileistä solmin mattoja. Munakennoista ja kynttilänpätkistä teen sytykeruusuja. Ruokaa ei mene hukkaan. Jos jää ylimääräistä, käytän seuraavana päivänä tai pakastan ja teen jonain päivänä ”kokoelmaruokaa”. Kahvipusseista teen monelaisia hyödykkeitä.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Hellu

    16. 10. 2018 18.10

  3. Kierrätän paperin, pahvin,

    Kierrätän paperin, pahvin, lasin, metallin, muovin sekä tietysti ongelmajätteet. Pyrin korjaamaan ja tuunaamaan sen sijaan että tavarat menisivät roskiin.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Eeva

    17. 10. 2018 16.23

  4. Maitopurkit leikataan auki

    Maitopurkit leikataan auki ja käytetään taideprojekteissa maalien sekoittamisessa.
    Kahvipussit vien tädilleni, joka askartelee niistä. Korjaan vaatteet ja ostan enimmäkseen kirppareilta.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Uukka

    18. 10. 2018 6.44

  5. Sain taloyhtiönme vihdoin

    Sain taloyhtiönme vihdoin (lempeällä painostuksella) ymmätämään että tarvitsemme muovinkeräysroskikset. Nyt ovat yhtiössämne ahkerassa käytössä

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Ullapulla

    18. 10. 2018 18.57

  6. vanhoista vaatteista tuunaan

    vanhoista vaatteista tuunaan uusia
    kierrätän paperin, pahvin ja siis erilaiset kankaat
    koitan valita kaupoissa vähiten pakkausmateriaalilla päällystettyjä tuotteita

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Prinsessa

    20. 10. 2018 5.01

  7. Pakko sanoa, että

    Pakko sanoa, että aika toivottomaksi vetää ajatukset aina välillä.. Omalla kohdalla tärkeämpänä koen sen mitä, minkälaista ja miten paljon hankin kuin miten kierrätän. Eli input tarkastelun alle myös myös, ei pelkästään output. Vanhan tavaran uusi elämä ja tuunaus on ominta alaani, myös tavaroiden eteenpäin kierrättäminen toimii meillä kohtuullisen hyvin. Sen sijaan jätteiden kierrätyksessä olisi vielä parantamista – paljon. Ihan ensimmäisenä tekona tulee mieleen kompostoinnin aloittaminen. Laiskuuttaan jäänyt aloittamatta.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    tiiti66

    20. 10. 2018 5.27

  8. Asun omakotitalossa, ja

    Asun omakotitalossa, ja kierrätämme kaiken minkä vain voimme :) Ostan myös itse paljon tavaraa, varsinkin lapselleni kirpputoreilta :)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    anna s.

    20. 10. 2018 14.08

  9. Luonto on aarre.

    Luonto on aarre.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Riitta Ora

    21. 10. 2018 12.26

  10. Kierrätän kaikkea, kompostoria

    Kierrätän kaikkea, kompostoria ei ole

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Tomi

    25. 10. 2018 20.52

  11. Kierrätän kyllä kaiken

    Kierrätän kyllä kaiken mahdollisen ja taloyhtiöstäni ja lähialueelta löytyy hyvät kierrätysmahdollisuudet.

    Yksi hyvä muistutus ihmisille tavaran uusiokäytöstä on irroittaa jätteeksi menevistä lumppuvaatteista vetoketjut ja napit irti ja laittaa eteenpäin. Tuppaa ihmisiltä usein unohtumaan niiden arvo

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    kesäheinä

    28. 10. 2018 18.59

  12. Jos voittaisin valitsisin

    Jos voittaisin valitsisin Luonnon supermarket kirjan. Metsä on aina ollut erittäin tärkeä asia mulle. Oli ilma mikä hyvänsä niin siellä on samoiltava. Siitä tulee uskomaton fiilis kun kävelee metsäpolkuja myöden ja haistelee metsän ihania tuoksuja. Oikea henkireikä

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Kirsti Mäkelä

    29. 10. 2018 3.40

  13. Kierrätämme lasit, metallit,

    Kierrätämme lasit, metallit, papepit ja pahvit, joskus myös muovia. Lasten vaatteet pyrimme hankkimaan mahdollisuuksien mukaan käytettyinä. Toivoisin, että lasten vaatteiden ja esim. aikakauslehtien kierrätys tehtäisiin entistä helpommaksi. Esim. joissain neuvoloissa on piste, jonne voi viedä ja josta voi ottaa vapaasti vaatteita tarpeen mukaan. Samoin olen kuullut, että joissain taloyhtiöissä on hylly, jonne voi viedä ja ottaa lehtiä. Näitä voisi olla joka paikassa. On sääli, kun esim. lehtikeräyspisteissä on hyvännäköisiä, uusiakin, lehtiä, joista olisi iloa vielä monelle. Voisiko vaikka jossain kauppojen, kirjastojen auloissa tm. tiloissa olla paikka lehtikierrätykselle. Näin tästä pääsisivät nauttimaan myös muut kuin kerrostaloasujat.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Kirsi

    30. 10. 2018 17.31

  14. Kierrätän metallit, paperit,

    Kierrätän metallit, paperit, pahvit ja lasit. Haluaisin kyllä kierrättää vielä paremminkin :)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    hilkka

    31. 10. 2018 7.13

  15. Omakotitalossa asuvana jätteen

    Omakotitalossa asuvana jätteen määrä näkyy suoraan omassa kukkarossa. Näin ollen kierrätän kaiken, minkä pystyn.
    Paperit, kartongit, metallit, ongelmajätteet, ser-jätteet, lasit lähtevät kaupan pihan keräyspisteisiin. Kompostori löytyy omalta pihalta.

    Vanhoista vaatteista irrotan napit ja vetoketjut, joista saa tehtyä kivoja koruja. Loput vaatteesta menee (öljy)räteiksi autonkorjauksiin.
    Koko suvun kahvipusseista valmistan kasseja, pannunalusia yms. Limsa- ja kaljatölkkien kansien nipsuista teen koruja ja asusteita.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Lumikukka

    2. 11. 2018 21.00

  16. Pyrin ostamaan vain

    Pyrin ostamaan vain tarpeellista ja kierrättämään mahdollisimman paljon. Ruokaa ei mene hukkaan.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    NtiQ

    4. 11. 2018 2.22

  17. Huh huh. Täällä

    Huh huh. Täällä on liian kuuma. Ilmaston muutos varmaan…

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    seKarmivaolio

    13. 11. 2018 16.06

Kirjoita kommentti