Umami muualla Facebook

Julkaistu 27. 6. 2013 Teksti Umami Ei kommentteja ravintolat

Helsingin helmiä 1: Kesäravintola Viola

Kasvitieteellisen puutarhan kupeesta, Kaisaniemenrannasta, löytyy oikea kätketty aarre: 1800-luvun alun vaaleansinisessä puuhuvilassa sijaitseva ravintola Viola.

Toukokuusta elokuulle Viola palvelee kesäravintolana tarjoten herkullisia kahvilaelämyksiä ja kevyttä lounasta luonnonkauniissa ympäristössä. Jo astuessasi Violan pihaan tunnet olevasi lomalla. Toisella puolella meri, toisella kasvitieteellinen puutarha ja vieressä kaupungin ainutlaatuisin kesäravintola, joka herkullisilla tuoksuillaan kutsuu sinut astumaan sisälle hurmaavaan empire-huvilaan tai nauttimaan auringosta terassillaan. Viola on kesähuvilasi kaupungissa!

Kesäinen Viola kutsuu rentoutumaan vaikkapa raikkaan viinilasin tai kahvikupposen äärelle. Violassa on tarjolla myös tuoreista raaka-aineista valmistettua keitto- ja salaattilounasta.

Violan kesä 2013

Avoinna 28.5.-31.8.2013: 
11.00–17.00 (ma-pe)
, 12.00–17.00 (la), 
lounas 11.00-14.30 (ma-pe)

Kesälounas tarjolla 28.5.-16.8.

Kahvila palvelee 28.5.-31.8.

Lounashinnat: alkukeitto ja salaatti (sis. kahvi/tee) 9,70 €, keittolounas (sis. kahvi/tee) 7,50 €

Violan kesätapahtumat

Kulttuuria huvilaravintolassa!

Violan kesää elävöittävät tänäkin vuonna pienimuotoiset tapahtumat.

 Eija Olsson johdattelee löytöretkelle kolmen eri suomalaistaiteilijan maailmaan ja Ylioppilaskunnan Soittajien kamariduot tarjoilevat musiikkillisia herkkupaloja kahvilanautintojen säestykseksi.

 Tapahtumiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ohjelma:

Lauantai 29.6. klo 12.30

Musiikillinen kahvimatinea: 
Sofia Schäfer, viulu ja Maria Brunberg, viulu

Lauantai 6.7. klo 12.30

Taideluento, Eija Olsson: 
Venny Soldan-Brofeldt 150 v.

Keskiviikko 10.7. klo 15.00

Taideluento, Eija Olsson
: Martta Wendelin 120 v.

Lauantai 13.7. klo 12.30

Musiikillinen kahvimatinea: 
Elina Aho, viulu ja Kaija Sivonen, alttoviulu

Torstai 18.7. klo 15.00

Taideluento, Eija Olsson
: Eero Järnefelt 150 v.

Lauantai 20.7. klo 12.30

Musiikillinen kahvimatinea
: Kamariduo. (Esiintyjät varmistuvat myöhemmin).

Keskiviikko 7.8. klo 15.00

Musiikillinen kahvimatinea: 
Lotta Karvonen, viulu ja Elina Karvonen, viulu

Violaan pääsee kävellen rautatieasemalta Kaisaniemenpuiston läpi, Kaisaniemenkatua kulkevat raitiovaunut ja bussit. Kaisaniemenrannassa on pysäköintipaikkoja.

Käyntiosoite: 
Kaisaniemenranta 2, 00100 Helsinki

Puhelin
(09) 191 24468

Empire-Helsingin synty

Osa Helsinkiä paloi vuonna 1808. Tuolloin helsinkiläisiä oli noin 4000 henkeä. Vuonna 1812 tsaari Aleksanteri I teki Helsingistä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin. Rakentamiseen panostettiin tarkoituksena luoda eräänlainen pieni Pietari, Venäjän ”näyteikkuna” länteen.

Uusklassinen arkkitehtuuri saikin pietarilaisen empiren tyylipiirteet, kun Helsingin rakentajaksi kutsuttiin vuonna 1816 saksalainen, Pietarissa toiminut arkkitehti C.L. Engel. Engelin suunnitelmien myötä vaalean ilmeensä saanutta Helsinkiä on kutsuttu Itämeren helmeksi tai Pohjolan valkoiseksi kaupungiksi.

Yhtään empiren ajan henkistä kaupunkipuutaloa ei ole Helsingissä säilynyt alkuperäisessä asussaan. Violan rakennuksen ulkovuoraus, ovet, ikkunat ja lautalattiat ovat pääosin alkuperäisiä, mutta julkisivusta on poistettu joitakin myöhempiä lisäyksiä. Sisätilojen tekninen varustus on tehty nykyisen käytön ehdoilla.

Empiren ikkuna oli yleisimmin neli- tai kuusiruutuinen ja ristikarmillinen. Arkkitehtuurin koristeaiheet poimittiin antiikista ja niitä käytettiin paitsi rakennusten julkisivuissa myös sisustuksessa, mm. kaakeliuunissa. Ulkoasultaan puurakenteiset asuintalot olivat vaatimattomampia kuin julkiset rakennukset. Violassa on ajan rakennustavalle tyypillisesti kivestä rakennettu sokkeli ja tulisijat. Höylätty avosaumainen lautaverhoilu peittää hirsiseinät.

Violan oma tarina

Violan rakensi 1823 rakennusmestari Gabriel Andsten. Viola rakennettiin Uudenmaankadulle asuinrakennukseksi. Rakennus myytiin edelleen kirvesmies Johan Lindroosille. Seuraava omistaja oli Sörnäisissä toimineen tiilitehtaan johtaja, kauppaneuvos Jegor Uschakoff, joka tehtaan toiminnan loputtua myi rakennuksen Carl Samuel Forssmanille. Vuonna 1857 rakennus siirtyi Paul, Nikolai ja Natalia Canningin omistukseen. Vuodesta 1877 aina 1970-luvulle asti rakennus palveli Svenska Fruntimmerskolanin rehtorin ja muun henkilökunnan asuntona. Rakennus säilyi purkuhetkeen saakka miltei viimeisimpänä alkuperäisenä empire-kauden puu-Helsingin edustajana.

Vuonna 1991 Kaisaniemeen siirretyt empirepuurakennukset ovat Helsingin kaupungin omistuksessa, joka on puolestaan luovuttanut ne Helsingin yliopiston käyttöön.


Aiheet: , , , , , ,

Kirjoita kommentti