Julkaistu 2. 11. 2009 Teksti Paula, kuvat Linda Dahlberg 4 kommenttia Blogit Paula Niittynen Ruoka

Ranskalaisen kahvin lumoissa

Maanantai aamun iloksemme saamme ihanan tuoksuisen herätyksen Ranskasta. Kirjeenvaihtajamme kahvilareportaasi herkullisine kuvineen avaa varmasti meidän kaikkien kaamosmasennuksesta kärsivienkin silmät.

Raumalainen kahvila-asiantuntija Ranskassa

Raumalaiset ovat jo miltei vuoden tottuneet näkemään Cafe Salissa hymyilevän vaalean kaunottaren.  Linda Dahlberg on mitä palvelualttein ja osaava kahvilatyöntekijä. Lindaa ei ole kuitenkaan hetkeen näkynyt raumalaisessa kahvilassa. Saan hänet kiinni Ranskasta, jossa hän tällä hetkellä opiskelee. Linda on juuri palannut lomamatkaltaan.

Olet opiskelemassa Ranskassa tällä hetkellä. Kerro vähän opinnoistasi.

-  Opiskelen Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoulussa International Business and Marketing Logistics -linjalla. Kolmas vuosi opiskeluista lähti käyntiin vaihtovuodella Ranskan Rennesissä (ESC Rennes Business School), jossa opiskelen mm. ranskan kieltä ja kulttuuria, markkinointia, projektin johtamista, sekä Euroopan geopolitiikkaa.

Oletko ehtinyt matkustelemaan opintojen ohella?

- Syyskuusta lähtien olen matkustellut ympäri Ranskaa: Pariisi, Bordeaux, Nizza, Marseilles, Nantes, Dinan, St. Malo, sekä Rennesistä länteen rannikolla olevia pikkukaupunkeja mm. Vannes, Le Bono, Auray, Quiberon, Carnac. Kävin myös tunnetulla Le Mont Saint Michelillä, joka on pienellä saarella sijaitseva vanha luostari. Laskuveden aikaan meri pakenee kilometrien päähän saaresta, kun taas nousuveden aikaan saari on veden ympäröimä. Ranskan ulkopuolella olen  matkustanut Amsterdamiin ja Milanoon.

- Kun koulujutut hoitaa viikolla kuntoon, ehtii viikonloput matkustelemaan.

Olet kahvila-alan asiantuntija ja työskentelet raumalaisessa Cafe Salissa, voitko suositella Nizzasta tai Monacosta paria kahvilaa?

- Kierrettiin syyslomalla eteläisessä Euroopassa: Milano, Nizza, Monaco-Monte Carlo, sekä Marseilles, joten monissa ravintoloissa ja kahviloissa tuli vierailtua.

- Nizzassa on viihtyisä kahvila-ravintola Canne A Sucre. Se sijaitsee rantakadulla (osoite: 11 Promenade Des Anglais), jossa on mukava istuskella terassilla katsellen ihmisten ja autojen vilinää. Paikan omistaja hieman vanhempi mies,  joka oli oikein ystävällinen ja palveli meitä sujuvasti englanniksi (ei läheskään itsestäänselvyys Ranskassa, myös menu oli englanniksi suurimmaksi osaksi).

- Tarjolla kahveja (2-4,50€), virvoitusjuomia (2,50-4€), oluita (3,50->). Lounasvaihtoehtoja löytyi myös, samoin laaja valikoima alkoholidrinkkeja. Jos terassin eloisa tunnelma ei miellytä, oli kahvilan sisällä myös mukavia pöytiä. Siistit vessat ja myös kaksi tietokonetta asiakkaiden käytössä. Omistaja kertoi, että heillä on käytössä italialainen tummapaahtoinen Arabica -papuihin pohjautuva kahvi, jonka paahtoastetta voidaan vaihdella normaalista tummaan.

Monacon satama hätkähdyttää joka kerta

- Monacossa vieraillessa käytiin Bistrot Tartine -nimisessä kahvila-ravintolassa (lunch & dinner bakery- nimellä), joka sijaitsi loistavalla paikalla Port Herculen ytimessä. Port Hercule on satama, jossa voi ihailla miljonäärien jahteja ja purjeveneitä. Ehkä juuri siitä syystä Bistrot Tartine houkutteli meidät nauttimaan lämpimästä päivästä ja tuntemaan eräänlaista “luxury feelingiä”. Mikä on parempaa kuin aurinkoinen terassi, toisella puolella näkyy jättikokoiset veneet ja toisella puolella Monacon Prinssin palatsi, sekä edessä cafe americano ja karamellijäätelöpallo?

-  Paikasta sai myös mm. 15€ herkullista cesar-salaattia, joka on raikas hyvä lounasvaihtoehto lämpimällä säällä. Tarjolla myös muita ateriavaihtoehtoja, jälkiruokia jne. Ulkona oli sekä aurinko- että varjopaikkoja, sisällä myös isot tilat. Ystävällinen englanninkielinen palvelu, menu englanniksi, siistit vessat. Kahvit ja virvoitusjuomat 2,50€:sta ylöspäin, ja ateriat 15€:sta ylöspäin, pieni jäätelöpallo 3,5€.

- Hinnoista  tuli opiskelijalle  se fiilis, että kun kerrankin on Monacossa, voi maksaa turhaa hintaa siitä, että saa fiilistellä hienossa paikassa hienoja maisemia katsellen.  Kyselin heidän kahvipavuista, mutta en koskaan saanut tarjoilijalta vastausta. Kahvin kanssa pöytään tuotiin iso purkillinen sokeripaloja, kuulemma annostelu kahvinjuojan oman maun perusteella.

Olen kuullut, että ranskalainen kahvi on vahvempaa paahtoa kuin italialainen. Kuinka paljon sokeria laitetaan ranskalaiseen kahviin?

- Tähän en saanut valitettavasti vastausta. Etelä-Ranskassa ainakin vierailemissani kahviloissa oli käytössä italialainen kahvi, ja kuulemma sokerin määrä vaihtelee juojasta.

Lindan omakohtaisia kokemuksia kahden kahvikulttuurimaan eroista

Omaleimaisinta ranskalaisessa ja italialaisessa kahvilakulttuurissa?

- Yleisesti kaikki kahvit tehdään “käsityönä”, eli kahviloissa ei valmiita automaattikoneita kuten Suomessa

- Italialainen kahvilakulttuuri (muutaman kahvilavierailun pohjalta vastattuna): kahvin sanotaan olevan parasta maailmassa, ainakin heidän omasta mielestään. Yleisimmät kahvit ovat cappuccino sekä espresso. Aamusin italialaisten näki kahviloissa nauttivan pehmeän maitoista cappuccinoa “aamun avaukseksi”, kun taas vahvempaa espressoa päivemmällä. Tosin sieltä löytyi paljon erilaisia vaihtoehtoja: americano, makukahveja (pähkinä ja suklaa taisivat olla yleisimmät), kylmiä kahveja. Espresso oli yleensä hinnaltaan se halvin (n. 2€), kun taas erikoisemmista kahveista joutuu maksamaan enemmän. Hintataso  hieman edullisempi kuin Ranskassa.

- Paljon pieniä kahviloita, usein myös vieri vieressä. Yleisesti tarjonlla kahvien lisäksi virvoitusjuomat, alkoholivaihtoehdot, sekä erilaisia suolaisia pieniä herkkuja. Makeat vaihtoehdot rajoittuivat usein jäätelöön ja tiramisuun. Monet pienet kahvilat sulkeutuivat jo klo 19 (jolloin taas ravintolat aukeavat), ja jos sattui kahvilaan juuri ennen sitä, saattoi saada päivän päätteeksi jääneet suolaiset herkut naposteltavaksi ihan ilmaiseksi.

- Mielenkiintoista muuten on, että italialaisissa ravintoloissa on lähes aina ns. cover-charge (1,50-2€), joka käsittää pöytäliinat, servetit ja aterimet. Se lisätään automaattisesti jokaista henkilöä kohden, mikä voi tulla laskussa yllätyksenä. Toisaalta taas yleinen käytäntö on, että ravintoloissa saatetaan tarjoilla ilmaista alkupalaa tai jälkiruokadrinkit. Tämä kuitenkin koskee vain ravintoloita, ei kahviloita, joissa ei ole varsinaisia aterioita.

- Ranskalainen kahvilakulttuuri (2 kuukauden ja noin 10 eri kaupungin pohjalta vastattuna) : käsitys “kahvila” hieman erilainen kuin esim Suomessa: kahvila Ranskassa tuntuu olevan kuin ravintola, joka on auki jo aamuvarhaisesta. (varsinaiset ravintolat siis yleisesti aukeavat vasta klo 19, tai jos tarjoilevat ennen sitä, tarjoilu on usein vain terassilla, eikä välttämättä käsitä koko menun valikoimaa). Kahviloissa tarjolla on siis aamupalaa (croissantteja, viinereitä, creppejä, voileipiä jne.) ja keskipäivästä lähtien on mahdollisuus saada lämmintä lounasta (pizzoja, voileipiä ranskalaisilla, lasagnea, pastaa jne.).

- Usein näissä kahviloissa on myös kadun puolella take away -ikkuna, josta myydään kätevästi mukaan aamiainen tai lounas kiireisille työssä käyville ranskalaisille. Kahvivaihtoehtoja löytyy useita: se tavallinen kahvi on ranskalaisille espresso. Jos haluaa ison kahvin, voi tilata cafe americanon (espresso + kuuma vesi) tai kahvin maidolla. Makukahveja löytyy myös erilaisia. Myös Ranskassa espresso on yleensä se halvin vaihtoehto (n. 2€),  kun maito- ja makukahvit ovat usein 4-5€. Tarjoilu on pöytiin kaikissa kahviloissa (lukuunottamatta “pikaruokakahviloita” kuten McCafé). Yleisesti hintataso on jopa kalliimpi kuin Suomessa, tämä pätee kaikkialla, ei vain “turistipaikoissa”.