Umami muualla Facebook

Julkaistu 9. 1. 2018 Teksti Tiedotteet, kuvat Tiia Koskimies Ei kommentteja Ruoka ja juoma

Lisää kasviksia ja hedelmiä ruokavalioon!

Ravitsemusasiantuntijat kirjoittavat, että suomalaisilla olisi reilusti varaa lisätä kasvisten käyttöä: päivittäinen kasvisten saanti jää keskimäärin alle suositellun tason, ja myös muualla Euroopassa kasvisten ja hedelmien käyttö alittaa kansalliset suositukset.

Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan kasvisten käyttö saadaan nousuun paremmalla ravitsemusviestinnällä sekä rohkeudella ja taidoilla käyttää kasviksia monipuolisesti.

Suomalaiset syövät kasviksia ja hedelmiä keskimäärin 300 g vuorokaudessa suosituksen ollessa puoli kiloa päivässä (1,2). Kasvisten käytön voisi jopa kaksinkertaistaa.

– Lähes kaikilla vastaanotolleni tulevista asiakkaista keskeisenä haasteena on kasvisten, hedelmien ja marjojen riittävä saanti, sanoo ravitsemusterapeuttina työskentelevä Leena Putkonen.

Putkosen mukaan kasvisten riittävä syönti on haasteena kaikilla, riippumatta perheiden taloudellisista tilanteista ‒ joskin rahavaikeudet hankaloittavat tilannetta entisestään. Saman on havainnut perheiden parissa ruokakasvatustutkimusta tekevä ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen:

– Kasvisten käyttö perheissä on hyvin polarisoitunut. On paljon perheitä, jossa kasviksia syödään hyvin, mutta on myös niitä, joissa ei ole ollenkaan resursseja terveyttä edistävän ruokavalion kehittämiselle.

Uusia luovempia käyttötapoja kasviksille ja hedelmille

Suurimmiksi syiksi kasvisten vähäiseen saantiin asiantuntijat arvioivat erityisesti arjen kiireen ja puutteelliset ruoanvalmistustaidot. Ne johtavat helposti siihen, ettei ole aikaa tai mahdollisuutta miettiä erilaisia käyttötapoja kasviksille.

‒ Iänikuiset kurkkuviipaleet lautasen reunalla alkavat helposti tympimään, jos niille ei osata keksiä vaihtoehtoja, Putkonen antaa esimerkin.

Myös suomalaisten mielikuva kasvispuolivalmisteista ja niiden ravintoarvosta voisi olla positiivisempi: todellisuudessa esimerkiksi pakastus, kuivatus tai jauhaminen eivät juuri muuta elintarvikkeiden vitamiini- tai kivennäisainepitoisuuksia. Tärkeintä on, että kasviksia syödään, se missä muodossa niitä syödään, on sivuseikka.

– Hyvä käytännön vinkki ikääntyneiden kasvisten ja hedelmien käytön lisäämiseksi on esimerkiksi smoothieiden ja täysmehujen kohtuullinen käyttö, sanoo ravitsemusasiantuntija Satu Jyväkorpi.

Ravitsemusasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että keinoja kasvisten ja hedelmien käytön lisäämiseen on olemassa. Tärkeään rooliin nousee nykyistä kekseliäämpi ja houkuttelevampi ravitsemuskasvatus ja -viestintä, joita suomalaiset vastaanottavat monelta taholta terveydenhuollon ammattilaisista kotitalousopettajiin ja mediasta personal trainereihin. Terveellisyyden sijaan kannattaisi välillä nostaa esiin muita lähestymistapoja ja argumentteja.

– Mahtava esimerkki onnistuneesta ravitsemusviestinnästä on Satokausikalenteri. Sen avulla kasvisten käytön monipuolistaminen onnistuu kuin itsestään ja satokauden herkuista saa parhaan hyödyn irti, kiteyttää Putkonen.

Hyvänä esimerkkinä innovatiivisesta toiminnasta on myös aistilähtöinen ruokakasvatus, jossa lasten kanssa tutustutaan erilaisin kasviksiin kaikkien aistien avulla ja keskustellaan kokemuksista myönteisessä ilmapiirissä.

Tiia: Kasvisten syöntiä on helppo lisätä ruokavaliossa. Jos ei jaksa kuoria ja pilkkoa, voi aina ostaa erilaisia pakastekasvissekoituksia arkisen ruoanlaiton avuksi. Omassakin keittiössäni on lähes aina kurkkua ja minitomaatteja. Sellaisenaan ne lojuvat pöydällä vaikka kuinka kauan aikaa. Olen ryhtynyt niitä hieman tuunaamaan. Halkaisen tomaatit ja marinoin ne vinaigrettekastikkeella, lisään joukkoon hakattua yrttiä, jos sattuu olemaan. Mummon kurkut maistuvat aina. Lisäksi raastan kurkun tsatsikiin, pannulla lämmitetyt siemenettömät kurkkukuutiot voi maustaa hippusella juoksevaa hunajaa. Ja kas, taas maistuu.

Fruit Juice Matters -ohjelma

Fruit juice Matters on täysmehualan Euroopan järjestön AIJN:n (European Fruit Juice Association) 14 maassa käynnissä oleva Euroopan laajuinen ohjelma, joka käynnistyi Suomessa syksyllä 2016. Fruit Juice Matters -ohjelman avulla Euroopan täysmehualan järjestö AIJN pyrkii oikaisemaan virheellisiä käsityksiä tarjoamalla selkeää, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa täysmehusta ja ohjeistamaan sen käyttöä eri maiden omien ravitsemussuositusten mukaan AIJN tukee myös viljelijöitä, pakkaajia ja muita hedelmämehualan toimijoita. Lisätietoa ohjelmasta osoitteesta https://fruitjuicematters.eu/en/about-fruit-juice-matters.

Kaikki voitava on tehty sen varmistamiseksi, että tämän asiakirjan tiedot ovat luotettavasti valmistettuja.


Aiheet: , , , ,

Kirjoita kommentti