Umami muualla Facebook

Julkaistu 30. 11. 2017 Teksti Tiia Koskimies, kuvat Matias Koskimies, Altia 2 kommenttia Ruoka ja juoma

Kun laatu korvaa määrän

”I only drink Champagne when I’m happy, and when I’m sad. Sometimes I drink it when I’m alone. When I have company, I consider it obligatory. I trifle with it if I am not hungry and drink it when I am. Otherwise I never touch it – unless I’m thirsty.” – Lily Bollinger

Tähän Madamen lauseeseen kiteytyy mielestäni samppanjan nautiskelun koko idea. Ei voi erikseen nimetä yhtä ainoaa oikeaa hetkeä tai tilannetta, johon kuplivan kauniin juoman nauttiminen parhaiten sopisi. Mikä hetki tai tilanne tahansa voi olla se, jolloin korkki kannattaa poksauttaa.

Kuohujuomien käyttö lisääntyi huimasti Suomessa 2000-luvun taitteessa. Muistan hyvin kun vuosituhannen vaihtumista odoteltiin. Monet olivat päättäneet juhlistaa Uutta Vuotta nimenomaan aidolla samppanjalla. Satsasin suureen juhlaan ja ostin sitä syksyn mittaan varastoon. Sain myös monta pulloa lahjaksi. Minua viehättää ajatus, että alkoholipitoisia juomia käytetään kohtuudella. Laatu saa korvata määrän. Bollingerin samppanjaa ei kulautella kurkkuun, kuten halvinta kuohuviiniä. Viini on niin loistelias, että ehkä jo yhdestä lasillisesta tulee tyytyväiseksi.

Bollinger Rosé brut-samppanjan väri on korallinpunainen. Kuplat ovat pikkuruikkuisia, intensiivisiä, ehdottoman tasalaatuisia ja kestäviä. Tuoksusta suorastaan tulvahtavat kesäisten metsämansikoiden aromit. Niistä nauttiessa menee tovi ennenkuin lasista ylipäätään ”raaskii” siemaista kulauksen. Kielenkärjellä maku on raikas ja hedelmäinen. Lämmettyään suussa, siitä tulee paahtoleipämäinen ja jälkimaku on erittäin pitkä. Tätä viiniä voi todellakin nauttia pienen kulauksen kerrallaan. Toisaalta niin pitkään ei kannata odotella, että viini ehtii lämmetä lasissa. Tämä samppanja on parhaimmillaan hyvin viilennettynä.

Tuo paahtoleipämäinen maku on osoitus hyvästä rakenteesta. Espanjassa kylmää Cavaa tarjotaan läpi grilliaterian ja tukevien pihvienkin kanssa. Tätä upeaa samppanjaa en kuitenkaan ehkä tarjoasi läpi aterian, vaikka sen rakenne saattaisi kestääkin. Etsiskelisin kaveriksi mieluummin pehmeitä suutuntumia kohokkaista ja mousseista. Vaikkapa oheisesta lohihyytelöstä.

Tarjosin samppanjaa tällä kertaa kuitenkin perinteiseen tapaan alkumaljana, kun vieraat olivat asettuneet taloksi. Näin pystyimme keskittymään siihen toviksi kaikessa rauhassa ja jokainen pääsi kuvailemaan oman suutuntumansa vuorollaan. Arvosanaksi tuli 10 +.

Järjestä juhlat, joissa viinin laatu korvaa määrän. Silloin ei budjettikaan pauku yli.

20130131-Lohihyytelö 2

Lohihyytelö

9 liivatelehteä
200 g miedosti suolattua graavilohta (tai kirjolohta)
200 g kylmäsavulohta
1 suolakurkku hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 dl tillisilppua
1/2 tl sitruunapippuria
1/2 tl suolaa
3 dl smetanaa
3 dl vaahdotettua kuohukermaa
1 sitruunan mehu

Pane liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Leikkaa kalat, kurkku ja sipuli mahdollisimman pieneksi. Sekoita ne hakatun tillin ja mausteiden kanssa smetanaan. Purista liivatteista enin vesi pois ja sulata kuumassa sitruunamehussa. Sekoita mehu smetanaseokseen ja kääntele lopuksi joukkoon vaahdotettu kerma. Kaada seos tuorekelmulla vuorattuun vuokaan. (tai silikonivuokaan) Hyydytä kylmässä vähintään 4 tuntia, tai yön yli. Kumoa vadille ja korsitele lohiruusukkeilla, tillillä ja halutessasi mädillä. Myös katkaravut sopivat koristeeksi. Voit valmistaa hyytelön myös annosvuokiin ja tarjota samppanjan kanssa alkupalana, vaikka jo pääsiäisenä tai tulevana vappuna!

(Ohje on Lyyli Huhtamellan kanssa yhdessä tuottamastamme keittokirjasta Pohjoisen Herkut. Gummerus.)

Alkon tilausvalikoima.
Alko: 954667
Hinta 67,90 €

Samppanjan historia:

Bollingerin samppanjatalo on perustettu vuonna 1829 – samoihin aikoihin, kun samppanja alkoi ensimmäistä kertaa saavuttaa laajaa suosiota eurooppalaisen yläluokan keskuudessa.

”Bollingerin viinitalon perustivat Ranskan Champagnen alueelle vuonna 1829 saksalainen liikemies Jacques Bollinger ja maanomistaja Admiral de Villermont. Herra Bollinger meni naimisiin Admiralin tyttären kanssa ja siitä lähtien viinitalo on aina pysynyt omistajasuvun hallinnassa. Sen suuruus ja nykyinen asema maailman johtavana samppanjan tuottajana sai varsinaisen alkusysäyksensä, kun Madame Lilly Bollinger, ’Aunt Lily’, otti talon johtaakseen vuonna 1941. Hän laajensi yritystoimintaa seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana ostamalla lisää viinitarhoja alueelta, mutta sen lisäksi matkusti paljon ympäri maailmaa mainostamassa Bollinger-samppanjoita. Bollinger kuuluu samppanjoiden eliittiin ja sen tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää viiniensä tyyli, korkea laatu ja arvostus. Huolellinen valmistusprosessi alusta loppuun takaa, että Bollinger on viinien aatelia tulevaisuudessakin. Samppanjasta nauttimisen ei tarvitse kuitenkaan olla liian vakavaa tai hienostunutta, vaan siitä saa iloita vaikka kuten Madame Lily sen aikoinaan kiteytti.” Lähde: www.mikäviini.fi

Vuonna 1956 Bollinger-samppanja esiintyi ensi kerran myös Ian Flemingin ”Timantit ovat ikuisia” -novellissa. Tämän jälkeen Bollinger-samppanja on ollut tavalla tai toisella mukana useissa James Bond -elokuvissa.

 

www.viinimaa.fi

Lisätietoa Bollingerista löytyy: https://viinimaa.fi/bollinger?s

 

 


Aiheet: , , , ,

2 kommenttia

  1. "Arvosanaksi tuli 10

    ”Arvosanaksi tuli 10 +.”

    Aika subjektiivinen näkemys ei-ammattilaiselta heikentää kirjoituksen uskottavuutta.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Reinomatti

    2. 4. 2014 10.59

  2. Kyllä tämä samppanja

    Kyllä tämä samppanja superlatiivinsa ansaitsee. Kuusi maistelijaa oli sitä mieltä. :)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Tiia Koskimies

    2. 4. 2014 11.47

Kirjoita kommentti