Molekyyligastronomia on ruoan tulevaisuutta
Molekyyleistä tulee mieleen kuva pikkiriikkisestä ja kalliista annoksesta, jossa kaikki on pantu laskuun, eikä mitään näy lautasella. Tämä on kuitenkin täysin väärä käsitys.
Tulevaisuuden ruoka on paitsi terveellistä, myös maistuvaa
Kaikessa ruoanlaitossa tarvitaan kemiaa ja fysiikkaa ja mitä paremmin siihen on perehtynyt sen maukkaampi lopputuloksesta tulee. Molekyyligastronomia on nyt rantautumassa myös suomalaiseen elintarviketutkimukseen. Tavoitteena on parempi maku. Hienoa! Maku on ruoassa mielestäni aina ykkönen.
Ruoan makuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota
Elintarvikealan tieteellinen tutkimus Suomessa on keskittynyt perinteisesti ruoan terveysvaikutuksiin ja ravitsevuuteen, mutta ruoan gastronomisia ominaisuuksia eli herkullisuutta ei juurikaan tutkita tieteellisesti. Tilanne on muuttumassa, koska molekyyligastronomia eli ruuanlaiton ilmiöiden tutkiminen kemian ja fysiikan keinoilla on rantautumassa suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja -tutkimukseen. Tulevaisuudessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota ruoan makuun terveellisyyden ja ravitsevuuden lisäksi.
Mitä molekyyligastronomia on?
Molekyyligastronomia on ruokaan liittyvän tieteen, taiteen ja käsityötaidon yhteensovittamista eli luonnontieteellistä ruoanvalmistusta. Sen avulla on kehitetty useita uusia ruokalajeja, valmistustapoja ja trendejä. Suomalainen elintarviketeollisuus tutkii mahdollisuuksia hyödyntää molekyyligastronomian oppeja omissa tuotteissaan ja aiheesta on toteutettu tutkimushankkeita Turun yliopistossa.
Turun Yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia kertoo – Voimme tulevaisuudessa tehdä entistä maistuvampaa ja parempaa ruokaa, kun molekyyligastronomian oppeja yhdistetään ruoan tuotekehitykseen. Siinä keskitytään erityisesti ruoan makuun ja nautittavuuteen. Ravintolat osaavat jo hyödyntää oppeja Suomessakin, mutta siitä on hyötyä myös suurtalousalalle ja elintarviketeollisuuden tuotekehitykselle. Yhdistettynä terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tutkimukseen molekyyligastronomia luo uusia mahdollisuuksia kehittää tuotteita, joissa terveellisyys, maku ja elämyksellisyys huomioidaan yhtä arvokkaina ominaisuuksina.
Hervé This ja Anu Hopia keskustelemassa molekyyligastronomiasta
Kemistin keittiössä.
Anu Hopia harrastaa myös ruoanlaittoa, mutta keitokset eivät aina onnistu. Pihvi kuivuu, kermavaahto muuttuu voiksi ja spagetti saattaa tulla pöytään kattilan muotoisena klimppinä. Hopia on perehtynyt keittiökemiaan ja hänestä on tullut parempi kokki. Hän tietää, miksi ruoka ei maistu ilman rasvaa ja miten majoneesin saa onnistumaan. Anu Hopia on kirjoittanut aiheesta hauskan ja ymmärrettävästi kirjoitetun kirjan “Kemiaa keittiössä”. Kirja perustuu Kemistin keittiössä – palstaan, johon Hopia kirjoittaa Tiede-lehdessä.
Molekyyligastronomiaa ja sen vaikutuksia käsiteltiin 24.2.09 Helsingissä järjestetyssä MG Forum – Molekyyligastronomiaa -tapahtumassa, jonne kerääntyi liki 200 elintarvikealan päättäjää, keittiömestaria, tuotekehittäjää ja ruokaharrastajaa. Seminaarin järjesti Stimulus Consulting, joka on ensimmäisenä tuomassa molekyyligastronomiaa Suomeen.
- Molekyyligastronomian avulla myös tavalliset kotikokit voivat ymmärtää ruuanlaiton ilmiöitä molekyylitasolla: miten ruoka kypsyy, miten se muuttaa muotoaan ja miten maut ilmestyvät. Ymmärtämällä mitä ruoanlaitossa tapahtuu, voidaan rakentaa parempaa makua ja uusia elämyksiä – kertoo Stimulus Consultingin ohjelmajohtaja Anniina Honkanen.
Hans Välimäki on jo pitkään toteuttanut omassa keittiössään molekyyligastronomian oppeja
Stimulus Consulting Oy on molekyyligastronomian erikoisosaaja Suomessa. Yhtiö järjestää alan koulutuksia, kursseja ja tilaisuuksia, myy aiheeseen liittyviä julkaisuja ja tuotteita sekä toteuttaa ja konsultoi kaupallistamis- ja kehitysprojekteja. Lisätietoa osoitteessa www.stimulusconsulting.fi
