Umami muualla Facebook

Julkaistu 30. 1. 2009 Teksti Tiia Koskimies, kuvat Tiia Koskimies ja ravintola Loft 5 kommenttia Ruoka ja juoma

Slow Food – syö nautiskellen

Tällä kertaa Slowari ryhmä kokoontui ravintola Loftissa Helsingin Yrjönkadulla. Tila on hulppea arkkitehti Sebastian Gripenbergin 1889 alun perin tyttökouluksi suunnittelema rakennus. Ravintolasali on rakennettu vanhaan jumppasaliin.

Ilmaa takuulla riittää. Korkealta roikkuvat valoverhot jakavat tilan yllättävän kodikkaaksi. Keittiö noudattaa skandinaavista linjaa. Suomalaista kotiruokaa ja lähellä tuotettuja raaka-aineita käsitellään uudella raikkaalla ja innovatiivisella otteella.

Kuvien annokset ovat näyttäviä ja niissä on paljon käsityötä.

Lasilautasella Tre Fiskar annos, jossa ahventa lasimestarin tapaan, kylmäsavusilakkasalaattia, rosépippuri-sinappi paahdettua lohta sekä sinappipiparjuurijäätelöä.

Liha-annoksena Hirven sisäpaistia Wellingtonin tapaan, savuselleripyree ja tumma riistakastike.

Jälkiruokasi porkkanakakkua, porkkanapyreetä ja jogurttimoussea.

Slovarit nauttivat tällä kertaa Loftin kerrassaan mainiota madekeittoa, blinejä ja mätiä ja jälkiruoaksi kaneliohraa ja appelsiinimoussea.

Slow Food

Slow Food on kansainvälinen liike, joka puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä.

Ruoka ja juoma ovat oleellinen osa kaikkia kulttuureja ja paikalliset perinteet ovat vaalimisen arvoisia. Yhteiset ruokailut ovat erinomaista kulttuurienvälistä kanssakäymistä ja herkullinen tapa tutustua uusiin kulttuureihin ja hankkia uusia ystäviä.

Slow Food -liike on perustettu Italiassa, eurooppalaisen ruoka- ja juomakulttuurin kehdossa. Sieltä se on levinnyt yli 30 maahan, kaikkiin maanosiin. Liike jatkaa hidasta, mutta vastustamatonta leviämistään tässä pikaruoan ja kiireisen elämänrytmin uhkaamassa maailmassa.

Slow Food -liike syntyi Italiassa vuonna 1986, kun Rooman Piazza di Spagnalle oltiin avaamassa Fast Food -hampurilaisravintola. Joukko nautiskelijoita karsasti ajatusta ja perusti pienen ruokayhdistyksen, joka laajeni nopeasti. Perustajat painottivat jo olemassa olevaa krouviperinnettä, ”osteriaa”. He alkoivat etsiä nautiskelijan yksinkertaista onnea –  lautasellista pastaa ja lasillista hyvää viiniä mukavassa seurassa. Vuonna 1989 liikkeestä tuli kansainvälinen, toimintaa on tällä hetkellä yli 30 maassa.

Slow Food -periaatteet:

Slow Food -toimintaan ei kuulu pikaruokaloiden vastustaminen keinoilla millä hyvänsä. Se ei myöskään kulje tiukkapipoisina pisteyttämässä ravintoloita ja etsimässä täydellisyyttä. Niin ravintoloissa kuin kotonakin ruokailun tulee olla kokonaisuus, johon kuuluu sekä hyvistä raaka-aineista kiireettömästi tehty ateria että syöminen rauhassa ja hyvässä seurassa. Ruokailun tulee olla paljon muutakin kuin nopeaa tankkaamista.

Slow Food -aatteen kulmakiviä on oman maan ruokakulttuurin tukeminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi jääräpäisesti syödä pelkästään karjalanpiirakoita ja mämmiä, vaan tärkeää on myös pyrkiä kehittämään suomalaista ruokaa mm. keksimällä uusia käyttötapoja kotimaisille raaka-aineille.

Pyritään syömään myös vuodenaikojen mukaan, mieluiten mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita käytetään silloin kun niiden aika on. Ravintolakäyntien lisäksi kerholaiset järjestävät ruokakursseja ja viinin maistajaisia. Fiiliksen mukaan tavataan 2-5 kertaa vuodessa.

Postituslistalle voi halutessaan liittyä, jäsenmaksua ei ole.

Helsingin slowareiden osoite: slowarit (at) yahoo.com

Loft Restaurant & Viniteca

Yrjönkatu 18

00180 Helsinki

(Bulevardin ja Uudenmaankadun välissä)

www.ravintolaloft.fi

Puh. 09-4281 2500


Aiheet: , , , , , , , ,

5 kommenttia

  1. Ajatus rauhallisesta ruokailusta

    Ajatus rauhallisesta ruokailusta ja puhtaista ruoka-aineista on aivan viehättävä, mutta kyse kai on siitä, mitä meillä on ollut, mistä luovuttiin ja mikä nyt on ylellisyyttä! Eikö?!

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Laura

    2. 2. 2009 11.22

  2. Olla kiireinen oli

    Olla kiireinen oli yhtä kuin olla tärkeä ja oli hienoa viuhahtaa ohi ”mä en nyt ehdi tyyliin”. ”Aika on rahaa” tarkoittaa nykyään mielestäni sitä, että ne joilla on ”varaa”, eivät ole kiireisiä…

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Katarina

    2. 2. 2009 11.24

  3. Hitaat asiat hitaasti...perustuuko

    Hitaat asiat hitaasti…perustuuko tähän se, että pakasteiden sulamisen nopeuttamiseksi (!) ne tulisi sulattaa kylmässä vedessä? Toimii juuri niin, mutta mihin se perustuu? Tietääkö kukaan, joka mahdollisesti lukee tätä?

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Kaarina

    4. 2. 2009 10.33

  4. Järkyttävää Voiko olla

    Järkyttävää
    Voiko olla enemmän rahan haaskausta ja ökyä . Miettikää kun tuollaista pientä piperystä kuudella kymmenellä eurolla syötte kuinka monta on esim. yksihuoltaijia joden viimeiset rahat menee oman kasvuiässä olevan lapsen ruokkimiseen.. Näitä asuu pelottavan lähellä kyseistä ravintolaa. Hävetkää !

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    jori

    14. 12. 2009 12.15

  5. On jokaisen oma

    On jokaisen oma asia miten omat rahansa ja aikansa käyttää. Miksi sitä pitäisi hävetä. Ökyä maailmaan mahtuu. Slow food ideassa arvostetaan myös käsityötä ja kisälliaikaa, jotka ovat nykyaikana valitettavasti unohdettua oppiaikaa. *Kaikki mulle heti* -ajatuksella ei maailmaa rakenneta. Ideologiaa voi toteuttaa olematta ökyrikas.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Slowly forward

    6. 4. 2010 7.13

Kirjoita kommentti