Umami muualla Facebook

Julkaistu 2. 8. 2018 Teksti Tiia Koskimies Ei kommentteja Ruoka ja juoma

Tiia Tillin tillileipä

Sattuipa, tapahtuipa kerran eräissä rapujuhlissa niin, että juhlien isäntä oli unohtanut ostaa tilliä. Sitä oli yhden kipon pohjalle leikattuna muutamia lehtiä. Meitä kokoontui pöydän ympärille syömään 6 aikuista ja kaksi lasta. Katselin kippoa huolestuneena, mutta tuumasin, että lisää tilliä saadaan varmasti pöytään juhlien edetessä.

Rakastan tilliä alkukesän hennoista lehdistä loppukesän muhkeisiin kruunuihin, vahvojen varsien täyteläiseen kuminaiseen tuoksuun ja makuun, jota ilman rapuliemi ei olisi rapuliemi. Rohmaisin tapani mukaan tarjotusta kiposta reilusti tilliä omalle paahtoleivälleni. Isäntä kauhistui, sanoi, että siinä on kaikki leikattu tilli ja nimesi minut saman tien nauraen ”Tiia Tilliksi”.

Nyt vasta vuosien jälkeen tulin ajatelleeksi, että nimi Tiia Tilli sopii minulle todella hyvin. Olen intohimoinen tillifriikki ja käytän sitä runsaasti ruoanlaitossa. Pakastan hakattuna talven varalle. Sillä ulkomailta tuotu tilli on yleensä täysin mautonta, jopa väkevää.

Tillikruunut ovat tietysti rapujuhlien tärkein mauste. Tulin ajatelleeksi rapujuhlia noin yleisemminkin. Pääraaka-aine on arvokas ja vaatii mielestäni arvoisensa lisäkkeet. Miksi rapupöydän leiväksi valitaan usein ankea, litteän lattea, mauton ja taikinainen pussileipä? Neutraalin maun vuoksi, mutta on laadukkaampiakin neutraalin makuisia leipiä kuin ”höttöleivät”.

Kun 70-luvun alussa opin syömään rapuja ihanien appivanhempieni kanssa, leiväksi valittiin aina parhaan konditorian leipomaa rapeakuorista ranskanleipää. Se oli muhkea leipä, josta leikattiin viipaleita isolla sahalaitaisella veitsellä. Leivät paahdettiin kesämökin kaasuhellan päällä tarkoitukseen suunnitellulla rautaisella reikäpannulla kynttilän valossa. Kekkerit alkoivat aina tällä leivän paahtamisen rituaalilla. Sen, joka sen tehtäväkseen sai, tuli paahtaa viipaleet täydelliseksi. Niitä ei tietenkään saanut polttaa, mutta ei jättää liian vaaleiksikaan. Valmiit tuoksuvat viipaleet peiteltiin huolella koriin kankaiseen serviettiin, jotta ne säilysivät lämpiminä mahdollisimman pitkään korin kiertäessä pöytää. Pöydän kumpaankin päähän asetettiin täpötäydet kipot hakattua tilliä sekä vadit aitoa voita. Rituaaliin kuului, että lämpimälle leivälle levitettiin reilusti voita ja ripoteltiin runsaasti tilliä. Komeuden päälle alettiin sitten kasata pyrstöjä yksi kerrallaan. Vasta kun leipä oli täpösen täynnä meheviä pyrstöjä, siitä haukattiin. Kaikki eivät tietenkään malttaneet kerätä useita pyrstöjä ja katsoivat sitten kateellisena niitä, joilla muhkea herkkupala lopuksi käsissään oli.

Jokaiselle pyrstölle laulettiin ja ”snapsattiin”, mutta ensimmäistä ”heelangooria” lukuunottamatta, lasia ei sen jälkeen koskaan juotu kerralla tyhjäksi asti. Eikä varsinkaan yksin ja ilman laulua.

Muistelin näitä mukavia juhlia. Keksin, että rapuleipä kannattaa leipoa itse hyvistä raaka-aineista ja nautinnon maksimoimiseksi yhdistää siihen tilliä jo paistovaiheessa.

tillileipä (1 of 1)
Tiia Tillin tillileipä

(noin 10-12 viipaletta)

3-3 1/2 dl vettä ( noin 40 asteiseksi lämmitettynä)
1 pussi kuivahiivaa
1-1 1/2 dl hienoksi hakattua tilliä ( ja/ tai tillinsiemeniä 1 rkl)
1 tl hyvää suolaa ( esim. Maldon)
1 tl sokeria
1/2 dl neutraalin makuista öljyä ( esim. rypäleensiemenöljy, tai sulatettua voita)
1 tl sokeria
vehnäjauhoja niin paljon, että taikinasa tulee käsiteltävää ja se irtoaa käsistä tai kulhon reunoista

(1 pussi kuivahiivaa sekoitetaan osaan jauhoista ja sitten 40 asteiseen veteen)

Sekoita hiiva pieneen määrään vehnäjauhoja. Kaada lämmin vesi kulhoon ja lisää joukkoon tillihakkelus, suola ja sokeri. Sekoita joukkoon hiivajauhoseos ja öljy. Lisää jauhoja vähän kerrallaan, kunnes saat hyvin leipoutuvan ja sormista irtoavan taikinan. Aseta taikina 1 1/2 l:n vetoiseen voideltuun uunivuokaan. Kohota leivinliinan alla tai uunissa uunilampun valon lämmössä noin 40 minuuttia kunnes leipä on hyvin kohonnut. Voitele pinta varovasti pehmeällä voilla ja käännä termostaatti 200 asteeseen. Paista leipää noin 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea ja leipä kumisee koputeltaessa. Poista leipä vuoasta ja aseta ritilälle jäähtymään. Leikkaa vasta hyvin jäähtyneenä viipaleiksi. Leivo leipä rapujuhlia edeltävänä päivänä ja leikkaa ennen paahtamista.

Huom! Yksi kohotuskerta riittää ja leivästä tulee huokoista.

tillivoi (1 of 1)

Tilli maistuu ja tuoksuu leivässä. Hyvää tuli! Huom. voit valmistaa rapupöytään valmiiksi myös tillivoita!

tilliä leivällä (1 of 1)

Vinkki:
Voit myös pakastaa viipaleita ja paahtaa äyriäisten, salaattien sekä keittojen kumppaniksi, krutongeiksi jne. Miksei myös aamiaispöytään. Taikinasta voit toki paistaa patonkia, sämpylöitä jne.

ravut (1 of 1)

Rapukekkerit voi järjestää myös kuorimattomien katkarapujen ympärille!

Bon Appétit!
Tiia


Aiheet: , , , , , , ,

Kirjoita kommentti