Umami muualla Facebook

Julkaistu 26. 2. 2018 Teksti Umami Yksi kommentti Parisuhde

Perinnönjaon ajankohta

Artikkeli on vuodelta 2013: Kun perunkirjoitus on tehty ja kaikki vainajan ja pesän velat on maksettu, on mahdollista suorittaa perinnönjako, jossa velkojen maksun jälkeen yli jäänyt omaisuus jaetaan perillisasemassa oleville ja mahdollisille testamentinsaajille.

Jos perinnönjakoon ryhdytään ennen kuin kaikki vainajan ja pesän velat on maksettu, joutuvat omaisuutta saaneet palauttamaan jaossa saamansa omaisuuden siltä osin, kun sitä tarvitaan velkojen maksuun. Jos joku omaisuutta saanut ei pysty suorittamaan osuuttaan, on muiden osakkaiden täytettävä vajaus saamallaan omaisuudella.

Perinnönjako tulee vireille, kun joku perintöön oikeutettu esittää jakovaateen. Kullakin pesän osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Jos kukaan ei esitä jakovaadetta, voi kuolinpesä olla jakamattomana jopa vuosikymmeniä. Jakovaade ei vanhene.

Julkaisemme uusintana asianajaja Pia Bräysyn kirjoittamia ja runsaasti luettuja artikkeleita.

Pesänselvitys

Perinnönjakoa edeltää pesän selvittäminen. Pesänselvityksen keskeinen tarkoitus on saattaa jäämistö jakokuntoon. Jakokuntoon saattamisessa olennaisinta on jäämistön laajuuden selvittäminen ja pesän vastuiden täyttäminen.

Pesän selvittäminen voidaan toteuttaa pesän osakkaiden toimesta tai virallisselvityksenä pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvittäjän määräys haetaan käräjäoikeudelta ja hakemuksen voivat tehdä pesän osakkaat, pesän tai vainajan velkojat tai muukin jäämistöintressentti, kuten legaatin saaja.

Pesänselvittäjäksi määrätään yleensä joku perintöasioihin erikoistunut asianajaja. Vaikka laissa ei ole vaatimusta pesänselvittäjän esteettömyydestä, edellytetään käytännössä, että pesänselvittäjä on esteetön. Myös ns. intressijääviys huomioidaan eli pesänselvittäjänä ei voi toimia sellainen henkilö, jonka oma etu on edes osittain riippuvainen jako-osakkaan edusta eikä myöskään henkilö, joka on antanut osakkaalle oikeudellisia neuvoja jakoa koskevassa asiassa tai toiminut muutoin ennakollisesti osakkaan neuvonantajana.

Jos kaikki pesän osakkaat ja muut jäämistöintressentit ovat yksimielisiä pesänselvittäjän henkilöstä, voidaan esteellinenkin henkilö määrätä pesänselvittäjäksi.  Käytännössä kuitenkin pesänselvittäjän määräämiseen joudutaan tilanteissa, joissa perinnönjakoon liittyy tiettyjä jännitteitä, joten kovin harvinaista on, että johonkin pesän osakkaaseen sidoksissa oleva henkilö määrättäisiin pesänselvittäjäksi.

Yksinkertaisimmissa tapauksissa selvitettäessä jäämistön laajuutta selvittäjä toteaa jonkun omaisuusobjektin joko kuuluvan jäämistöön tai jäävän sen ulkopuolelle. Monimutkaisemmissa tapauksissa pesänselvittäjä joutuu ajamaan kanteita kuolinpesän hyväksi mm. vähän ennen kuolemaa luovutetun omaisuuden saamiseksi takaisin tai kuolinpesään kuuluvien saatavien perimiseksi.

Pesänselvittäjän on myös otettava selko vainajan veloista.  Jos on syytä epäillä, että tuntemattomia velkojia on olemassa, on pesänselvittäjän haettava julkinen haaste velkojen selvittämiseksi.

Pesänselvitysprosessi saattaa kestää muutamasta kuukaudesta jopa useaan vuoteen. Pesänselvityksen aiheuttamat kulut ovat konkurssipesän velkaa ja kulut maksetaan jäämistöomaisuudesta päältä päin. Jos pesän varat eivät riitä pesänselvityskulujen kattamiseen, joutuu pesänselvittäjään nähden hyvitysvastuuseen se, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty.

Siinä tapauksessa, että kuolinpesä luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, määräys lakkauttaa osakkaiden yhteishallinnon ja vain pesänselvittäjällä on oikeus edustaa pesää. Normaalitilanteessahan pesän osakkaat hallitsevat kuolinpesää jakamattomana hallussaan ja päättävät yhdessä pesän asioista sekä edustavat pesää ulospäin yhdessä.

Perinnönjaon muodot

Perinnönjako voidaan toimittaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona.

Sopimusjaossa pesän osakkaat sopivat perinnön jakamisesta. Perintö voidaan periaatteessa jakaa vapaasti osakkaiden sopimalla tavalla ja jäämistöön kuuluvat omaisuuserät arvostaa osakkaiden sopimalla tavalla. Tämä on ylivoimaisesti yleisin perinnönjakotapa, mutta se on mahdollinen vain, jos kaikki pesän osakkaat ovat yksimielisiä perinnönjaon suoritustavasta ja perinnönjaon sisällöstä.

Toimitusjaoksi kutsutaan pesänjakajan toimittamaa perinnönjakoa. Pesänjakajan on toimitettava jako, jos osakas tai pesäosuuden luovutuksensaaja sitä vaatii taikka jos jonkun pesän osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Käräjäoikeus määrää pesänjakajan jonkun edellä mainitun henkilön hakemuksesta.

Toimitusjaosta

Jos pesässä on ollut pesänselvittäjä, määrätään pesänjakajaksi yleensä sama henkilö. Yleisesti ottaen pesänjakajaa koskevat samat esteellisyysnäkökohdat kuin pesänselvittäjääkin.

Myös pesänjakajan palvelut ovat maksullisia ja ne katetaan ensisijaisesti päältä päin pesän varoista. Jos riitaisuutta osakkaiden kesken on paljon, voivat pesänjakokustannukset nousta hyvinkin merkittäviksi. Sen vuoksi osakkaiden edun mukaista ei ole riidellä sellaisesta omaisuudesta, jonka arvo ei ole merkittävä. Ääritapauksessa kaikki jaettavissa oleva omaisuus voi tällöin huveta pesänjakokustannuksiin.

Pesänjakajan toimivalta ulottuu vain jakoon eli hän päättää siitä, miten pesään kuuluva omaisuus on jaettava perintöön oikeutettujen kesken. Pesänjakaja tulkitsee mahdollista testamenttia ja päättää, miten se vaikuttaa jakoon.

Toimitusjaossa pesänjakajan on arvioitava omaisuus käypään arvoon jakohetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuudesta todennäköisesti saatavaa todellista kauppahintaa, jos omaisuus myydään vapaaehtoisella kaupalla. Tarvittaessa pesänjakajan on hankittava omaisuuden arvosta asiantuntijalausunto.

Perinnönjaon sisältö

Perinnönjaossa voidaan erottaa laskennallinen ja reaalinen puoli. Sopimusjaossa osakkaat päättävät kummastakin. Jos pesänjakaja on määrätty, hänen tehtävänään on määrittää suhteelliset osuudet ja osoittaa niiden mukaiset reaaliset osuudet jäämistöstä.

Suhteellinen perintöosuus lasketaan siten, että jokainen perintöön oikeutettu sukuhaara saa yhtä suuren osuuden perinnöstä. Esim. jos perittävällä on ollut kolme rintaperillistä, saa jokainen rintaperillinen 1/3 perintöosuuden. Jos joku rintaperillistä on kuollut, jaetaan tuon rintaperillisen perintöosuus hänen rintaperillistensä kesken.

Arvomääräinen jako-osuus (perintöosa) määräytyy suhteellisen perintöosuuden ja jäämistöpääoman arvon mukaan. Arvomääräinen jako-osuus on perilliselle suhteellisen perintöosuuden perusteella jäämistöpääomasta kuuluva euromääräinen osa.

Reaalinen jako tulisi perintökaaren mukaan toteuttaa siten, että jokaisella jako-osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta eli hänelle kuuluu esinekohtainen osuus jaettavana oleviin objekteihin. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että jokaiseen jäämistöesineeseen on perustettava yhteisomistussuhde. Jos omaisuutta ei perinnönjaossa voida sopivasti jakaa, se on pantava samaan osaan. Käytännössä irtaimistoesineisiin on mahdotonta perustaa yhteisomistussuhdetta.

Sopimusjaossa osakkaat päättävät itse, mitä omaisuutta kukin osakas saa. Toimitusjaossa pesänjakajalla on valta määrätä omaisuuden jakautumisesta perillisten kesken. Pesänjakajalla on tietyin edellytyksin oikeus myös myydä pesään kuuluvaa omaisuutta, jos jakoa ei voida muutoin toteuttaa.

Perinnönjako on määrämuotoinen oikeustoimi. Perinnönjakokirjan on oltava kirjallinen. Sopimusjaossa se on kaikkien osakkaiden allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistettava. Toimitusjakoa koskevan jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja yksin.

Asiakirjapohjia perinnönjakokirjan laatimiseksi löytyy internetistä ja apuna voi myös käyttää asiakirjamalliteoksia.

Perinnönjaon moittiminen

Perinnönjako voi olla pätemätön materiaalisen (sisällöllinen) tai muodollisen virheen johdosta. Osakkaan, joka tahtoo vedota virheeseen, on reagoitava siihen nostamalla moitekanne määräajassa.

Muotovirheen perusteella sekä sopimus- että toimitusjakoa on moitittava kuudessa kuukaudessa jaon toimittamisesta lukien. Moitekannetta muotovirheen perusteella voidaan ajaa mm. sillä perusteella, että pesänjakaja ei ole allekirjoittanut jakokirjaa tai sopimusjaossa osakkaan allekirjoitusta ei ole todistettu oikeaksi taikka jakoa ei ole tehty kirjallisessa muodossa.

Toimitusjakoa voidaan moittia myös sisällöllisen virheen perusteella kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta lukien. Pesänjakajan toimittamaa jakoa voi rasittaa sisällöllinen virhe esim. sen vuoksi, että jakaja on arvostanut jäämistöön kuuluvan omaisuuden virheellisesti tai tulkinnut testamenttia väärin.

Sopimusjaossa sisällölliseen virheeseen voidaan vedota vain poikkeustapauksissa. Lähinnä kyseeseen tulevat yleiset sopimusten pätemättömyysperusteet esim. sopimukseen pakottaminen tai petollinen viettely toisen ymmärtämättömyyttä hyväksikäyttäen. Moitekanne on tällöin nostettava ”kohtuullisessa ajassa”. Mahdollista on, että jako julistetaan pätemättömäksi vielä vuosia toimitetun perinnönjaon jälkeen.

Pia Bräysy

asianajaja, varatuomari


Aiheet: , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Voiko valittaa jakosopimuksen

    Voiko valittaa jakosopimuksen teon jälkeen vaikka vuoden päästä. Olen avustanut eläkeläisen raha-asioissa. Paperiset tiliotteet ovat menneet eläkeläiselle. Hän kuoli.Ei rintaperillisi. Toinen perillinen uhkailee ja syyttää minua jälkikäteen. Jako on tehty sopimusjakona.Vaatii tiliotteet Pankilla ja uhkailee oikeudella. Eläke oli vain 700 euroa kuukaudessa. Eläkeläisen aikaisemmin. Perintör.säilyneet.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Nimetön

    20. 9. 2015 11.42

Kirjoita kommentti