Umami muualla Facebook

Julkaistu 4. 12. 2011 Teksti Eeva Salonen, kuvat Eeva Salonen Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

Koira tuli taloon

Koiristamme kolme tuli taloon pitovaikeuksien vuoksi, ei siis aivan pentuina mutta pieninä kuitenkin. Ne elivät kodissamme – tai oman sanastonsa mukaan koirankopissa – pitkän ja hyvän elämän.

Ensimmäinen kierrätyskoira oli hieno dalmatialainen. Nikodemus eli kotoisasti Niko olisi kokenut kovan kohtalon ellei olisi saanut uutta kotia. Ainoalle lapselle lemmikiksi hankittu pentu oli liian raskas hoidettavaksi yhden vanhemman perheessä. Iloinen ja seurallinen hurmuri kärsi lyhyistäkin eron hetkistä. Jouduimme päällystämään sohvaamme ja uudistamaan patjojamme monet monituiset kerrat.

Kainuun tytöllä Auroralla eli Nuuskulla oli vihikoiralle ominainen hieno vainu, tiettävästi maailman paras. Koirasta tahdottiin luopua, koska perheessä oli jo ennestään koira ja vauvakin oli tulossa. Olin lukenut ilmoituksen Hesarin sunnuntainumerosta ja viikon kuluttua murrosikää lähentelevä pienen vasikankokoinen narttupentu oli asettunut taloksi.

Adoptiosta ei kulunut montakaan kuukautta, kun saman pesueen poikakoira Amos eli Amppu jäi kodittomaksi – nuori perhe hajosi eikä kaksiossa ollut tilaa isolle rontille. Kunto nousi meillä kaikilla, kun jättiläiskoiria oli ulkoilutettava erikseen. Oma piha toki tarjosi tilan leikkiä.

Kun Kerttu-emo – itsekin juhlasekoitus – etsi kuudelle pennulleen kotia, jouduin neljännen kerran koirakouluun. Monirotuinen Hippu-neiti haettiin alkukesällä. Sen kiiltävän musta turkki, graafinen ulkomuoto ja ilmiömäinen nopeus ovat isäkoiran perua.

Kasvupaketti on loputtoman energinen ja sen tahtotila on mahtava. Kun voimani hiipuvat, leikittelen ajatuksella, että pääsen koirien omaan taivaaseen, mikäli omat ansioni eivät riitä porttia vartioivalle Pyhälle Pietarille. Eläimillä ei ihmisen ongelmia ole. Ne ovat viattomia jo täällä maan päällä eläessään ja pääsevät paratiisiinsa. Elän nimittäin siinä toivossa, että minulle on kaivettu salakäytävä portin alitse.- olenhan antanut kodin kodittomille.

Kuvissa poseeraa kaunis Hippu-neiti.

Eeva Salonen


Aiheet: , , , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Voi kun neiti

    Voi kun neiti on söpö… Aivan kuin meidän Wilma -koiran kaksoisolento. Wilmakin on monirotuinen, lähinnä saksanpaimenkoiraa, labradoria ja novascotiaa täynnä oleva pakkaus. Vahinkopentueen viidestä jäsenestä meille rakastettavin olento :)

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    poro2

    5. 1. 2012 16.15

Kirjoita kommentti