Umami muualla Facebook

Julkaistu 17. 1. 2014 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

Havumetsien töyhtöpää

Töyhtötiainen (Parus cristatus) on mainio otus, pienen pieni ruskeanharmaa lintu, joka on helppo tunnistaa sen päässä olevasta komeasta töyhtöstä.

Vaikka lintu ei ole mitenkään harvinainen, ei sitä useinkaan tapaa. Tähän on oikeastaan kolme syytä: Ensinnäkin se viihtyy havumetsissä ja välttelee laajoja aukeita, toiseksi se pysyttelee melko paikoillaan kotiuduttuaan kerran johonkin paikkaan. Ainoastaan nuoret töyhtötiaiset vaeltelevat jonkin verran. Lisäksi se pysyttelee melko tarkoin kuusten tai mäntyjen oksistojen suojissa, ja tullessaan esille esimerkiksi syömään sille asetettuja jyviä, nappaa kuusi- ja hömötiaisten tavoin jyvän salamana ja palaa oksiston suojaan sitä syömään. Se onkin tiaisista arimmasta päästä, ja joutuu lintulaudalla väistämään sitä aggressiivisempia sini- tai hömötiaisia.

Valoisten havumetsien asukas

Töyhtötiainen on Suomessa yleinen havumetsissä aina Oulun korkeudelle asti, ja se pesii lähes koko Euroopassa, muualla maailmassa sitä ei tavata. Suomessa lajin on todettu hieman vähentyneen, mahdollisesti metsien hakkuiden seurauksena. Töyhtötiainen on paikkalintu, eli se ei muuta talveksi etelään. Parhaat töyhtötiaismaastot ovat kallioiset männiköt, mutta myös kuusivaltaiset metsät kelpaavat. Se tekee pesänsä muiden tiaisten tapaan puun koloon, jonka naaras useimmiten itse tekee lahoon puuhun metristä muutaman metrin korkeudelle, tai käyttää valmista koloa, joskus harvemmin linnunpönttöäkin. Naaras valmistaa pesän sammaleesta ja vuoraa villalla, karvoilla ja hämähäkin seiteillä. Linnut ovat pariuskollisia, ja hyvän pesäpaikan löydyttyä pari voi käyttää pesää vuosikausia.

Töyhtötiainen02 vs2 pieniTöyhtötiainen 01 vs2 pieni

Kuva Pieni töyhtötiainen joutuu arkana ruokailupaikallakin väistelemään muita tiaislajeja, esimerkiksi sini- ja hömötiaiset ajavat sen härskisti apajilta pois tullessaan syömään. Se odottaakin kärsivällisesti sopivaa tilaisuutta ja omaa ruokailurauhaa.

Vaatimaton kaikkiruokainen

Töyhtötiainen syö siemeniä, katajanmarjoja, hyönteisiä, hämähäkkejä. Talvisin se lyöttäytyy muiden tiasten kanssa sekaparviin, jolloin se mielellään vierailee lintulaudoilla, jos ne sijaitsevat sopivasti metsän reunassa. Ruoaksi sille kelpaavat kaikki perinteiset lintulautojen tarjoilut, kuten siemenet, pähkinät, leivänmurut, kauraryynit ja tali. Ankara talvi voi verottaa suuren joukon töyhtötiaiskannasta, joten ruokinta edesauttaa oleellisesti niiden selviämistä talven yli.

Töyhtötiainen 04 vs2 pieniTöyhtötiainen 03 vs2 pieni

Kuva Töyhtötiainen nappaa nopeasti jyvän, tai kuten tässä pöhkinänpalan, ja lennähtää sitä syömään oksiston suojaan. Suojassa olevalta tarkkailupaikaltaan se suorittaa uuden eväänhakumatkan, kunhan on varmistunut matkan turvallisuudesta.

Laulu kuin hajoava kone

Töyhtötiaisen äänet ovat tyypillisiä, tiaismaisia hentoja tiitityksiä, sekä nopeaa siritystä, kuin jostain moottorin pyörivästä osasta olisivat laakerit hajonneet. Laulukausi alkaa jo helmikuun kirkkaina pakkaspäivinä, ja jatkuu koko ajan vilkastuen huhtikuun alkupuolelle asti, jonka jälkeen pesinnän alettua lakkaa. Töyhtötiaisen ääntä voit kuunnella tästä.


Aiheet: , , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti