Umami muualla Facebook

Julkaistu 9. 3. 2018 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

Kärpät ovat rautaa!

Siinä on jotain valloittavan hellyttävää, vaikka petoeläin onkin. Sen pyöreissä korvissa, hiilen mustissa nappisilmissä, uteliaisuudessa ja tavassa nousta takajaloilleen tarkkailemaan ympäristöä on jotain lähes inhimillistä.

Kärppä (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva vikkelä pikkupeto, mutta myös erittäin hyödyllinen jyrsijäkannan kurissa pitäjä.

Kärpän ravinto koostuu etupäässä piennisäkkäistä kuten myyristä, hiiristä, päästäisistä sekä oravista. Tilaisuuden tullen se nappaa myös lintuja ja syö linnunmunia. Tuo tehokkuus hiiri- ja myyräjahdissa on johtanut aikoinaan siihen, että kärppää on siirretty alueille, jossa sitä luonnostaan ei ole ollut, pitämään jyrsijä- ja muita pikkunisäkäskantoja kurissa. Huonolla menestyksellä, kuten esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jonne kärppiä tuotiin pitämään kaniinikantoja kurissa. Hanke ei onnistunut, koska kärpille riitti siellä helpompaa saalista, maassa pesiviä lentotaidottomia lintuja, kakadoja, joiden kannat ovat kokeilun johdosta taantuneet. Kärppä kuuluukin maailmanlaajuisesti sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.

Kärppä02 vs2 pieni

Kuva Kärpät ovat arkoja, mutta uteliaita. Vähän väliä ne pysähtyvät tarkkailemaan ympäristöään, eikä rauhallinen kuvaaminenkaan lähietäisyydeltä pelottanut.

Maastopuku vaihtuu kaksi kertaa vuodessa

Kärppä vaihtaa turkkinsa syksyisin ja keväisin. Kesällä sen selän karva on ruskea, vatsapuoli valkoinen, häntä ruskea, jossa musta hännänpää. Talveksi turkki vaihtuu vitivalkoiseksi, vain hännän pää jää edelleen mustaksi. Liikkumatonta otusta onkin melkein mahdoton huomata kesällä heinikossa tai talvella lumen keskeltä. Näin meillä pohjolassa, mutta Tyynenmeren rannikon eläimet ovat talvisin vaalean ruskeita.

Kärppä synnyttää, ravintotilanteesta riippuen, neljästä yhdeksään poikasta keväällä, huhti-toukokuussa. Emo voi paritella ja hedelmöittyä heti synnytyksen jälkeenkin, mutta viivästyneen sikiökehityksen vuoksi  seuraavakin poikue syntyy vasta keväällä. Urokset eivät ole parittelua lukuun ottamatta tekemisissä naaraiden kanssa.

Kärppä05 vs2 pieniKärppä07 vs2 pieni

Kuva Pieni, parista kymmenestä vajaaseen kolmeenkymmeneen senttiin pituinen pienpeto viihtyy kaikissa luonnonkoloissa tai rakenteissa, mistä se saa suojaa. Se nousee usein takajaloilleen pystyäkseen näkemään kauemmas. Sen rauhoitettu pikkuserkku lumikko on selvästi pienempi otus, ja sen hännänpää ei ole musta, kuten kärpällä.

Vikkelä ADHD-tapaus

Kärpän ruumiin rakenne on pitkänomainen ja solakka, mikä sopii hyvin erilaisissa koloissa ja käytävissä kulkemiseen. Kärppää seuratessa tuntuu välillä, että niitä on useampia samassa paikassa. Eläin puikkelehtii niin nopeasti ja nousee välillä hetkeksi tähystämään, että herkästi luulee otuksia olevan useampia. Eläin liikkuu aaltomaisesti hyppelehtien, ja rakastaa erilaisia luonnonkoloja, ojia tai putkia, joita pitkin pääsee etenemään suojassa. Matkansa varrella se tarkistaa saaliin toivossa kaikki kolot ja painaumat. Vähän väliä se nousee takajaloilleen tähystämään, tai kurkistaa jostakin kivien raosta. Ihmisistä käytetty sanonta “kärppänä paikalla” kuvaa todellakin tätä otusta. Vuorokauden aikana kärppä voi liikkua saalistaessaan viitisentoista kilometriäkin, yleensä yöaikaan.

Urosten reviiri on laajempi kuin naaraiden, ja urokset liikkuvat myös enemmän ja pidempiä matkoja. Hyvän ravintotilanteen vallitessa naaraan reviiriksi voi riittää pari hehtaaria. Uroksen reviiri on 2-3 kertaa laajempi. Kärpät ovat notkeita ja ketteriä, taitavia kiipeilemään ja uimaan.

 

Kärppä04 vs2 pieni

Kuva Salaojaputken päältä on myös hyvä seurata kuvaajan touhuja. Jos alkaa näyttää uhkaavalta, voi puikahtaa putkeen ja vilistää sitä pitkin karkuun.

Kärppien kannat vaihtelevat

Eläimen kannat fluktuoivat jyrsijätilanteen mukaan. Kun saaliseläimiä on paljon, myös poikastuotto on runsasta. Laji ei ole uhanalainen, mutta tarkkaa määrää ei osata sanoa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n arvion mukaan niitä on maassamme yli satatuhatta yksilöä, joten populaatio on kannanvaihteluista huolimatta vakaa.

Kärppä01 vs2 pieni

Kuva Loppusyksyisellä kasvimaalla on kaikennäköisiä kehikoita ja lavoja, joiden keskellä kärppä tuntee olonsa turvalliseksi. Aina pitää olla monta pakoreittiä tarjolla.


Aiheet: , , , ,

Kirjoita kommentti