Umami muualla Facebook

Julkaistu 2. 5. 2018 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

Mikäs siitä vilahti?

Se on joillekin kammotus, toisille inhottava, usealle vähän vastenmielinen. Minulle se on sympaattinen ja luonteikas, aivan toista maata kuin sen kesympi pullamössöserkku, kotihiiri.

Sen turkki on kaksivärinen, päältä lämpimän ruskea, alta kermanvalkoinen. Sillä on pitkä häntä, isot mikkihiirikorvat, pullottavat nappisilmät ja monesti se juostessaan hyppelee pitkin hypyin.

No, sehän on metsähiiri.

Taistelijaluonne

Metsähiiri (Apodemus flavicollis) on tosiaan toista maata kuin kotihiiri (Mus musculus). Ensinnäkin, se on isompi, ja se on myös agressiivisempi. Se puolustautuu tarvittaessa, selättää monen sitä hieman isommankin eläimen, eikä ole niin helposti lannistettavissa kuin kotihiiri.

Mökilläni minulla on tästä paljon kokemusta. Kesän jälkeen kylmilleen jäävä mökki saa joka talvi jossakin vaiheessa vieraakseen metsähiiriä. Ne tulevat sisään aivan uskomattoman pienistä rakosista, ja yrittävät etsiä syötävää. Jos eivät muuta löydä, järsivät saippuaa.

Yhtenä vuonna oli jäänyt avattu juustonaksupussi ruokakaappiin, ja keväällä ihmettelin sänkyjä kuntoon laittaessa, kun yhden sängyn alla oli kasa juustonaksuja. Sinne oli metsähiiri vienyt eineen varastoon pahan päivän varalle. Elikot häipyvät kuitenkin sisätiloista heti, kun ulkona olosuhteet antavat myöten, eli kun on leutoa tai lunta.

Metsähiiri 01 vs2_pieniMetsähiiri 07 vs2 pieni

Kuva Isot korvat, nappisilmät, kaksivärinen turkki, siinä metsähiiren tuntomerkit.

Kannan tiheys kiinni ravintotilanteesta

Metsähiirien elinpiiri on keskimäärin kaksi tuhatta neliömetriä, mutta tiheimmillään kanta voi olla 100 siimahäntää hehtaarilla, jos ravintoa vain riittää. Ne ovat varsin moniruokaisia, syövät siemeniä, jyviä, kasvin varsia, kukkia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Ja juustonaksuja, sekä saippuaa!

Luonnossa näitä sympaattisia otuksia pääsee näkemään vaikkapa lintujen metsäruokinnoilla, joilla minäkin useimmat kuvani olen ottanut. Muidenkin hiirien tapaan elämä on meidän ihmisten mielestä varsin lyhyt, vain vuodesta puoleentoista. Metsähiiren elämä on kuitenkin kiihkeärytmistä, poikueita syntyy useita vuodessa, ja jälkikasvu on sukukypsä reilussa puolessatoista kuukaudessa.

Hiiri02_2 vs1 pieni

Kuva Metsähiiri voi paetessaan tehdä jopa metrin loikkia.

Mitä virkaa siimahännällä?

Metsähiiri on myyrien tavoin tärkeä ravinnon lähde monelle Suomen luonnonvaraiselle petolinnulle tai -nisäkkäälle. Esimerkiksi pöllöt saalistavat mielellään metsähiiriä. Otuksella onkin oma elintärkeä asemansa Suomen luonnossa. Kannansäätely toimii hyvin luonnon ehdoilla, eikä siihen ihmisten tarvitse puuttua. Kannattaa muistaa, että nämä siimahännät saattavat tulla hetkeksi vierailemaan esimerkiksi kylmilleen jätetylle kesämökille, mutta eivät jää sinne pitkäaikaisiksi vieraiksi. Kotihiiri sen sijaan viihtyy ihmisasumuksissa ympäri vuoden.

Metsähiiri 02 vs2_pieni

Kuva Metsähiiri on varsin sympaattisen näköinen otus läheltä katsottuna.


Aiheet: , , , , ,

Kirjoita kommentti