Umami muualla Facebook

Julkaistu 12. 6. 2017 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

Mökin arka kesävieras

Viime kesänä juhannuspyhien jälkeen tein mökillä niitä pakollisia askareita, joita kesämökillä aina riittää. Siinä vesipumpun imuputkea kiristäessäni kiinnitti huomiotani aavistuksen omainen liike silmäkulmassani. Katsoin tarkemmin, pieni metsäjäniksen poikanen (Lepus timidus) -jonka tieteellinen lajinimi muuten tarkoittaa arkaa tai säikkyä- oli keskellä pihaa vajaan kymmenen metrin päässä minusta.

Pidän aina pihalla ollessani kameraa valmiina mökin kuistilla, joten lähdin varovasti kulkemaan kuistille päin. Samassa jäniksenpoikasen korvat nousivat pystyyn, ja se jähmettyi paikalleen valppaana. Olin hetken paikallani, jolloin otuksen valppaus laantui. Sain haettua kameran, ja otin jäniksenpojasta ensimmäiset kuvat. Menin hieman lähemmäs, mutta nyt pupu loikki piha-alueen reunalle korkeampaan kasvustoon, ja kadotin sen näkyvistäni. Arvasin kuitenkin, että tulen vielä näkemään sitä useampaan otteeseen, sen verran herkullista apilaa kasvaa mökkipihassa. Näin sitten kävikin pitkin kesää.

Kuva Metsäjäniksen poikanen maisteli ruohon korsia mökin pihapiirin laitaman pidemmässä heinikossa, joka tarjosi sille hyvän näkösuojan.

Pienet poikaset eivät ole hylättyjä

Jänis jättää poikasensa usein koko päiväksi yksikseen lähtiessään  etsimään itselleen ravintoa. Aivan pienet poikaset eivät vielä kasviravintoa syö, vaan odottelevat emoaan, jolta sitten saavat erittäin ravinteikasta ja energiapitoista maitoa, jolla pärjäävät taas pitkän syöttövälin. Nämä pikkupoikaset voivat näyttää hylätyiltä, koska jänis ei tee mitään pesää, ja poikasetkin hajaantuvat hieman erilleen odottamaan emoaan. Näin kettu tai muu peto ei välttämättä löydä kaikkia poikasia, ja ainakin osa jää henkiin. Poikaset luottavat suojaväritykseensä, ja ovat liikkumatta vaaran uhatessa. Ne myös päästävät ihmisen aivan viereensä, minkä vuoksi monet luulevat niiden olevan hylättyjä. Pikku hiljaa alkavat poikaset myös ruokailla kasviravintoa, saaden kuitenkin samalla myös maitoa. Nyt ne liikkuvat hieman enemmän, ja pötkivät herkästi pakoon ihmisen kohdatessaan.

Kuva Pieni jäniksen poikanen istuskeli välillä pihapolulla täysin näkyvissä kaikessa rauhassa. Valkoapilat olivat voikukan lehtien ohella sen erityistä herkkua.

Yksilöllisiä eroja arkuudessa

Kuvasin poikasta useaan otteeseen kesän aikana, sen vierailut mökkipihalla olivat jokapäiväisiä. Ihmettelin, kun välillä se oli niin arka, ettei päästänyt minua kahtakymmentä metriä lähemmäksi, mutta parhaimmillaan pupu tuli aivan viereeni syömään siten, ettei etäisyyttä ollut paria metriä enempää. Käsillä olleen kamerani teleobjektiivin lähin tarkennusetäisyys oli 3,5 metriä, joten en edes pystynyt tarkentamaan niin läheltä jäniksenpoikaan. Luulin poikasia olevan pihapiirissä vain tämän yhden, kunnes jossakin vaiheessa heinäkuuta sitten yhytin kaksi poikasta eri puolilla pihaa samalla kertaa. Poikasia saattoi olla enemmänkin, mutta tuota kertaa lukuun ottamatta näin niitä vain yhden kerrallaan. Emoa en nähnyt kertaakaan, vaikka se epäilemättä vielä imetti poikasiaan, kun näin jäniksenpojan ensimmäistä kertaa. Poikasille maittoivat varsinkin voikukan lehdet ja apilat, mutta hämmästyksekseni myös keskikesällä kypsyneet mustikat.

Kuva Jäniksenpoika pinkoo pakoon aitan kulman taakse minkä käpälistä lähtee.

Odotan innolla juhannusta ja toivon näkeväni uusia jäniksen poikasia. Ainakin nämä viimevuotiset saivat ruokailla rauhassa, joten ehkä muistavat rauhallisen, suojaisan paikan, jossa oli maittava ruoka-apaja. Ja jos vielä ovat hengissä, tuovat omatkin jälkeläiset pihapiiriin.


Aiheet: , , , , ,

Kirjoita kommentti