Umami muualla Facebook

Julkaistu 16. 12. 2017 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

Oi tule, Musta Joulu!

Kaikkihan toivovat, että jouluna olisi rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Sekä lunta maassa. Tänä vuonna näyttää ainakin Etelä-Suomessa siltä, että saamme mustan joulun.

Ei anneta sen masentaa, vaan otetaan pimeydestä kaikki irti. Kynttilälyhtyjä, pihavaloja, ikkunakoristeita, niillä saa tunnelmaa. Tunnelmaa omaan sisimpään saa myös järjestämällä luonnonvaraisille eläimille konkreettisen ruoka-avun. Hyvän joulumielen lisäksi tulee vuoden pimeimpänä aikana ulkoiltua ja saa vielä bonuksena näkemisen ja kokemisen ilon, tuntien samalla tekevänsä jotain hyödyllistä ja palkitsevaa.

Voiko ruokkimisen lopettaa kesken talven?

Jos et aio jatkaa ruokintaa joulun aikaa pidemmälle, kannattaa etsiä lähistöltä jonkun toisen ylläpitämä lintujen tai muiden eläinten ruokintapaikka, aina sinne ylimääräiset herkut mahtuvat. Tavanomaiselle siemen- ja talipalloruokinnalle voi viedä vaikkapa pähkinöitä tai omenaviipaleita, jolloin ruokinnan lajikirjo kasvaa. Samoin peuraruokinnalle voi lisukkeeksi viedä kokonaisia omenoita, jos vaikka sellaisia on omien puiden sadosta jäljellä. Myös kuivuneet leivänpalat kelpaavat, kunhan eivät ole kovin suolaisia. Jos päätät aloittaa oman linturuokinnan, on hyvä muistaa, että sitä on sitten jatkettava siihen asti, kun maa on talven jälkeen taas sula.

Talitiainen02 vs2 pieniSinitiainen02 vs2 pieniKuusitiainen01 vs2 pieniPunarinta05 vs2 pieni

Kuva Tali- ja sinitiainen kuuluvat linturuokinnan peruslajistoon. Jos ruokinta on kuusivaltaisessa metsässä tai sen lähellä, voi saada myös kuusitiaisen vieraaksi. Punarinnan jäädessä talvehtimaan, on tuo kesällä piilotteleva ja hankalasti kuvattava lintu yllättävän kesy ja rohkea linturuokinnan vieras.

Ruokinnalla käy monenlaisia vieraita

Tavallisella linturuokinnallakin vierailee varsin kirjava porukka erilaisia eläimiä. Lintujen lisäksi tyypillisiä ovat oravat, metsähiiret, metsä- ja peltomyyrät, kärpät, lumikot, jänikset, ja joskus jopa metsäkauriit. Linturuokinnan lähistöllä voi myös tavata petolintuja, kuten varpushaukan tai -pöllön sekä hiiripöllön. Vaikka meistä ihmisistä voi tuntua kurjalta, että varpushaukka käy nappaamassa ruokinnalta keltasirkun tai mustarastaan, kuuluu se luonnon tarkoituksenmukaisuuteen. Se, että syötämme pikkulintuja, edesauttaa sekä niiden, että niitä syövien petojenkin pärjäämistä.

Metsäkauris naaras 01 vs2 pieniMetsäkauris naaras 02 vs2 pieniVarpuspöllö (Glaucidium passerinum) Fastholma 210113 01 vs2 pieniVarpuspöllö (Glaucidium passerinum) Fastholma 040213 14 vs1 vs2 pieni

Kuva Metsäkaurisnaaras kuvattuna peuraruokintapaikan läheisyydessä Helsingin Herttoniemessä.  Laji on levittäytynyt ja yleistynyt eteläisessä Suomessa, ja sen voi tavata jopa isojen keskustaajamien liepeillä. Varpuspöllö vaanii jyrsijöitä ja pikkulintuja ruokintapaikkojen läheisyydessä. Tuo Euroopan pienin, ja maailman toiseksi pienin pöllö on kokonsa nähden hirmuinen peto, joka ei kaihda jopa itseään suurempikokoisia saaliita.

Elämyksiä talvisesta luonnosta

Seuraamalla luontoa esimerkiksi ruokinnoilla, saa hienoja kokemuksia samalla kun oppii uutta. Vaikka olisi jo vanha konkari, tulee luonnossa aina vastaan uusia asioita, uusia ilmiöitä. Pitämällä silmät auki ja mielen avoinna, niistä saa mahdollisimman paljon irti. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos ihmiset liikkuessaan luonnossa, vaikka vain lähiluonnossakin, seuraisivat ympäristöään, tulisivat he onnellisemmiksi, tiedonhaluisemmiksi, empaattisemmiksi ja virkeimmiksi.

Urpiainen01 vs2 pieniPähkinänakkeli04 vs2 pieniPyrstötiainen 05_2 vs2 pieniPuukiipijä 01 vs2 pieni

Kuva Urpiaiset ovat oppineet myöskin vierailemaan linturuokinnoilla, samoin harvinaisempi vieras, pähkinöitä halajava pähkinänakkeli. Joskus voi hyvällä onnella onnistua näkemään myös pyrstötiaisen tai puukiipijän.

Lopuksi

Joulun keskeinen, yleismaailmallinen sanoma on lähimmäisenrakkaus ja antamisen ilo. Luontokappaleet ovat pyyteettömiä, ne eivät tiedä mitään meidän ihmisten ajattelumaailman palveluksista ja vastapalveluksista. Ne pyrkivät käyttämään talvella mahdollisimman säästeliäästi energiaansa, ja tarjoamalla niille syötävää, voi monen niistä pelastaa nälkäkuolemalta talven aikana.

Me ihmiset koemme ruokaa tarjoamalla paitsi antamisen ilon, myös saavamme vastapalveluksen, kun voimme seurata niiden talvisen arkisia toimia. Se jos jokin, tuo valoa pimeyteen, keskelle mustaa joulua.

Orava01_2 vs2 pieniOrava02 vs2 pieni

Kuva Orava on tuttuakin tutumpi lintulautojen ja -ruokintojen vieras. Toiset karsastavat sitä, mutta henkensä pitimiksi sekin ruokaa etsii. Turvallisen joulunajan järjestät oraville tarjoamalla niille pähkinöitä, omenaviipaleita tai auringonkukan siemeniä. Myös rasvapallot ja tali kelpaavat.


Aiheet: , , , , , , , , , , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Tuttua.Asuu kuusi metsä.Harvoin

    Tuttua.Asuu kuusi metsä.Harvoin töyhtötiainen näkee…harmi.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    jep

    22. 12. 2013 20.53

Kirjoita kommentti