Umami muualla Facebook

Julkaistu 2. 4. 2017 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

Pajunkissat tuovat kevään

Pajunkissat yhdistetään useimmiten pääsiäiseen, käyttäväthän palmusunnuntain pikku trullit virpomiseen juuri koristeltuja pajunoksia. Moni myös kerää pääsiäisen aikaan pajunoksia maljakkoon  tulppaanien tai narsissien seuraksi, tai ihan vaan pelkästään koristeeksi.

Miten tuo pajunkissojen ajoitus onnistuu joka vuosi, kun pääsiäinen voi vaihdella ajallisesti yli kuukauden? Aikaisin mahdollinen pääsiäissunnuntai on 22. maaliskuuta ja myöhäisin 25. huhtikuuta. Pääsiäisen ajallinen liikkuminen kalenterissa on perua Nikeassa vuonna 325 pidetyn kirkolliskokouksen päätöksestä yhtenäistää pääsiäispäivän vietto yhteiselle sunnuntaille koko kristikunnassa.

Tuon kirkolliskokouksen päätöksen perusteella vakiintui käytäntö, jonka mukaan pääsiäissunnuntai on  kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Melko kimuranttia, vai mitä?

Mutta takaisin pajunkissoihin. Miten ne onnistuvat ilmestymään aina pääsiäiseksi, jos pääsiäinen voi vaihdella noinkin paljon? Syitä on useita: Pajut (Salix-suku) ovat erittäin yleisiä kasveja, josta on Suomessakin yli 20 alkuperäistä lajiketta. Eri lajeilla myös kehitys keväällä vaihtelee. Pajunkissojen silmujen puhkeaminen samankin lajin yksilöillä vaihtelee mm. kasvupaikasta riippuen, joten yleisenä lajina pajulla on kevään alussa kissat parhaimmillaan aina jossakin puskassa. Itse näin tämän vuoden ensimmäiset pajunkissat tammikuun lopussa.

Kuva Keväällä kukka-aihioiden silmut turpoavat, ja pajunkissoja peittävät suojussilmut karisevat pois. Myöhemmin nuput aukeavat sadoiksi pieniksi kukkasiksi, jotka houkuttelevat medellään hyönteisiä.

Pajun kukinnossa on satoja pikku kukkia

Mikä sitten pajunkissa oikeastaan on? Kyse on pajun kukinnosta. Pajut ovat kaksikotisia, eli hede- ja emikukinnot ovat eri kasveissa. Sydäntalvella näkyvissä on vain tummanruskea kukintoaihion silmu. Keväällä nämä turpoavat, ja silmusuomu, oikeastaan useamman suomun muodostama suojus, karisee pois, ja paljastaa pajun kukinnon nupun. Yhdessä kukinnossa voi olla monta sataa kukkaa, joita suojaa pakkaselta pajunkissan “turkki”, eli valkeat, silkkimäiset ja pehmeät karvat.

Kukkiva paju houkuttelee hyönteisiä

Pääsiäisen mentyä joutavat pajunkissat maljakoista roskiin. Pajunkissat ovat muuttuneet joko vähemmän kauniiksi, vaaleanvihreän kellertäviksi pajun kukinnoiksi, tai sitten kuivuneet ja karisseet pois. Mutta jos seuraa luonnossa kasvavaa pajua ja sen kukintoja parhaassa kukkimisvaiheessa, voi kokea hienoja luontoelämyksiä, varsinkin yöaikaan.

Pajujen kukinnot houkuttelevat sankoin joukoin hyönteisiä medellään. Päivisin kukinnoilla vierailevat muun muassa kimalaiset (Bombus-suku), sitruuna- (Gonepteryx rhamni) ja nokkosperhoset (Nymphalis urticae), mutta yöaikaan käy varsinainen kuhina. Kevällä lentävien yöperhosten, varsinkin raitayökkösten (Orthosia-suku) samoin kuin piiloyökkösten (Conistra-suku), runsaat yksilömäärät kansoittavat kevätöinä huhtikuulta aina toukokuun lopulle asti pajujen kukintoja.


Aiheet: , , , , , , , , , , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Vähän kestää,kevät...no:kotona valkonen

    Vähän kestää,kevät…no:kotona valkonen kissa,ei haittaa!

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    kissa

    30. 3. 2013 19.48

Kirjoita kommentti