Umami muualla Facebook

Julkaistu 12. 1. 2014 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Tero Mustonen kertajulkaisuoikeudella Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

Puruveden muikku sai EU:n alkuperäistuotemerkinnän

Puruvedellä muikun nuottapyynti on ikivanha perinne. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla sijaitseva, Saimaaseen ja sen myötä Vuoksen vesistöön kuuluva karu järvi on ollut kuuluisa kirkasvetisyydestään sekä lukuisista saaristaan, ja nyt siis myös omasta muikustaan.

Puruveden kalastajien aloitteesta 6.12.2013 saatu EU:n alkuperäismerkintä oli suomalaisille kymmenes, yhteensä suojauksen on koko EU:n alueella saanut tähän mennessä reilut 1200 tuotetta. Haastattelin tutkijaa, maantieteen tohtori Tero Mustosta aiheesta. Hän, jos joku tuntee Puruveden muikun ja siihen liittyvän historian sekä traditiot, itsekin muikunpyyntiä harjoittaneena.

Mikä ihmeen alkuperäismerkintäsuoja?

Suojausjärjestelmiä on kolmenlaisia: Suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM), ja suojattu perinteinen valmistusmenetelmä (APT). Puruveden muikun saamassa suojassa on kyse maantieteellisestä merkintäsuojasta, joita Suomessa oli aiemmin vain Kainuun rönttösellä. Alkuperäismerkintäsuoja voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, joten Puruveden muikkuna ei voida nyt muita myydä, kuin merkintäoikeuden saaneita. Kunnia alkuperäismerkintäsuojasta kuuluu Puruveden ammattikalastajille, jotka itse käynnistivät hankkeen ja saivat suojan aikaiseksi.

nuotta3 (1)

Kuva Osuuskunta Lumimuutos ja Puruveden ammattikalastajat Kesälahdelta toivat 2000-luvulla koululaisia jäälle vetämään nuottaa, jotta ainutlaatuisesta talvipyynti- ja kulttuurimuodosta jäisi muistijäljet nuoremmille polville. Paikalle innostui tulemaan myös YLE kuvaajineen vuonna 2008.

Mikä oikeutti Puruveden muikun nimeämiseen?

“Kyse ei ole mistään biologisesta muikun alalajista. Järvessä on kyllä oma muikkukantansa, mutta syy alkuperäismerkinnän myöntämiseen piilee itse järvessä ja jonkin verran myös pyyntimenetelmissä”,
kiteyttää Tero Mustonen, ja jatkaa: “Puruvesi on erittäin kirkasvetinen ja karu järvi, jossa valo ulottuu pinnan alla kahteenkymmeneenkin metriin, kun muissa osissa Saimaata keskimäärin kymmeneen metriin. Muikun ravintonaan käyttämä plankton viihtyy täällä hyvien valo-olosuhteiden vuoksi syvemmällä kuin muualla. Muikut ovat siis syönnöksellä suurimman osan vuotta syvemmällä kuin keskimäärin muualla. Tästä syystä muikku on normaalia muikkua D-vitamiinipitoisempi ja pehmytruotoisempi”. Ulkoisestikin kalan väritys poikkeaa hieman muualta pyydettyjen värityksestä, se on vaalean hopeinen ja sen selkä on vihreän harmaa. Pehmeät ruodot helpottavat kalan jalostusta ja käyttöä elintarvikkeena, joten kalan valmistus ravinnoksi on vaivattomampaa ja hyötysuhteeltaan tehokkaampaa.

“Nimisuojapäätöksessä on yhtenä elementtinä mukana perinteiset kalastusmenetelmät, niistä tärkeimpänä nuottapyynti. Pyyntitapa tunnetaan jo 10 000 vuoden takaa, jolta ajalta maamme vanhimmat löydetyt nuotanjäänteet ovat peräisin. Puruvedellä on erityisesti talvinuottauksella pitkät perinteet. Pyyntimenetelmänä nuottaus on hellävarainen kalalle, sekä vaaraton muille eläimille, kuten norpalle, ja aktiivisena pyyntimuotona säätelee kalakantoja tehokkaasti siten, että muikkujen määrät ovat sopivassa suhteessa niiden ravintoon, eli planktonin määrään. Talvinuottaus poistaa Puruveden karusta altaasta ravinteita, joka ehkäisee järven rehevöitymistä. Tällä hetkellä vuosittaiset muikkusaaliit ovat keskimäärin noin 500 tonnia vuodessa, jonka Puruvesi kestää hyvin”, jatkaa Mustonen.

nuotta4nuotta6

Kuva Apaja nousee helmikuussa 2013. Etualalla näkyy ikiaikainen tarvekalu, tuura, joka on talvinuottaajan tärkein työkalu. Hanikan tuurat ovat Puruveden aarteita. Talvinuottaa vedetään huhtikuun loppupuolelle, kun Etelä-Suomessa on jo täysi kevät. Vasemmalta apajaa nostavat vieraileva ammattikalastaja Olli Klemola, Esa Rahunen, Risto Ketolainen ja tutkija-kalastaja Tero Mustonen. Apajan noustua kalat kuljetetaan välittömästi kalasatamaan, joko suoraan myyntiin tai perkaukseen. Kalasatamasta matka jatkuu eteenpäin, ja maailman puhtain muikku on matkalla ihmisten ruokapöytiin, D-vitamiinipitoisuutensa ja pehmeäruotoisuutensa vuoksi kuuluisa ja helppo eines.

Puruveden muikun tulevaisuus

Uhkana on kalastajien ukkoutuminen. Nuoria olisi saatava nuottakalastuksen pariin mukaan, jotta perinne ei katkeaisi. Tutkija Mustonen näkee kaksi asiaa ylitse muiden: “Ammattikalastajien elinkeinon kannattavuutta tulee parantaa ja talvinuottausperinnettä elvyttää. Muuten mitkään yksittäiset toimet eivät riitä pelastamaan muikunpyyntiä elinkeinona, ja jäljelle jää ainoastaan kotitarve- ja harrastajakalastus”. EU:n myöntämä alkuperäismerkintä on askel parempaan, joka parantaa mahdollisuuksia kilpailla halpojen tuontikalojen ja kalankasvattamojen tuotteiden kanssa, eettisesti tuotetulla ja laadukkaalla tuotteella. Käytännössä alkuperäismerkintä näkyy merkintätarrana tuoreina, pakattuina tai perattuina myytävissä kaloissa. Alkuperäismerkinnän voi saada kaikki kriteerit täyttävät kalastajat ammattikalastajista kotitarvepyytäjiin.

“On selvää, että monia erilaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta voimme tulevaisuudessakin turvata sekä perinteiset kalastustavat, että kalastuselinkeinon Puruvedellä. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa esimerkiksi matkailun ja markkinoinnin alueella”, sanoo Mustonen. “Tätä olemme pyrkineet yleisesti edesauttamaan esimerkiksi viettämällä Etelä- ja Itä-Suomen kylissä kylätapahtumia, joissa on järjestetty perinnenuottausnäytöksiä. Näissä, jopa tuhatkin katsojaa vetäneissä tapahtumissa yleisö on päässyt seuraamaan perinteistä pyyntimenetelmää ja ostamaan kalaa. Myös eri yrityksille järjestettyjä vastaavan tapaisia tapahtumia on järjestetty Puruvedellä. Nuottapyynnillä on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys, joka tulee siirtää jälkipolville. Etenkin nuoria täytyy saada mukaan toimintaan, jotta jo kansalliseepoksemme Kalevalan sivuilta tuttu perinteen jatkumo voidaan turvata”, jatkaa Mustonen.

Niinpä niin, kaikki muuttuu. Ammattikalastajankin toimenkuva voi tulevaisuudessa olla monimuotoisempi, maatilamatkailusta luontoelämystuottajaan. Silti ammattikalastuksen kova ydin on varmasti se kantava asia, jonka pitää olla paremmin kannattavaa, jotta harvat alalla toimivat jaksaisivat jatkaa, ja etenkin, että nuorta verta tulisi mukaan ammattia harjoittamaan.

nuotta1 (1)

Kuva Nuotan lasku alkaa ennen sarastusta Puruveden jäällä. Pakkanen on kolmessakymmenessä.

 

Haastattelemani tutkija, maantieteen tohtori Tero Mustonen lyhyesti:

 

 

 

 

 

 


Aiheet: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Yksi kommentti

Kirjoita kommentti