Umami muualla Facebook

Julkaistu 26. 10. 2019 Teksti Jyrki Leskinen, kuvat Jyrki Leskinen 4 kommenttia Luonto ja vapaa-aika

Tungosta lintulaudalla

Lintujen talviruokinta tarjoaa oivan mahdollisuuden lähiluonnon tarkkailemiseen; kotipihan lintulaudan vierailijoita voi katsella vaikka sisätiloista. Ja jos itse ei halua järjestää omaa talviruokintaa, löytyy sellaisia muiden ylläpitäminä ainakin kaupungeista, monesti puistoista tai muilta luonnonläheisiltä ulkoilualueilta.

Jos haluat aloittaa talviruokinnan, käy Suomen BirdLifen internet-sivuilla katsomassa ohjeet. Tärkeää on, ettei jo aloitettua ruokintaa lopeteta kesken talven, vaan jatketaan, kunnes maa on paljas ja sula.

Kuva Talitiainen on lintulaudan vakiovieras, ja varsin peloton veijari.

Tyypilliset talviruokinnan lajit

Kuva Sinitiainen on toinen yleinen laji, varsinkin eteläisessä Suomessa. Tuo kooltaan talitinttiä pienempi otus on varsinainen lintulaudan kuningas. Jos ruokaa tai tilaa lintulaudalla on niukasti, se häätää päättäväisesti muut pois, kunnes on saanut oman osansa.

Ruokinnalla käyvistä linnuista yleisimpiä ovat talitiainen ja ainakin etelämmässä sinitiainen ja mustarastas. Myös keltasirkku, viherpeippo, urpiainen, varpunen ja punatulkku käyvät usein ruokinnalla. Jos ruokinnan vieressä on metsikköä, voi nähdä hömö- tai kuusitiaisen sekä puukiipijän. Käpy-, pikku- tai harmaapäätikan voi nähdä myös talipalloja syömässä. Toisinaan harakat ja varikset sekä kesykyyhkyt käyvät ruokinnalla ajaen pienemmät linnut hetkeksi pois.

Ruokinnalla käy myös muita eläimiä kuin lintuja, oravat näistä tutuimpia. Hiiret ja myyrät löytävät usein lintulaudan alta sinne pudonneita siemeniä ja muuta syötävää. Hieman harvinaisempia vieraita ovat pikkulintuja sekä jyrsijöitä vaanivat pedot, kuten varpushaukka, varpus- ja hiiripöllö sekä kärppä, jolle maistuu myös linnuille tarjottu tali.

Kuva Hömötiainen käy nappaamassa nopeasti siemenen, ja lentää läheiseen oksistoon sitä nakertamaan.

Eläinten tarkkailu

Vaikka lintulaudan vierailijoita voi tarkkailla paljain silmin, ovat kiikarit usein oivallinen apu lintujen tunnistuksessa, varsinkin, jos matkaa tarkkailupaikalta on hieman enemmän, ja haluaa varmistaa tai kirjata ylös kaikki näkemänsä lajit.

Kuva Keltasirkku pitää punatulkun tavoin kaurasta. Molempia näkee usein kauralyhteillä. Jos tarjolla on maapähkinärouhetta, voi tavata harvinaisena Etelä-Suomessa talvehtivan pähkinänakkelin. Se sieppaa pähkinänpalan, lennähtää lähipuun rungolle sitä syömään tai vie sen talvivarastoonsa.

Eläinten kuvaaminen

Jos aikoo napata lintulaudan vierailijoista sen veret seisauttavan luontokuvan, kannattaa ruokinta sijoittaa siten, että sen läheisyydessä on sopivia istumaoksia otuksille. Kuva oksalla istuvasta linnusta kestää katseita paremmin kuin lintulaudalla hyörivä lajitoveri. Pidemmällä polttovälillä saa kuvaa pelkistettyä ja taustan rauhallisemmaksi, jolloin lintu nousee pääosaan kuvassa. Kuvattaessa joutuu usein menemään lähemmäksi lintuja, jotta niistä saisi kelvollisia kuvia. Varsinkin kovien pakkasten aikana kannattaa kuitenkin varoa, ettei häiritse lintujen syömistä. Niille ravinnon riittävä saanti on elintärkeää.

Kuva Sydäntalvella ruokinnalla voi vierailla myös pöllöjä, kuten tämä varpuspöllö. Se on kokoonsa nähden eläinmaailman tehokkaimpia saalistajia, ja voi iskeä itseään kookkaamman linnunkin kimppuun. Vaikka tämä, vain punatulkun kokoinen peto, saalistaa myös pikkulintuja, koostuu sen ravinto paljolti myyristä, hiiristä ja päästäisistä. Huonoina  myyrävuosina linturavinto on pääosassa. Varpuspöllö varastoi ylimääräisen saaliin linnunpönttöihin.


Aiheet: , , , , , , , , , , , , , , ,

4 kommenttia

  1. Kaikki ei pysty

    Kaikki ei pysty lintulaudalle:fasaani odottaa ruokaa ja mustarastas ”kömmelö”,maahan ruokaa.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    kissa

    24. 2. 2013 9.56

    • Oikeassa olet. Tosin

      Oikeassa olet. Tosin mustarastas pystyy kyllä ruokinta-automaatilta tai perinteiseltä lintulaudaltakin syötävää saamaan. En halunnut rohkaista lukijoita laittamaan maahan ruokaa, koska siinä on sitten omat haittapuolensa: Lintujen ulosteet kulkeutuvat helpommin ruokaan, jolloin salmonellan vaara kasvaa, ja rotat löytävät helpommin tien ruokinnalle. Siispä: Valveutuneet talviruokkijat voivat tietysti maahankin ruokinnan ulottaa, kunhan huolehtivat näiden edellä mainittujen haittojen minimoimisesta. Tällainen artikkeli ei tietenkään koskaan ole täydellinen, jatko-osa jää harkintaan.

      Vastaa kommenttiin

      Kirjoittanut

      Jykä

      24. 2. 2013 19.36

  2. Erinomainen juttu, upeat

    Erinomainen juttu, upeat kuvat!
    Helsingin pääkirjastossa löytyi tänään tuhansittain lintukirjoja, joissa on kaunis kuva linnnusta, tarkat tuntomerkit, esiintymisalue, etc yksityiskohtaisia tietoja. Jopa Intian ja Australian linnuista on useita vaihtoehoja.

    Kirjastossa oli vain yksi kirja talviruokinnasta ja yksi linnunpöntöistä, linnun pesistä ei yhtään. Lisää tällaisia juttuja, jotka ohjaavat lähiympäristössä toimintaan. Kiitos Jyrki!

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Kari Stansvikista

    4. 3. 2013 20.35

Kirjoita kommentti