Umami muualla Facebook

Julkaistu 10. 2. 2018 Teksti Kati Tuomola Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

Elba – Toscanan saaristossa

Arkiston aarre vuodelta 2009: Elba on mitä viehättävin pieni lomasaari Toscanan saaristossa – oikea helmi.

Kuva © Masterlu | Dreamstime.com

Elban saari on jostakin tuttu, mutta mistä? Mitä me oikeasti tiedämme saaresta? No, useimmat meistä tietävät sen, että Napoleon oli aikoinaan karkotettu saarelle. Mutta Elbasta on toki paljon muutakin tiedettävää. Saari on pysynyt melko tuntemattomana, mutta viime vuosina se on löydetty. Saarelle on rakennettu kaikkiaan 27 hotellia, joista puolisen tusinaa on saanut 4 tähteä. Saarella voi nauttia kauniista maisemista ja upeista uimarannoista, hyvästä ruoasta, kirkkaista vesistä ja luonnonrauhasta.

Kuva: © Andreus | Dreamstime.com

Mineraalirikas maaperä

Elba on lähinnä kalan muotoinen saari, vain 27 km pitkä ja ”pyrstön” leveimmältä kohdalta 18 km leveä, pinta-alaltaan se on n. 224 km². Sen rantaviiva on 147 km pitkä. Se on kuitenkin suurin Toscanan saariston seitsemästä saaresta (muut: Gorgona, Capraia, Pianosa, Giglio, Montecristo, joka on aivan Elban vieressä ja Giannutri). Saari on varsin vuoristoista ja korkein vuori, graniittimassoista (mm. turmaliinia, berylliä, maasälpää) syntynyt Monte Capanne, kohoaa aina 1019 metriin.  Elban maaperä on erityisen rikas mineraaleistaan (ainakin 150 lajia) ja tärkeimmät ovat juuri rautamalmit (magnetiitti, limoniitti, hematiitti; malakiitti), minkä vuoksi Elban hallinta oli tärkeää jo antiikin ajalla. Saaren tärkein kaupunki ja satama onkin nimeltään Portoferraio eli rautasatama. Kuva alla: © Masterlu | Dreamstime.com

Subtrooppinen kasvillisuus

Kuva: © Masterlu | Dreamstime.com

Saaren ilmasto on mitä parhain: vuoden keskilämpö on 16,5 °C-astetta, eikä sadekaan liikaa haittaa: merialueella saadaan vettä 575 mm vuodessa ja sisäosissa 1060 mm vuodessa.  Täten saaren kasvillisuus on subtrooppinen, mutta maaperän karuuden vuoksi ”vaatimaton”. Metsäalueella kasvavat kastanjat, laakeripuut, tammet ja männyt. Aluskasvillisuutta hallitsevat mm. kinsterit eli värihernepensaat, villit viiniköynnökset, myrtit, kanervakasvit, saniaiset, katajat, rosmariinipensaat, eukalyptukset, opuntiakaktukset jne.  Macchia -pensaisto muodostaa tiuhan kasvillisuuskatteen kumpuilevilla rinteillä ja sen kätköissä viihtyvät mm. vuohet, jänikset, villikanit, vihersisiliskot ja sisiliskot. Linnut ovat muuttolintuja kuten lehtokurpat, laulurastaat, punapyyt ja viiriäiset.

Turismi elättää saaren asukkaat

Kuva: © Masterlu | Dreamstime.com

Saarella asuu noin 31 600 asukasta. Vuosien 2000-2007 välisenä aikana väkiluku on kasvanut merkittävästi ulkomaalaisten muuton takia, n. 1800 hengellä. Elban tärkeimmäksi elinkeinoksi onkin muodostunut turismi. Saaren ja mantereen välillä on säännöllinen laivaliikenne ja sen satamissa poikkeavat myös monet risteilyalukset.  Maantieverkosto on varsin kattava ja antaa mahdollisuuden tutustua saaren ”joka kolkkaan”. Toiseksi tärkeimpänä taloudellisena tekijänä on säilynyt malmien louhinta, mutta jatkokäsittelyä varten massat lähetetään muualle eri rauta- ja terästeollisuuslaitoksiin. Kuva rautamalmilouhoksesta alla: © Zorro12 | Dreamstime.com.

Mereneläviä ja hyviä viinejä

Kuva: © Mrohana | Dreamstime.com

Saarella harjoitetaan myös maanviljelyä, josta tärkein on viininviljely. Viinejä on sekä arjen ruokapöytään että nautittavaksi juhlaan. Mielenkiintoisin ja makuhermoja kutkuttava lienee saaren oma Moscato-viini. Tämän ohella valmistetaan makeaa toscanalaista viiniä, omaa makeaa rusinaviiniä sekä spumantea eli kuohuviiniä. Saarella viljellään lisäksi persikoita ja päärynöitä sekä puutarhatuotteita.  Ympäröivä meri on kalamiehen paratiisi. Runsaimmat kalalajit löytyvät nk. ”merensinikaloista” ja ”valkoisista kaloista”, mutta näiden lisäksi on runsaasti hummereita, merisiilejä, mustekaloja ja murenoita.

Lähes unohdettu saari

Elban saari oli asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Sen vanhimmat asukkaat olivat ligurit. Elban ensimmäinen tunnettu nimi on kuitenkin kreikkaa: Aethalia, todennäköisesti sanasta ”aithalos”, joka tarkoittaa nokea tai palavia kipinöitä, sillä merimiehet tunnistivat saaren sen torneihin sytytettyjen tulien säihkeestä.  Saaren mineraalien hyödyntäminen alkoi jo ennen rauta-aikaa, sitä jatkoivat kreikkalaiset, joilta etruskit sen sitten ottivat haltuunsa, mutta vuorostaan menettivät sen Syrakusan kreikkalaisille. Tällöin syntyi tarina kreikkalaisesta sankarista nimeltään Jason. Miehistöineen hän nousi maihin Elban saarelle korjatakseen Argonauttien laivan, joka oli vaurioitunut pääjumala Zeuksen nostattamassa myrskyssä.

Roomalaisaikana saarta kutsuttiin Ilva, mikä viittaa, että ligurit olivat säilyttäneen asemansa, sillä he kutsuivat saarta Ilvates. Vasta 500-luvun puolivälissä eräässä Gregorio Magnon dialogi-sarjan kirjeessä (Dialoghi) esiintyy Elba-nimi Ilvan sijasta.

Pieni Elban saari on historiansa aikana toisinaan ollut lähes unohdettu, toisinaan se on ollut strategisesti tärkeä keski- ja pohjoisen Tyrrhenan puolustuksessa (v.1162), myöhemmin se kuului Medicien hallintaan, mutta lopullisesti se on jäänyt eurooppalaisen historian ja kulttuurin muistiin Napoleonista.

Napoleonille liian pieni

Napoleon oli hävinnyt taistelunsa. ”Huhtikuun 11. päivänä v. 1814 hän allekirjoitti valtaistuimelta luopumiskirjansa. … Liittoutuneet määräsivät: Napoleonin oli saatava pitää keisarin arvonimi ja arvo. Hänelle myönnettäisiin Elban saari itsenäiseksi ruhtinaskunnaksi sekä kahden miljoonan määräraha vuodessa… Huhtikuun 20. päivänä Napoleon viimeisen kerran tarkasti vanhan kaartinsa. Hän syleili sen komentajaa ja teki kunniaa sen lipulle. Sitten hän nousi odottaviin matkavaunuihin. Niin oli lähdetty matkalle kohti Elbaa.” ¹

Napoleonin ja hänen pienen hovinsa asuinsija Elballa oli Palazzina dei Mulini, myllyjen pikkupalatsi. Napoleon perehtyi kauniin pienen saaren ongelmiin ja paransi sen hallintoa. Lisäksi hänellä oli tapana tarkastaa 1200 miehen vahvuista joukkoa, joka hänen oli sallittu pitää.  Napoleon kaipasi koko ajan jotain muuta, sillä hän sanoi mm. ”Minun saareni on hyvin pieni”. ² Sitten, maaliskuun alkupäivinä v. 1815 tuli lyhyt ilmoitus Genovasta Itävallan pääkonsulilta: Napoleon oli poistunut Elbasta³. Näin alkoi Napoleonin matka Pariisiin kohti sadan päivän keisariutta ja Waterloota. (1-3 Carl Grimberg: Kansojen historia, WSOY 1964)

Jos Elba alkoi kiinnostaa lomakohteena, katso linkit:

www.elba-agriturismo.it

www.infoelba.it

www.elba-island.org

www.elba-vacanze.net


Aiheet: , , , , , , , , , , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Ihasttuttava piilossa lähellä

    Ihasttuttava piilossa lähellä oleva helmi.

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Aila Kara

    12. 2. 2018 12.53

Kirjoita kommentti